Siirry sisältöön

Borgå Gymnasium on ainoa ruotsinkielinen lukio Porvoossa. Se perustettiin Viipuriin vuonna 1641 ja kutsuttiin silloin nimellä Viborgs gymnasium. Lukio siirreettiin Porvooseen vuonna 1723 ja on ollut nykyisissä tiloissa vuodesta 1850.

Sähköposti: etunimi.sukunimi@porvoo.fi

Tämä on BoGy

Yhteystiedot

Rehtori
Monica Johansson, 040 7488664, monica.johansson@edu.porvoo.fi

Koulusihteeri
Pernilla Kastrén-Lönnfors, 0400 847778 (telefonsvarare finns), pernilla.kastre-lonnfors@edu.porvoo.fi

Opettajienhuone
040 4899790, Huom! Puhelin on pöytäpuhelin. Älä lähetä teksiviestejä äläkä puhu vastaajaan. Näitä ei tarkasteta säännöllisesti.

Vahtimestari
Ari Nykänen

Vanha kirjasto
Kirjastonhoitaja: Stefan Hagman, stefan.hagman@edu.porvoo.fi

Apulaisrehtori
Anna-Lena Juslin, anna-lena.juslin@edu.porvoo.fi

Opinto-ohjaaja
Marie-Louise Krüger-Forslund, 040 4899794, marie-louise.kruger-forslund@edu.porvoo.fi

Opinto-ohjaaja (luokka 1)
Sandra Haavisto, 040 1319166, sandra.haavisto@edu.porvoo.fi

Erityisopettaja
Cecilia Holmberg, 040 1685588, cecilia.holmberg@edu.porvoo.fi

Ruokapalvelu 040 4899540

Opettajat

Backman Gunilla, englanti, saksa
Blauberg Rolf, äidinkieli
Blomqvist Johnny, matematiikka, fysiikka
Borg Mia, kemi, matematiikka
Danielsson Rolf, musiikki

Floman-Andersson Kira, liikunta
Gussander Nina, englanti, ranska

Haavisto Sandra, opinto-ohjaaja, terveystieto
Hagman Stefan, historia, yhteiskuntaoppi
Hagman Terése, historia

Helling Ia, äidinkieli
Holmberg Cecilia, erityisopettaja
Holmström Daniel, psykologia
Juslin Anna-Lena, fysiikka, matematiikka, apulaisrehtori
Karlsson Fredrik, uskonto, historia, yhteiskuntaoppi, filosofia
Krüger-Forslund Marie-Louise, opinto-ohjaaja
López-Strömberg Leopoldo, matematiikka, fysiikka
Lähderanta Esteri, suomi,
Nordman Clara, uskonto, psykologia, filosofia
Nyman Tom, suomi,
Rasinperä Heli, matematiikka, kemia, biologia, terveystieto
Vikström Krister, kuvataide
Wackström Jenna, äidinkielil, koulukirjastonhoitaja
Westermark Diana, englanti
Östman Torolf, biologia, maantiede

Kouluterveydenhuolto

Terveydenhoitaja
Katariina Westerholm, , puhelinaika koulupäivinä klo 12-13, myös yhteys Wilman kautta
Vastaanotto tiistaisin ja torstaisin klo 8 – 16

Koulukuraattori
Henna Liljeström, yhteys Wilman kautta
Vastaanotto tiistaisin ja torstaisin 8-16 tai sopimuksen mukaan muina aikoina

Koulupsykologi
Emilia Ek-Söderström, 040 3547287,myös yhteys Wilman kautta
Palveluksessa keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin.

Opiskeluarki

Opiskeluarki

Työajat

Oppitunti 1 klo 8.15-9.30
Oppitunti 2 klo 9.45-11.00
Oppitunti 3a klo 11.10-12.55 ruokatunti: 11.55-12.25 (ei käytetä 1. jaksossa)
Oppitunti 3b klo 11.35-12.50 ruokatunti: 11.00-11.35 (ei käytetä 1. jaksossa)
Oppitunti 4 klo 13.10-14.25 tiistaisin: kokoontuminen/ryhmäohjaaja-tunti: 13.00-13.20, oppitunti 13.25-14.50
Oppitunti 5 klo 14.40-15.55 keskiviikkoisin

Jaksot ja koeviikot

Jakso 1: 11.8.2021-1.10.2021
Koeviikko: 22.9-1.10

Jakso 2: 4.10.2021-30.11.2021
Koeviikko: 19.11-30.11

Jakso 3: 1.12.2021-9.2.2022
Koeviikko: 31.1.-9.2

Jakso 4: 10.2.2022-8.4.2022
Koeviikko: 30.3-8.4

Jakso 5: 11.4.2022- 4.6.2022
Koeviikko: 24.5-3.6

Uusintaottojen ja tenttien päivämäärät

  • Jakso 1, ilmoittautumisen määräaika uusintakokeelle perjantai 20.8.21 Uusintaotto/tentti : torstai 26.8.21
  • Jakso 2, ilmoittautumisen määräaika uusintakokeelle maanantai 11.10.21 uusintaotto 1: torstai 14.10.21 + tentti
  • Jakso 2, ilmoittautumisen määräaika uusintakokeelle torstai 14.10.21 uusintaotto 2: torstai 28.10.21
  • Jakso 3, ilmoittautumisen määräaika uusintakokeelle fredag 3.12.21 uusintaotto 1: torstai 9.12.21 (hyväksytyn arvosanan korotus jaksoilta 5/1/2) + tentti
  • Jakso 3, ilmoittautumisen määräaika uusintakokeelle torstai 9.12.21 uusintaotto 2: 16.12.21
  • Jakso 4, ilmoittautumisen määräaika uusintakokeelle maanantai 14.2.22 uusintaotto 1: torstai 17.2.22 + tentti
  • Jakso 4, ilmoittautumisen määräaika uusintakokeelle torstai 17.2.22 uusintaotto 2: torstai 3.3.22
  • Jakso 5, ilmoittautumisen määräaika uusintakokeelle torstai 14.4.22 uusintaotto 1: to 21.4.22 (hyväksytyn arvosanan korotus jaksoilta 3/4) + tentti
  • Jakso 5, ilmoittautumisen määräaika uusintakokeelle torstai 21.4.22 uusintaotto 2: torstai 28.4.22
  • Kesäkuu maanantai 6.6.22 uusintaotto/tentti 9.6.22 kl. 9.00

Ilmoittautuminen uusintatenttiin 1 ja 2 tehdään Wilmassa suoraan kyseiselle opettajalle asetetussa ajassa. Ilmoittautuminen tenttiin tehdään niinkuin aikaisemmin, vihreällä lapulla, joka annetaan aiheopettajalle.

HUOM! Ilmoittautuminen hyväksytyn arvosanan uusintaottoon on tehtävä vähintään kuukausi enne kurssikoetta!

Eri tenttitilaisuudet abiturienteille:
torstai 7.4.22 kl. 9.00
torstai 21.4.22 kl. 14.30
torstai 28.4.22 kl. 14.30

Kurssikirjalista

Kurssikirjalista luokille 2,3 (4). Lista on päivitetty jaksolle 3 (1.12.2021 – 9.2.2022)
Jos hankit käytetyn kirjan niin kaikki täytetyt vastaukset täytyy yliviivata/poistaa.

