Henkilöstöraportti vuodelta 2021 on valmistunut – Työvoimatarpeet kasvoivat ja maksettujen palkkojen määrä nousi Porvoon kaupunkiorganisaatiossa

Porvoon kaupungin henkilöstöraportti vuodelta 2021 on valmistunut. Vuosi oli jo toinen koronapandemian leimaama vuosi ja se näkyi henkilöstötarpeen lisääntymisenä. Pandemian mukanaan tuomista rajoituksista, karanteeneista ja toiminnan poikkeuksellisista järjestelyistä huolimatta kaupunki pyrki järjestämään kuntalaisten palvelut mahdollisimman kattavasti ja normaalisti.

Palvelussuhteiden määrä vuoden viimeisenä päivänä oli 96 palvelussuhdetta enemmän kuin edellisenä vuonna. Samanaikaisesti myös henkilötyövuosien eli koko vuoden palveluksessa olopäivien lukumäärä kasvoi ja työssäolopäivien lukumäärä kasvoi. Tämä tarkoittaa, että koko vuoden ajan on työntekijöitä ja viranhaltijoita ollut työssä enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstömäärä on kasvanut määräaikaisilla palvelussuhteilla, kun samalla vakinaiset palvelussuhteet ovat vähentyneet. Lupa täyttää avoin työpaikka myönnettiin 983 tehtävään.

– Vakinaisia työpaikkoja ei ole vähennetty. Määräaikaisten lukumäärän kasvu viestii siitä, että vakinaisia ja kelpoisia työntekijöitä ei ole saatu rekrytoitua avoimiin työpaikkoihin yrityksistä huolimatta. Koko kunta-alalla etenkin hoiva- ja varhaiskasvatuspalveluissa näkyvä työvoimapula näkyy myös Porvoon kaupungin organisaatiossa, toteaa henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari.

Henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet näkyivät etenkin ylityönä tehdyn työn määrän kasvuna. Yli- ja lisätyönä tehdyn työn palkkakustannukset ovat lisääntyneet 66,4 % edellisvuodesta. Henkilöstön sitoutumista ja joustavuutta on palkittu maksamalla muun muassa vapaapäivältään tai lomaltaan työhön saapuville motivaatiolisää ja korotettua hälytysrahaa. Kun kaupungin taloudellisen tulos sen mahdollisti, palkitsi Porvoon kaupunki henkilöstöään myös vuoden 2020 työstä. Rahanarvoisena etuutena työntekijä sai valita joko 100 euron arvosta virikeseteleitä tai yhden ylimääräisen vapaapäivän. Etätyön vakiintuminen on lisännyt tarvetta sähköiselle asioinnille myös sisäisesti. Digitalisaatiota on edistetty muuttamalla sähköisiksi useita henkilöstöhallinnon hakemuksia sekä lähijohtajan ja työntekijän välisiä keskustelumalleja.

Kaupungin työntekijöiden terveysperusteisten poissaolojen määrä kalenteripäivinä on noussut 2885 kalenteripäivää eli lähes 6 % vuodesta 2020. Sairauspoissaolojen kasvu ei johdu suoraan koronapandemiasta, sillä hengityselinten sairaudet muodostivat vain 5 % kaikista sairauspoissaoloista. Sen sijaan pandemian pitkittymisen mukanaan tuoma kuormittuneisuus näkyy myös sairauspoissaoloina, joista 32 % johtui mielenterveyden häiriöistä.

– Sairauspoissaolojen määrä kasvuun on aina suhtauduttava vakavasti, mutta samalla on huomattava, että kyse on ennemminkin sairauslomista aiheutuvien poissaolojen palaamisesta tavanomaisemmalle tasolle. Edellisenä vuonna 2020 sairauspoissaolot vähenivät, koska sosiaalisten kontaktien vähentyminen, sulkutilat, rajoitukset ja hygieniakäytäntöjen muutokset vähensivät tehokkaasti kaikkia helposti tarttuvia tauteja, kertoo henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari.

Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2021 henkilöstöraporttia kokouksessaan 4.4.2022.