Porvoon päästökehitys
Porvoon kaupungin tavoite on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja edellyttää entistä laajempaa yhteistyötä ja nopeampia toimenpiteitä kaikilta toimijoilta, niin kaupungilta, asukkailta, yrityksiltä kuin oppilaitoksiltakin. Tällä sivustolla voit tutustua Porvoon päästökehitykseen.
Porvoo on vähentänyt kokonaispäästöjään vuoteen 2022 mennessä 46 prosenttia vuoden 2007 tasosta. Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat vähentyneet 49 prosenttia.
Ennakkotiedot vuodelle 2023 osoittavat päästöjen laskeneen edelleen. Tietojen mukaan kokonaispäästöt ovat pienentyneet 49,6 prosenttia ja asukaskohtaiset päästöt vastaavasti 53 prosenttia. Tulokset varmistuvat myöhemmin.
Porvoo hyödyntää päästökehityksen seurannassa Suomen ympäristökeskuksen päästölaskentaa. Laskenta perustuu kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettuun laskentamalliin, joka ei esimerkiksi sisällä päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.
Mikä ihmeen hiilidioksidiekvivalentti?
Päästöt eli toisin sanoen ilmastokuorma raportoidaan hiilidioksidiekvivalentteina, joka kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Esimerkiksi suomalaisen keskimääräinen vuosittainen ilmastokuorma on noin 10 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli 10 tCO2e.
Päästökehitys sektoreittain
Liikenne tie- ja katualueilla muodostaa lähes puolet Porvoon päästöistä (n. 44 %) ja on siten suurin päästöjen aiheuttaja Porvoossa. Toiseksi suurin päästölähde on rakennusten lämmitys (n. 13 %) ja kolmanneksi eniten päästöjä aiheutuu kulutussähköstä (n. 7 %).
Tiedot perustuvat ennakkotietoon ja ne varmistuvat myöhemmin.
Energiasektorin päästöt
Kolme suurinta energiasektorin päästölähdettä Porvoossa ovat tieliikenne, rakennusten lämmitys ja kulutussähkö. Tieliikenteen päästöjä aiheuttavat erityisesti henkilö- ja kuorma-autot.
Rakennusten lämmityksen osalta suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät sähkö- ja öljylämmityksestä. Kaukolämmön tuotanto Porvoossa perustuu bioenergiaan ja sen aiheuttamat päästöt ovat vuosien kuluessa pienentyneet merkittävästi. Kulutussähkön päästöt jakaantuvat melko tasan asumisen ja palveluiden kesken.
Huom. Päästölaskennassa käytetään valtakunnallista sähkön päästökerrointa, joten esimerkiksi Porvoon Energian myymän päästöttömän sähkön osuus ei näy tuloksissa.
Tiedot perustuvat ennakkotietoon ja ne varmistuvat myöhemmin.
Jätteiden käsittelyn ja maatalouden päästöt
Jätteiden käsittelyn osuus Porvoon kokonaispäätöistä on noin kahdeksan ja maatalouden osuus seitsemän prosenttia. Jätteiden käsittelyn ilmastopäästöistä suurin osa syntyy kaatopaikoilla. Nämä päästöt kattavat niin yhdyskuntajätteiden, rakennus- ja purkujätteiden, yhdyskuntien lietteiden kuin teollisuuden jätteiden ja lietteiden kaatopaikkasijoituksen metaanipäästöt.
Maatalouden päästöihin lasketaan mukaan kotieläimet sekä peltoviljely. Maatalouden ilmastopäästöt Porvoossa muodostuvat pääosin peltoviljelystä (n. 78 %) ja loput kotieläimistä (ruuansulatus ja lannankäsittely).
Tiedot perustuvat ennakkotietoon ja ne varmistuvat myöhemmin.