Uudet ensimmäisen luokan opiskelijat, joilla on laajennettu oppivelvollisuus, saavat ilmaiset oppikirjat koulusta. HUOM! Opiskelijat jotka seuraavat vanhaa opetussuunnitelmaa GLP2016, mutta käyvät kursseja ensimmäisen vuosikurssin kanssa, löytävät kurssien kirjat uuden GLP2021 kurssikirjalistalta. Kirjat jota käytetään löytyvät täältä:

Teemaopinnot (kurssikoodi TS)

Teemaopinnoissa yhdistyvät eri tieteenalat. Opintojen keskeisenä tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus yhdistää ja soveltaa useista eri oppiaineista saamiaan tietoja ja taitoja.

TS 1 Poikkitieteellinen ajattelu

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehittää monipuolista ja moniaineista ajattelua. Opiskelija oppii näkemään yhteyden eri tieteenalojen ja taidelajien väillä ja kehittää kriittistä ja luovaa ajatteluaan sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa. Kurssin keskeinen sisältö valitaan vähintään kahdesta oppiaineesta/aihekokonaisuudesta.

TS 2 Tutkiva projektityö digitaalisen työskentelyn avulla

Tämän tieto- ja viestintätekniikkakurssin tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja esittelee projektin, tutkimuksen, keksinnön tai vastaavaan itsenäisesti tai yhdessä muiden kanssa. Samalla opiskelija kehittää digitaalisia taitojansa. Kurssin keskeinen sisältö valitaan vähintään kahdesta oppiaineesta/aihekokonaisuudesta.

TS 3 Arjen taidot / Opetussuunnitelma 2016 ja 2021

Kurssi käsittelee vapaaehtoistyötä, työelämää, liikennekasvatusta tai kansainvälistä toimintaa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan käytännön työtehtävissä ja tilanteissa. Muualta hankitut tiedot, jotka vastaavat kurssin tavoitteita ja sisältöä, voidaan hyväksilukea kokonaan tai osittain. Yksi lukiokurssi muodostuu 38 oppitunnista (à 45 min). Voit kirjata ainoastaan yhden kurssin arjen taidot -teemakurssiksi (TS)!

Aihekokonaisuus/Suoritus/Vapaaehtoistoiminta:

  • Punaisen Ristin ystävätoiminta ½-1
  • CISV-ohjaaja ½-1
  • 4H-ohjaaja ½-1
  • Partiojohtaja (johtajarooli) ½-1
  • Porvoon seudun Lucia ½-1

Työelämä:

  • Hygieniapassi (kurssi ja tentti) 1/2
  • Ensiapu (16 h) ½
  • IT-tukihenkilö yhden lukuvuoden ajan ½ Kulttuurikarnevaalit 1/2

Liikennekasvatus:

  • Ajokortti 1
  • Saaristonavigointi (sis. koe) 1
  • Rannikkonavigointi (sis. koe) 1

Kansainvälinen toiminta:

  • Pakolaistoiminta ½-1
  • CISV-leiri ulkomailla ½-1

Itsenäinen opiskelu

Jos haluat suorittaa kursseja itsenäisesti, ota yhteyttä kyseisen aineen opettajaan. Aineenopettaja määrittelee, mitkä kurssit on mahdollista suorittaa itsenäisesti. Hän arvioi, onko sinulla kurssin itsenäiseen suorittamiseen tarvittavat mahdollisuudet ja edellytykset sekä päättää, miten kurssin voi suorittaa.

Tentin lisäksi sinua voidaan kurssin yhteydessä pyytää kirjoittamaan kirjoitelmia, tekemään palautettavia tehtäviä tai pitämään suullisia esitelmiä.


Itsenäiset opinnot suoritetaan kyseisen aineen opettajan kanssa sovitulla tavalla. Itsenäisen työskentelyn suunnittelu tulee aloittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen sen periodin alkua, johon kurssi sisältyy. Suunnittelun yhteydessä teet aineenopettajan kanssa tenttisopimuksen. Vasta tämän jälkeen voit aloittaa itsenäisen työskentelyn.

HUOM! Monia kursseja ei voi tenttiä niiden rakenteen vuoksi. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain kerran. Tentittävät kurssit tulee suorittaa hyväksytysti, jotta ne voidaan laskea suorituksiksi!

Tenttiin ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä, yleisesti viikko ennen ensimmäistä uusintakoepäivää. Aineenopettajan allekirjoittama tentti-ilmoittautuminen (vihreä lappu) toimitetaan kansliaan, minkä jälkeen rehtori hyväksyy sen. Rehtori myöntää tenttimisoikeuden, ja aineenopettaja huolehtii tentistä.

Voit tenttiä ainoastaan yleisinä tenttipäivinä, ns. kokeenuusimispäivinä (uusinta 1), joita järjestetään jokaisen periodin jälkeen.
Rehtorilla on oikeus myöntää poikkeuksia erittäin painavista syistä.

Arviointi

Oppiaineen kurssien arviointi

Jokaisen kurssisuorituksen arvioi kyseisen aineen opettaja. Kurssisuoritus arvioidaan, kun opiskelija on suorittanut kurssin loppuun. Kurssiarvioinnin on oltava monipuolinen, ja siinä voidaan huomioida myös opiskelijan suhtautuminen aineeseen sekä hänen edistymisensä. Myös opiskelijan oma arviointi voidaan ottaa huomioon. Kunkin oppiaineen arviointiperusteet on kuvattu opetussuunnitelmassa.

Kurssisuorituksen arvioinnissa huomioidaan

  • mahdolliset kokeet
  • tuntiosaaminen
  • aktiivisuus
  • projekti- ja ryhmätyöt.

Hyväksytyt suoritukset arvioidaan asteikolla 5–10. Hylätyistä suorituksista saa arvosanan 4. Kokeen voi uusia yleisissä uusintakoetilaisuuksissa. Pakolliset kurssit ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan aina numeroarvosanalla. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvioidaan numeroarvosanalla tai sanallisesti hyväksytty/hylätty. HUOM! Nämä kurssit on suoritettava hyväksytysti, jotta ne voidaan laskea suorituksiksi.

Kun opiskelija on käynyt kaikki aineen oppimäärään kuuluvat kurssit, aineenopettaja antaa oppiaineesta loppuarvosanan. Opiskelijan tulee suorittaa vähintään 2/3 oppiaineen kursseista hyväksytysti voidakseen saada aineesta loppuarvosanan.

Kurssia ei arvioida, jos opiskelija on ollut poissa oppitunneilta ilman pätevää syytä tai muuten laiminlyönyt opintojaan. Tällöin kurssi on suoritettava uudestaan. Todistukseen merkitään arvosanaksi X (=osallistunut), eikä kurssista saa suoritusta.

Etenemiseste

Jos saat kahdesta peräkkäisestä kurssista arvosanaksi 4, sinulle tulee etemiseste. Voit jatkaa opintojasi kyseisessä aineessa vasta, kun saat korotettua toisen hylätyn kurssin arvosanan uusintakuulustelussa tai käymällä kurssin uudestaan.

Muiden aineiden osalta voit jatkaa opiskelua normaalisti. Sinun kannattaa suorittaa muiden aineiden kursseja odottaessasi mahdollisuutta osallistua hylätylle kurssille uudelleen, sillä saatat joutua odottamaan uutta suoritusmahdollisuutta pitkään.

Arvioimattomat kurssit (D, X)

Jos kurssin arvosanaksi merkitään D (=osallistunut), tarkoittaa se joko sitä, että opiskelija ei ole palauttanut kaikkia tehtäviä tai sitä, että hän ei ole osallistunut kurssin kokeeseen/kuulusteluun. Kurssin viimeisenä päivänä aineenopettaja ja opiskelija sopivat, milloin ja miten opiskelija täydentää kurssisuoritustaan tai tekee kokeen:

  • Suorittamatta jääneet kokeet ja kuulustelut tehdään ensisijaisesti seuraavan periodin alussa järjestettävänä ensimmäisenä uusintakoepäivänä. Jos opiskelijan täytyy suorittaa useampi koe, hän osallistuu molempiin seuraavan periodin aikana järjestettäviin uusintakokeisiin.
  • Aineenopettaja päättää, milloin täydentävät tehtävät on viimeistään palautettava. Täydentävät tehtävät on kuitenkin suoritettava viimeistään seuraavan periodin alussa järjestettävään toiseen uusintakoepäivään mennessä.

Kurssisuoritus hyväksytään, jos opiskelija suorittaa kurssin loppuun sovitusti. Jos opiskelija ei suorita kurssia loppuun sovitussa ajassa, kurssi katsotaan keskeytetyksi (arvosana D muutetaan arvosanaksi X = keskeytetty kurssi). Opiskelijan täytyy tällöin suorittaa kurssi uudelleen. Poikkeus: Jos opiskelija saa arvosanan D liikuntakurssista 1 (GY 1), hänen on täydennettävä suoritusta vuoden kuluessa kurssin loppumisesta. Jos tämä ei onnistu, opiskelija laitetaan seuraavana lukuvuonna toiselle liikuntakurssille (esim. GY 3).

Uusinta

Voit yrittää korottaa hylätyn arvosanan uusintakokeella yhden kerran. Seuraavan periodin alussa järjestetään kaksi uusintakoetta. Ensimmäinen uusinta on tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät osallistuneet kurssikokeeseen sairauden tai myönnetyn vapaan takia. Myös tentittävien kurssien kokeet tehdään ensimmäisenä uusintapäivänä.

Toinen uusinta on tarkoitettu opiskelijoille, jotka saivat kurssikokeesta hylätyn. Ennen toiseen uusintaan osallistumista opiskelijan on käytävä opettajan ohjauksessa. Jos et saa uusinnasta hyväksyttyä, sinun täytyy osallistua kurssille uudelleen.

Voit osallistua molempiin uusintakokeisiin, mikäli olet ollut sairaana ja sinulta on jäänyt kaksi koetta tekemättä. Hylättyjen kokeiden uusintojen päivämäärät löytyvät tapahtumakalenterista.

Kurssiarvosanan korottaminen

Mikäli olet saanut kurssista hyväksytyn arvosanan, sinulla on mahdollisuus yrittää korottaa arvosanaasi uusintakokeessa. Lisätietoa saat aineenopettajalta. Lukuvuoden aikana järjestetään kaksi korotuskertaa: joulukuussa voit korottaa periodien 5, 1 ja 2 aikana suorittamiesi kurssien arvosanoja. Huhtikuussa voit korottaa periodien 3 ja 4 aikana suorittamiesi kurssien arvosanoja. Korotuskertojen päivämäärät löytyvät tapahtumakalenterista (uusinta 1).

Toimi näin:
Täytä vihreä lomake (löydät lomakkeen opiskelijoiden kopiokoneen vieressä olevasta hyllystä tai voit ladata sen tältä sivulta) ja vie se kyseisen aineen opettajan postilaatikkoon tai pyydä allekirjoitus suoraan opettajalta. Ilmoittaudu uusintakokeeseen viimeistään kaksi päivää ennen koetta.

Plagiointi

Opiskelijan on tehtävä kaikki koulutyönsä itse. Työ hylätään, jos se sisältää plagiointia (suora jäljennös toisen tekstistä) ja/tai sitaatteja / kokonaisia lauseita toisesta tekstistä ilman lähdeviittausta.

Vilppiin syyllistynyt saa kirjallisen varoituksen. Opiskelija voi joutua keskeyttämään kurssin, jos työ on merkittävä osa kurssia.

Plagiointia ja lähdekritiikkiä käsitellään Opinto-ohjaus 1 -kurssilla (kurssikoodi SH).

Koetilaisuus

Kurssikokeiden, uusintakokeiden ja tenttien yhteydessä kaikkien opiskelijoiden matkapuhelimet kerätään pois kokeen ajaksi, jos opettaja ei päätä toisin. Pöydällä saa olla vain kokeen tekemiseen tarvittavat välineet eli tietokone sähköisissä kokeissa, koepaperi, konseptipaperi, kirjoitusvälineet ja laskin.
Sähköisiä kokeita varten tarvitaan aina oma tietokone, virtajohto ja kuulokkeet!

Jos opiskelija myöhästyy koulusta, hänellä on oikeus tulla kokeeseen klo 10.30 asti. Kokeen tekeminen on kuitenkin lopettava noin klo 12.

Tietoinen vilppi johtaa kurssin keskeytykseen. Kurssi on tällöin suoritettava uudestaan. Vilppiin syyllistynyt saa kirjallisen varoituksen.

Poissaolot koulusta

Äkillisestä sairastumisesta (ja lääkärikäynnistä) ilmoittaminen normaalin kouluviikon aikana (ei koeviikot):

Huoltaja voi tehdä ilmoituksen Wilman tuntimerkintöihin joko edeltävänä päivänä tai viimeistään klo 12 kyseisenä päivänä
TAI soittaa koulun kansliaan, puh. 0400-847778 (käytössä on vastaaja).

Jos sairastut koulupäivän aikana, sinun tulee ilmoittaa asiasta jollekin opettajalle opettajainhuoneeseen. Koeviikon aikaiset sairastumiset tulee todistaa kouluterveydenhoitajalta tai lääkäriltä saatavalla todistuksella, joka antaa oikeuden tehdä kokeen uudestaan.

Muiden vapaiden hakeminen:

Kaikkia muita poissaoloja varten on anottava lupa hyvissä ajoin (viimeistään kaksi päivää ennen poissaoloa) täyttämällä hakulomake Wilmassa (Hakemukset ja päätökset -osiossa).

Poissaolojen kokonaismäärä on rajattu kolmeen oppintuntiin per kurssi (poikkeuksena pitkäaikainen sairaus). Korona-aikana poikkeustilanteeksi katsotaan myös koronatestin tuloksen odottaminen ja pakollinen eristys tai karanteeni (positiivinen testitulos tai altistuminen tartunnalle).

Yksityistä vapaata (esim. matkoja) varten myönnetään enintään viisi koulupäivää lukuvuoden aikana (hakemus erittäin hyvissä ajoin). Yksityistä vapaata (esim. lomamatkaa varten) ei myönnetä koeviikolla eikä se anna oikeutta kokeen uusimiseen.

Täysi-ikäisillä opiskelijoilla on oikeus hakea vapaata itse, mutta heidän on aina todistettava poissaolonsa syy todistuksella. Huoltajan tekemää poissaolohakemusta varten ei tarvita todistusta.



Läsnäolovelvollisuus

Lukiossa on läsnaolovelvollisuus. Lukiolain 30 §:n mukaan opiskelija on velvollinen olemaan läsnä kaikilla oppitunneilla ja kaikissa koulussa järjestetyissä tapahtumissa.

Lukioasetuksen mukaan rehtorilla ja ryhmänohjaajilla on oikeus myöntää vapaata koulutyöstä. Koulun poissaolosääntöjä sovelletaan.

Yleiset poissaolosäännöt

Poissaoloanomus on jätettävä hyvissä ajoin, jotta ryhmänohjaaja tai rehtori ehtii käsitellä sen. Anomus 1–3 päivän poissaoloista jätetään ryhmänohjaajalle, anomus pidemmistä poissaoloista rehtorille.

Opiskelijan on aina anottava lupaa koulupäivän aikaiseen poissaoloon etukäteen (viimeistään kaksi päivää ennen poissaoloa). Poissaolojen kokonaismäärä on rajattu kolmeen oppintuntiin per kurssi. Ryhmänohjaaja tai rehtori voi myöntää vapaata painavista syistä, joita ovat esimerkiksi lääkärikäynnit, perhejuhlaan osallistuminen, urheilukilpailuun/harjoitusleirille osallistuminen, ajokoe / liukkaan kelin ajoharjoittelu, kutsunnat tai opinnot ulkomailla. Autokoulun ajotunteja tai töitä varten ei myönnetä vapaata.

Jos opiskelija on ollut poissa yli kolmelta oppitunnilta pitkän sairastelun tai muun painavan syyn takia, rehtori voi yhdessä aineenopettajan kanssa myöntää opiskelijalle poikkeusluvan kurssin loppuun suorittamiseksi (esim. niin, että opiskelija tekee korvaavia tehtäviä). Opiskelijan sairastuessa hänen huoltajansa/vanhempansa on ilmoitettava asiasta koululle erikseen jokaisena poissaolopäivänä. Pitkäaikainen sairaus on todistettava kouluterveydenhoitajan tai lääkärin todistuksella.

Opiskelijan vastuulla on huolehtia siitä, että poissaolot selvitetään. Selvittämättömät poissaolot on selvitettävä asianosaisten aineenopettajien kanssa viimeistään poissaoloa seuraavalla oppitunnilla.

Teemapäivien tai tavallisesta lukujärjestyksestä poikkeavien koulupäivien poissaolot merkitään poissaoloiksi kyseisen päivän lukujärjestykseen merkityiltä tunneilta.

Poissaolot koeviikolla

Jos sairastut äkillisesti koeviikolla etkä voi osallistua kokeeseen, sinun tulee hankkia sairaustodistus terveydenhoitajalta tai lääkäriltä. Jos et todista poissaolosi syytä todistuksella, kurssi katsotaan keskeytetyksi. Tätä sääntöä sovelletaan myös koeviikon ulkopuolella pidettäviin välikokeisiin ja kurssikokeisiin.

Jos poissaolosi syynä on edustustehtävä (urheilukilpailu, musiikkiesitys tms.), sinulla on oikeus tehdä koe toisena ajankohtana.

Koeviikon aikana ei myönnetä oikeutta poissaoloon yksityisten matkojen vuoksi. Luvaton poissaolo kokeesta johtaa kurssin keskeytykseen.

Yksityismatkat

Lukuvuosi on suunniteltu niin, että sen aikana on sekä pidempiä että lyhyempiä lomia. Toivomme, että yksityiset matkat ajoittuvat näille lomille. Yksityisiä matkoja varten myönnetään vapaata vain hyvin perustelluissa tapauksissa. Ennen matkan varaamista on tärkeää varmistaa, että lupa myönnetään.

Hakemus tehdään Wilman kautta ja osoitetaan ryhmänohjaajalle 1–3 päivää kestävien matkojen osalta ja rehtorille pidempien matkojen osalta. Vapaata ei myönnetä koeviikoille. Yksityismatkoja varten voidaan myöntää korkeintaan viisi vapaata koulupäivää lukuvuoden aikana.

Opiskelija on itse vastuussa siitä, että hän hoitaa koulutyöt poissaolonsa aikana.

Poissaolo edustuksen takia

Poissaoloksi ei lasketa sellaisia poissaoloja, jotka johtuvat koulun edustamisesta esimerkiksi urheilukilpailuissa tai koulun järjestämiin aktiviteetteihin osallistumisesta kouluaikana (tutustumiskäynnit, projektimatkat yms).

Opiskelijan on kuitenkin myös näissä tapauksissa otettava hyvissä ajoin yhteyttä niihin opettajiin, joiden tunneilta hän on poissa, ja tarkistettava millaisia seurauksia poissaololla on. Opiskelija on itse vastuussa siitä, että edustustehtävistä johtuvien poissaolojen määrä ei kasva liian suureksi periodin aikana.

Käynnit koulun henkilökunnan luona

Käyntejä opinto-ohjaajan, erityisopettajan, ryhmänohjaajan, koulukuraattorin, koulupsykologin, kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin luona ei lasketa poissaoloiksi. Opettaja/kouluterveydenhoitaja merkitsee käynnin ajankohdan Wilmaan.

Myöhästyminen

Tunnilta tai kokeesta myöhästyminen merkitään Wilmaan.

Myöhästyminen tunnilta:
Kaksi myöhästymistä tarkoittaa luvatonta poissaoloa tunnilta (punainen väri Wilmassa)

Myöhästyminen kokeesta:
Myöhästyminen kokeesta voidaan hyväksyä poikkeuksellisesti. Tämä ei kuitenkaan pidennä koeaikaa. Jos opiskelija ei ehdi kouluun ajoissa, on tärkeää ottaa heti yhteyttä koulun kansliaan puhelimitse.

Myöhästyminen liikenteen takia:
Jos opiskelija myöhästyy tunnilta tai kokeesta bussiliikenteen häiriöiden tai liikenneonnettomuuden takia, hänen on ilmoitettava asiasta koulun kansliaan puhelimitse mahdollisimman pian. Tällöin myöhästymistä ei merkitä luvattomaksi.

Viihtyvyyttä koskevat säännöt

Opiskelijana sinulla on velvollisuus noudattaa lukiolakia ja lukioasetusta sekä koulupäivän aikana että koulun järjestämissä tapahtumissa. Lukio on vapaaehtoinen koulu, jossa sinulla on opiskelijana läsnäolovelvollisuus. Tämän takia sinun on ilmoitettava sairaudesta johtuvasta poissaolosta tai haettava lupaa muista syistä johtuviin poissaoloihin.

Borgå Gymnasium -lukiossa on lisäksi tärkeää, että

  • tulet paikalle ajoissa
  • annat muille työrauhan
  • muistat, että lunttaaminen on kiellettyä
  • edistät koulun alueen (sisätilat ja koulun piha) siistinä pysymistä
  • et polta tai käytä nuuskaa koulun alueella sisällä, pihalla tai ympäröivillä jalkakäytävillä
  • et käytä alkoholia tai muita päihteitä koulussa tai koulun järjestämissä tapahtumissa
  • pysäköit pyörät tai moottoriajoneuvot niille tarkoitetuille paikoille
  • luet Info-TV:n tietoja säännöllisesti
  • luet Wilma- ja sähköpostiviestit säännöllisesti ja vastaat niihin.

Taloudellinen tuki opiskelun aikana

Koulumatkat

1. vuosikurssi

Valtio maksaa koulumatkatukea lukio-opiskelijoille, joilla on oikeus maksuttomaan koulutukseen ja joiden päivittäinen koulumatka on yli seitsemän kilometriä yhteen suuntaan. Koulumatkatukea haetaan Kelalta. Hakemukseen tarvittavat lomakkeet saa koululta tai Kelan verkkosivuilta ja ne toimitetaan täytettyinä koulun kansliaan. Opiskelija saa koululta todistuksen, jota vastaan hän voi lunastaa bussikortin Matkahuollosta.

Vuonna 2021 peruskoulunsa päättäneillä ja vuonna 2004 tai myöhemmin syntyneillä opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan lukiokoulutukseen.

Vuosikurssit 2, 3 (ja 4)

Valtio maksaa koulumatkatukea kaikille toisen asteen opiskelijoille, joiden päivittäinen koulumatka on yli 10 kilometriä yhteen suuntaan.

Koulumatkatukea haetaan Kelalta. Hakemukseen tarvittavat lomakkeet saa koululta tai Kelan verkkosivuilta ja ne toimitetaan täytettyinä koulun kansliaan. Opiskelija saa koululta todistuksen, jonka kanssa hän voi ostaa bussikortin Matkahuollosta alennettuun hintaan. Opiskelija maksaa matkoistaan itse 43 euroa/kuukausi (44 matkaa). Koulumatkatukea maksetaan enintään yhdeksän kuukautta vuodessa, abiturienteille enintään viisi kuukautta. Fyysisestä kortista veloitetaan kertamaksuna 6,50 €.

Opintotuki

Opiskelijalle voidaan tarvittaessa myöntää opintotukea lukiokoulutuksen suorittamiseen sen jälkeen, kun hänet on hyväksytty lukioon ja hän on täyttänyt 17 vuotta. Opintotuki koostuu opintorahasta ja mahdollisesta oppimateriaalilisästä sekä valtion takaamasta opintolainasta. Oppimateriaalilisä voidaan myöntää myös 15- ja 16-vuotiaille, vaikka he eivät voikaan saada muuta opintorahaa. Oppimateriaalilisää ei myönnetä, jos opiskelijalla on oikeus maksuttomaan koulutukseen.

Opintotukihakemus jätetään Kelalle.

Opinto-ohjaus ja opiskelun tuki

Opinto-ohjaus

Opintojen suunnittelu

Kurssimuotoinen opetus

Eri oppiaineiden oppimäärät on jaettu yksittäisiin kursseihin. Kukin kurssi käsittää keskimäärin 38 oppituntia, à 45 minuuttia. Lukuvuodessa on 5 periodia, ja jokaista ainetta on 3 x 75 min viikossa.

Suorittaakseen lukion oppimäärän hyväksytysti opiskelijan on suoritettava vähintään 75 kurssia. Lyhyen matematiikan valinneille opiskelijoille pakollisia kursseja on 48 ja pitkän matematiikan valinneille 52. Kursseista vähintään 10 on oltava valtakunnallisia syventäviä kursseja.

Opiskelija saa päättötodistuksen suoritettuaan lukion oppimäärän mukaiset 75 kurssia.

Opiskelija voi saada hyväksytyn ylioppilastodistuksen vasta suoritettuaan lukion koko oppimäärän ja saatuaan lukion päättötodistuksen.

Opiskelutahti

Opiskelutahti (opiskelijat, jotka ovat aloittaneet lukion ennen syksyä 2021):

  • 1. lukuvuosi (periodit 1–5): vähintään 30 kurssia
  • 2. lukuvuosi (periodit 1–5): vähintään 30 kurssia, siten että kahden ensimmäisen lukuvuoden yhteenlaskettu kurssimäärä on vähintään 60
  • 3. lukuvuosi (periodit 1–3): noin 15–18 kurssia

Tavallisesti opinnot suoritetaan kolmessa vuodessa. Jos suunnittelet opintojen pidentämistä ja opiskelet yllä olevasta poikkeavaa tahtia, keskustele asiasta ensisijaisesti opinto-ohjaajan kanssa. Poikkeava opintosuunnitelma laaditaan opinto-ohjaajan kanssa.

Kurssien valinta

Yhdeksäsluokkalaiset valitsevat ensimmäisen lukiovuoden kurssit kevään yhteisvalinnan yhteydessä yhdessä yläkoulun oppilaanohjaajan kanssa. Kurssivalinnat tallennetaan automaattisesti, ja uudet opiskelijat voivat nähdä tulevan lukuvuoden lukujärjestyksensä elokuussa.

Lukion opiskelijat valitsevat seuraavan lukuvuoden kurssit keväällä maalis–huhtikuun aikana. Alustavien kurssivalintojen ensisijaisena tarkoituksena on selvittää, mitä kursseja opiskelijat aikovat valita, jotta voidaan välttää päällekkäisyydet eli varmistaa, ettei tärkeitä kursseja järjestejä samaan aikaan. Lopulliset kurssitarjottimet ja opiskelijoiden seuraavan vuoden lukujärjestykset julkaistaan lukuvuoden lopussa. Kurssitarjottimet laaditaan opiskelijoiden valintojen pohjalta.

Kurssivalintojen muuttaminen lukuvuoden aikana johtaa nopeasti siihen, että kurssivalikoima ei vastaa opiskelijoiden tarpeita. On tärkeää, että opiskelijat sitoutuvat mahdollisimman pitkälle keväällä tekemiinsä valintoihin, jotta koulun ei tarvitse perua jo luvattuja kursseja.

Kurssien osallistujat jaetaan ryhmiin mahdollisimman tasaisesti lukuvuoden alussa. Opetuksen laatu kärsii, jos ryhmäkoot kasvavat liian isoiksi. Tämän vuoksi on välttämätöntä rajoittaa ryhmäkokoja ja välttää tarpeettomia vaihtoja ryhmästä toiseen.

Kurssien vaihtaminen

Kursseille on määritelty suurin sallittu osallistujamäärä, jota ei saa ylittää.

Keskustele aina opinto-ohjaajan kanssa, mikäli haluat tehdä suuria muutoksia opinto-ohjelmaasi. Hyväksyttäviä syitä opinto-ohjelman muuttamiseen ovat

  • opintosuunnitelman täydellinen muutos
  • yksittäisen periodin tyhjentäminen jousto-opintojen tai vaihto-opintojen takia
  • kurssimäärän vähentäminen tietyn periodin aikana sairastumisen, matkojen, harjoitusleirien tai muun aikaa vievän tehtävän takia.

Ryhmää ei voi vaihtaa hyppytuntien välttelyn, kavereiden tai kurssin opettajan takia.

Kurssin vaihtamisen takarajana on aina edellisen periodin viimeinen päivä ennen koeviikon alkua.

Kuinka seurata kursseja ja suorituksia?

Wilmasta voit itse tarkistaa ja tulostaa lukujärjestyksesi sekä seurata kurssimäärääsi ja suorituksiasi.

  • Lukujärjestys löytyy Työjärjestys-otsikon alta.
  • Viidelle periodille jaetut kurssisi löydät Kurssitarjotin-osiosta.
  • Suorituksesi löydät Opinnot-otsikon alta.
  • Poissaolosi löydät Tuntimerkinnät-osiosta.

Wilman kautta voit myös tehdä mahdolliset kurssin vaihdot ennen tulevaa periodia. Tämä onnistuu avaamalla Kurssitarjotin-osion ja valitsemalla Muuta kurssitarjottimen valintoja.

HUOM! Seuraavaa periodia koskevien muutosten tulee olla tehtyinä ennen koeviikon alkua. Tämän jälkeen kurssit suljetaan tulevan periodin osalta.

Tietoa suomalaisiin korkeakouluihin hakemisesta

Yhteisvalinta 2022
  • Yhteisvalinta 1 talvi
    5.–19.1.2022 klo 15.00
  • Yhteisvalinta 2 kevät
    16.–30.3.2022 klo 15.00
  • Yhteisvalinta 3 syksy
    1.–15.9.2022 klo 15.00
Yliopistot valmistautuvat vuoden 2022 valintakokeisiin

Yliopistot huomioivat koronaepidemian suunnitelmissaan, sillä koronaepidamian seurausten ennustetaan jatkuvan vielä ensi vuonnakin. Lähtökohtaisesti valintakokeet ovat edelleen keskeinen väylä yliopistoon. Tavoitteena on, että valvotut valintakokeet järjestetään kevään ja kesän 2022 aikana, pääasiassa kampuksilla tai muissa fyysisissä tiloissa. Yliopistot ovat luvanneet ilmoittaa 16.3. mennessä ennen hakuajan alkamista, jos ne joutuvat tekemään muutoksia valintatapaan.

Tietoa vuoden 2022 valinnoista

Tukea opiskelijoille

Opinto-ohjaaja

Opinto-ohjaaja Marie-Louise ”opo” auttaa sinua Borgå Gymnasiumissa kaikissa lukio-opintoihin liittyvissä asioissa. Kyse voi olla esimerkiksi

  • aineiden valinnasta omat kyvyt ja mahdolliset jatko-opinnot huomioon ottaen
  • kurssien valinnasta (opintojaksojen valinta) ja vaihtamisesta (muutokset opintosuunnitelmassa)
  • ylioppilaskirjoituksista
  • opintoajan pidentämisestä
  • korkeakouluopintoihin ja ammatinvalintaan liittyvistä pohdinnoista
  • opiskelumahdollisuuksista ulkomailla
  • vaihtovuodesta / jousto-opinnoista toisessa lukiossa
  • koulun vaihtamisesta.

Opiskelijat tapaavat minut kahdenkeskeisissä keskusteluissa seuraavasti:

  • 2. vuosikurssi: tapaamme lukuvuoden alussa (periodit 1 ja 2) ja käymme opintosuunnitelmasi läpi Keväällä (periodit 4 ja 5) teemme suunnitelman ylioppilaskirjoituksia varten.
  • 3. vuosikurssi: Abit tapaavat minut periodien 3 ja 4 aikana jatko-opiskelujen pohtimisen merkeissä.

Järjestän pakolliset opinto-ohjausjaksot SH1 ja SH2 seuraavasti:

  • SH1 ensimmäisen vuoden opiskelijoille periodien 1 ja 2 aikana
  • SH2 (1/2 kurssi) toisena lukuvuonna periodien 4 ja 5 aikana
  • SH3 (1/2 kurssi) kolmantena lukuvuonna 3. periodissa

Tämän lisäksi koordinoin yhdeksäsluokkalaisten vierailupäivää ja tiedottamista. Olen Itä-Uudenmaan urheiluakatemian urheilijoiden yhteyshenkilö ja huolehdin kaksoistutkinto-opiskelijoiden tiedottamisesta.

Koputa rohkeasti oveeni tai ota minuun yhteyttä eri kanavien kautta. Olen koululla yleensä jokaisena koulupäivänä opetusaikoina. Minuun voi välillä olla vaikea saada yhteyttä, sillä työtehtäväni ovat varsin monipuolisia. Tällöin minuun saa parhaiten yhteyden

• Wilman tai Teamsin kautta
• sähköpostitse: marie-louise.kruger-forslund@porvoo.fi
• puhelimitse 040-4899794 (WhatsApp – muista kertoa nimesi).

Erityisopettaja

Erityisopettaja tarjoaa kaikille opiskelijoille tukea opiskeluun. Tavattavissa koululla maanantaista torstaihin klo 9–15 ja perjantaisin klo 9–13 tai sopimuksen mukaan. Voit myös varata ajan Wilmassa, sähköpostitse tai tekstiviestitse.

Kurssi SH4 Tehokas oppiminen järjestetään periodissa 4 opiskelijoille, jotka haluavat kehittää opiskelutekniikkaansa ja/tai luku- ja kirjoitustaitojansa.
Opiskelija, joka osallistuu ohjaukseen aktiivisesti ja pitkään (esimerkiksi 2×15 tapaamista), voi saada ohjauksesta suoritusmerkinnän eli kurssisuorituksen. Tapaamiset järjestetään yleensä hyppytuntien aikana, ennen oppitunteja tai niiden jälkeen.

Tapaamisten aikana voidaan käsitellä seuraavia asioita:

  • suunnittelu ja opiskelutekniikka
  • luku- ja kirjoitustaidot
  • tehtävien aloittaminen ja loppuun saattaminen
  • ylioppilaskirjoitukset
  • opiskelusuunnitelman laatiminen
  • luku- ja kirjoitustaitojen näyttö todistusta varten
  • erityisjärjestelyt, esim. lisäaika
  • Huolehdin myös opetuksen, kokeiden tai ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyihin liittyvistä todistuksista.

Tervetuloa!

Cessi Holmberg, erityisopettaja KM, ohjaava opettaja
Borgå Gymnasium puh. 040-168 5588
cecilia.holmberg@porvoo.fi

Opiskelijahuolto

Terveydenhoitaja Ingela Metsän vastaanotto on avoinna lukiossa tiistaisin ja torstaisin klo 8–16 ja puhelinaikoja on tarjolla joka päivä klo 12–13. Puh. 040-5943484

Koulukuraattori Maria Malmstenin vastaanotto on koululla tiistaisin ja torstaisin klo 8–16. Puh. 040-4899649

Koulupsykologi Emilia Ek ottaa vastaan ajanvarauksia puhelimitse 040-4895798 ja sähköpostitse emilia.ek@porvoo.fi. Vastaanotto koululla (kuraattorin huoneessa) perjantaisin klo 10–12 ja muina aikoina sopimuksen mukaan Linnankoskenkatu 37:ssä.

Hammaslääkäri Opiskelijoille lähetetään kotiin kutsu hammaslääkäriin viimeistään vuotta ennen kuin he täyttävät 18. Opiskelijat varaavat ajan itse Näsin hammashoitolasta.

Skolspråkslyftet-projekti

Skolspråkslyftet-projekti on koko Borgå Gymnasium -lukion yhteinen panostus opiskelijoiden koulukieleen. Opettajakunnan tavoitteena on auttaa opiskelijoita suoriutumaan kaikissa oppiaineissa mahdollisimman hyvin. Haluamme myös antaa opiskelijoillemme välineitä ylioppilaskirjoituksiin ja lukion jälkeiseen elämään. Olemme päättäneet keskittyä juuri koulukieleen, koska tiedämme, että opiskelijat, jotka ymmärtävät lukemansa ja osaavat ilmaista itseään selkeästi kirjallisesti, pärjäävät opinnoissaan paremmin kuin opiskelijat, joilla on heikommat taidot koulukielessä.

Me Borgå Gymnasiumin opettajat uskomme Skolspråkslyftet-projektiin, sillä tiedämme että muualla Suomessa toteutetuilla vastaanlaisilla projekteilla on ollut positiivinen vaikutus sekä kouluarkeen että opintomenestykseen.

Erinomainen esimerkki on Uusikaarlepyyssä sijaitsevan Topeliusgymnasiet-lukion Kodknäckaren-projekti. Siellä koulun opiskelijat ovat parantaneet suorituksiaan tasaisesti projektin myötä viimeisen kuuden vuoden aikana. Projektin myötä myös opiskelijoiden suhtautuminen ylioppilaskirjoituksiin on muuttunut. Uusikaarlepyyn opettajat ovat kertoneet, etteivät opiskelijat enää mene lukkoon tai joudu paniikin valtaan ylioppilaskirjoitusten hetkellä. Tällaista varmuutta haluamme ja uskomme voivamme antaa myös omille opiskelijoillemme.

Käytännössä projekti näkyy arjessa kahdella pääasiallisella tavalla. Ensinnäkin opettajat pyrkivät puhumaan samaa kieltä puhuessaan lukemisesta ja tekstien tuottamisesta, toisekseen kaikilla kursseilla käytetään samoja malleja suullisten ja kirjallisten töiden tukena. Mallit
ovat saatavilla kaikkien kurssien OneNote-sivuilla sekä koulun verkkosivuilla.

Ylioppilastutkinto

Ylioppilaskirjoitusten aikataulu

Kevään 2022 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisen takaraja

Ilmoittautumiset kevään 2022 ylioppilaskirjoituksiin tulee olla tehtyinä koulun kansliaan viimeistään

  • 12.11.2021, jos opiskelija aloittaa kirjoitukset keväällä 2022. Suunnitelmalomake täytetään yhdessä opinto-ohjaajan kanssa ja toimitetaan kansliaan. Saat laskun palauttaessasi lomakkeen kansliaan.
  • 18.11.2021, jos opiskelija on abiturientti (ja osallistunut kirjoituksiin aiemmin). Täytä ilmoittautumislomake Wilmassa, tulosta se ja palauta allekirjoitettuna kansliaan. Saat laskun palauttaessasi lomakkeen kansliaan.

Ylioppilaskirjoitukset kevät 2022

Koepäivät keväällä 2022

Tiistai 15.3. Äidinkielen lukutaidon koe ja ruotsi toisena kielenä

Torstai 17.3. Vieras kieli, lyhyt oppimäärä (englanti, ranska, espanja, saksa, venäjä, italia, portugali, latina, saame)

Perjantai 18.3. Äidinkielen kirjoitustaidon koe

Maanantai 21.3. Vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti)

Keskiviikko 23.3. Matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä

Perjantai 25.3. Uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantieto, terveystieto

Maanantai 28.3. Toinen kotimainen kieli (suomi), pitkä ja keskipitkä oppimäärä

Tiistai 30.3. Psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia

Yleiset säännöt

Ylioppilaskirjoitusten yleiset säännöt

Ylioppilaskirjoitukset on Suomen lukioissa järjestettävä tiedonnäyte- ja kypsyyskoe. Kirjoitukset järjestetään kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Kevään kirjoitukset järjestetään maaliskuun puolivälistä huhtikuun alkuun. Syksyn kirjoitukset alkavat syyskuun puolivälissä.

  • Ylioppilastutkinnon voi suorittaa yhden, kahden tai kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun ilmoittaudut kirjoituksiin ensimmäisen kerran.
  • Suoritettuasi tutkinnon voit täydentää sitä uusilla kokeilla ja korottaa jo suoritettujen kokeiden arvosanoja.
  • Kaikissa aineissa on ainekohtaisia määräyksiä. Ainekohtaiset määräykset löytyvät etusivulta omien otsikkojensa alta.
  • Sellaisille tutkinnon suorittajille, joilla on kuulovamma, luku- tai kirjoittamisvaikeuksia tai vieras kieli äidinkielenä, on olemassa erillisiä määräyksiä ja ohjeita. Saat lisätietoa aineenopettajilta, rehtorilta ja opinto-ohjaajalta.
Oikeus osallistua ylioppilaskirjoituksiin

Saadaksesi oikeuden osallistua äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen (englanti), reaaliaineiden ja matematiikan kokeisiin sinun tulee olla suorittanut kyseisten aineiden pakolliset kurssit, mutta kokeet pohjautuvat pakollisten kurssien lisäksi aina myös valtakunnallisiin syventäviin kursseihin.

Seuraavat kurssit ovat pakollisia: äidinkieli 1–6, suomi 1–6, englanti 1–6, pitkä matematiikka 1–10, lyhyt matematiikka 1–6, uskonto/elämänkatsomustieto 1–2, filosofia 1–2, historia 1–3, yhteiskuntaoppi 1–3, fysiikka 1, kemia 1, biologia 1–2, maantieto 1, psykologia 1, terveystieto 1.

Lyhyet kielet, jotka voi kirjoittaa, ovat C-englanti, ranska, venäjä, saksa, espanja, italia, portugali, latina ja klassinen kreikka. C-englannin, ranskan, venäjän, italian, espanjan ja saksan kokeisiin sisältyy sekä kuullunymmärtäminen että kirjallinen koe, muihin kokeisiin vain kirjallinen koe. Saadaksesi oikeuden osallistua lyhyen kielen kokeeseen sinun tulee suorittaa vähintään kolme kyseisen kielen kurssia.

Opiskelijat, jotka ovat oppineet ylioppilastutkintoon sisältyvän kielen esimerkiksi oleskelemalla ulkomailla, voivat osallistua kyseisen kielen kokeeseen suorittamatta kielen kursseja.

Ylioppilastutkinnon osat

Ylioppilastutkinto koostuu seuraavista kokeista:

  • äidinkielen koe
  • toisen kotimaisen kielen koe
  • vieraan kielen koe (englanti)
  • matematiikan koe
  • reaaliaineen koe
  • yhden tai useamman vieraan kielen koe

Matematiikan, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kokeet järjestetään kahdella tasolla, joista toinen on vaativampi ja toinen helpompi. Voit suorittaa kokeet haluamallasi tasolla riippumatta siitä, millä tasolla olet opiskellut ainetta lukiossa. Tutkintoa varten vähintään yksi pakollinen koe on suoritettava vaativammalla tasolla!

Tietyn oppiaineen kokeen voi sisällyttää tutkintoon vain kerran. Pakollisten kokeiden lisäksi voit suorittaa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Huomaa, että tutkintoon voi sisällyttää vain yhden pakollisen vieraan kielen kokeen.

Tutkinnon suorittaaksesi sinun tulee osallistua neljään pakolliseen kokeeseen. Äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Lisäksi valitset itse, mitkä kolme koetta suoritat pakollisina seuraavista vaihtoehdoista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaaliaine.

Yhdellä kirjoituskerralla voit osallistua enintään kahden lyhyen kielen kokeeseen. Jos haluat kirjoittaa enemmän kuin kaksi lyhyttä kieltä, sinun täytyy jakaa kokeet useammalle kirjoituskerralle.

Koevälineet

Sähköiset kokeet

  • Sähköiseen kokeeseen sinun tulee ottaa mukaan kannettava tietokone, virtajohto ja kuulokkeet sekä tarvittaessa USB-adapteri.
  • Lisälaitteiden kuten näppäimistön ja hiiren käyttö on sallittua.
  • HUOM! Langattomat lisälaitteet ovat täysin kiellettyjä.
  • Koululta saat paperia vastausten luonnostelua/suunnittelua varten (”suttupaperi”).
  • Vastaus kirjoitetaan kokeessa ilmoitettuun paikkaan.
  • Voit luonnostella useamman vastauksen. Ennen kokeen päättymistä sinun on valittava, mitkä vastaukset haluat palauttaa.

Vilppi ja tutkintojärjestyksen rikkominen

Matkapuhelimien, älykellojen ja muiden elektronisten laitteiden tuominen koetilaisuuteen on kiellettyä.

Sähköisissä kokeissa sinun on käytettävä näytönsäästäjää tai suljettava tietokoneen kansi, jos poistut paikaltasi (esim. wc-käynnin takia).

Vilpin yritykseen, vilppiin, tutkintojärjestyksen törkeään rikkomiseen ja sähköisen koetilaisuuden häiritsemiseen liittyvät säännöt ovat ehdottomat.
Jos syyllistyt johonkin yllämainituista rikkeistä, sinulla ei enää ole oikeutta osallistua kyseisen tutkintokerran kokeisiin. Kaikki kokeesi hylätään.

Rehtori selvittää vilppiin ja tutkintojärjestyksen rikkomiseen liittyvät asiat ja tekee päätöksen, joka ilmoitetaan ylioppilastutkintolautakunnalle.

Sähköisen koetilaisuuden häirinnällä tarkoitetaan esimerkiksi datavahingontekoa, tietoliikenteen häirintää, tietomurtoa tai tietojärjestelmän häirintää. Sähköisen kokeen järjestämiseen kohdistuvaan häirintään sovelletaan rikoslakia ja sen määräyksiä sakoista, vankeusrangaistuksesta ja vahingonkorvausvelvollisuudesta. Kaikki epäilykset tietoisesta sähköisen koetilaisuuden häirinnästä ilmoitetaan poliisille.

Kokeen uusiminen

Syksystä 2019 lähtien hyväksytysti suoritettuja kokeita saa uusia rajoituksetta. Tämä koskee kaikkia tutkinnon suorittajia riippumatta siitä, milloin ylioppilastutkinto on suoritettu. Myös hylätyn ylimääräisen kokeen ja kompensoidun pakollisen kokeen voi uusia rajoituksetta.

Hylätyn pakollisen kokeen voi uusia kolme kertaa. Uusinnat on tehtävä hylättyä koekertaa seuraavien kolmen koekerran aikana. Jos esimerkiksi suoritat tutkinnon kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana ja saat viimeisen kirjoituskerran aikana tekemästäsi pakollisesta kokeesta hylätyn, voit uusia hylätyn kokeen vielä kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Tutkinnon suorittaminen voi näin ollen venyä jopa kuuteen tutkintokertaan.

  • Jos olet saanut vaativamman tason pakollisesta kokeesta hylätyn, voit uusia kokeen myös alemmalla vaativuustasolla (edellyttäen, että teet jonkin toisen pakollisen kokeen vaativammalla tasolla).
  • Jos yrität korottaa hylätyn pakollisen kokeen arvosanaa, saat osallistua tutkintokertaan vain tutkinnon suorittajana, joka yrittää korottaa hylättyä arvosanaa tai joka yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa. Et voi täydentää tutkintoasi uusilla aineilla ennen kuin olet saanut ylioppilastutkintotodistuksesi.
  • Hylätyksi katsotaan myös koe, johon olet ilmoittautunut mutta johon et ole osallistunut ilman erityisen painavaa syytä (hyväksytty anomus ilmoittautumisen mitätöinnistä).

Tutkinnon täydentäminen

Suoritettuasi ylioppilastutkinnon voit täydentää sitä sellaisten aineiden kokeilla, joita et aiemmin ole suorittanut. Voit täydentää tutkintoasi myös suorittamalla muun tasoisen kokeen aineissa, joista sinulla on jo hyväksytty suoritus ylioppilastutkinnossa.

Tutkinnon täydentämiselle ei ole aikarajaa.

Ylioppilastutkinnon arvosanat ja kompensaatio

Arvosanojen pisterajat tarkastetaan vuosittain ja ylioppilastutkinnon kokeet arvioidaan seuraavilla arvosanoilla:

  • Laudatur L
  • Eximia cum laude approbatur E
  • Magna cum laude approbatur M
  • Cum laude approbatur C
  • Lubenter approbatur B
  • Approbatur A
  • Improbatur I (hylätty)

Jos saat hylätyn jostakin pakollisesta kokeesta, voit silti saada todistuksen ylioppilastutkinnosta alla esitetyin ehdoin. Hylätty arvosana merkitään todistukseen. Tätä kutsutaan kompensaatioksi.
Hylätyt suoritukset jaotellaan neljään ryhmään kokeen tason mukaisesti. Ryhmät ovat i+, i, i- och i–. Hyväksyttyjen kokeiden arvosanoista saa kompensaatiopisteitä seuraavasti:

  • Laudatur 7 p
  • Eximia cum laude approbatur 6 p
  • Magna cum laude approbatur 5 p
  • Cum laude approbatur 4 p
  • Lubenter approbatur 3 p
  • Approbatur 2 p

Hyväksytyistä kokeista saadut kompensaatiopisteet lasketaan yhteen. Hylätyn arvosanan i+ kompensoimiseen tarvitaan 12, arvosanan i kompensoimiseen 14, arvosanan i- kompensoimiseen 16 ja arvosanan i– kompensoimiseen 18 pistettä.

Kompensaatio tehdään automaattisesti. Jos tutkinnon suorittaja ei halua kompensaatiota, hänen tulee ilmoittaa tästä koululle kirjallisesti. Lukio lähettää ilmoituksen edelleen lautakunnalle. Ilmoituksen on oltava lautakunnalla viimeistään 15.5./31.10.

Tutkinnon suorittajat, joilla on jokin sairaus, vamma tai luku- ja kirjoitusvaikeuksia (erityisjärjestelyt)

Kokeet voidaan järjestää normaalista poikkeavalla tavalla niiden opiskelijoiden osalta, joilla on luku- tai kirjoitusvaikeuksia tai jokin vamma.
Jotta sairaus tai vamma voidaan huomioida, opiskelija tarvitsee todistuksen erikoislääkäriltä. Ylioppilastutkintolautakunta voi todistuksen pohjalta myöntää opiskelijalle oikeuden erityisjärjestelyihin tai huomioida sairauden tai vamman arvostelussa. Erityisjärjestelyjä haetaan lautakunnalta kirjallisesti.

Jos opiskelijalla on vaikeita tai keskivaikeita luku- ja kirjoitusvaikeuksia, ne huomioidaan ensisijaisesti erityisjärjestelyjen avulla.

Tavoitteena on auttaa opiskelijaa erityisjärjestelyjen avulla eikä muuttamalla hänen arvosanaansa. Vaihtoehtoisesti ylioppilastutkintolautakunta voi huomioida tutkinnon suorittajalla diagnosoidun lievän lukihäiriön kokeen arvioinnissa. Arvosanaa korotetaan vain, jos pistemäärä on lähellä korkeamman arvosanan pisterajaa. Halutessaan tutkinnon suorittaja voi toivoa, että arvosanan korotus huomioidaan tietyn kokeen yhteydessä. Arvosanan korottamista harkitaan lähinnä silloin, kun pistemäärä on hylätyn ja hyväksytyn arvosanan rajalla. Hakemukseen liitetään todistus erikoislääkäriltä tai psykologilta.

Tavallisimpia erityisjärjestelyjä ovat

  • lisäaika kokeessa
  • erillinen koetila.

Mahdolliset tarvittavat täydennykset on toimitettava kevään kokeiden osalta viimeistään 25.1. ja syksyn kokeiden osalta viimeistään 25.8. Luku- ja kirjoitusvaikeuksista on ilmoitettava viimeistään kokeeseen ilmoittautumisen yhteydessä. Poikkeuksena on äkillinen sairastuminen.

Ajankohtaista