Tietoa Skolspråkslyftet-projektista

Koulussa ollaan jo pitkään oltu tietoisia siitä, että yhä useammalla opiskelijalla on vaikeuksia selviytyä äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskirjoituksista. Viime vuosina on myös ollut havaittavissa merkkejä kehityksestä, joka saattaa pitkällä aikavälillä johtaa siihen, että Porvoon ruotsinkielisillä lukiolaisilla on vaikeuksia suoriutua kaikista oppiaineista niin hyvin kuin he voisivat. Skolspråkslyftet-projektin tavoitteena on pysäyttää tämä kehitys ja vahvistaa opiskelijoiden koulukielen taitoja niin, että koulukielestä tulee toimiva väline niin arkeen kuin opintoja, ylioppilaskirjoituksia ja lukion jälkeistä elämää varten.

Syksyllä 2018 projektin alullepanijat ja muut projektin parissa työskentelevät opettajat toteuttivat kyselytutkimuksen koulun opiskelijoille. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, missä vaiheessa kielestä opiskelijoiden mielestä tulee este oppimiselle. Opiskelijoiden vastausten perusteella opinnot vaikeutuivat monen kohdalla sen takia, että he törmäsivät opetuksessa sanoihin, joita he eivät tunnistaneet, sekä siksi, että heillä oli hankaluuksia rakentaa toimivia tekstejä. Kyselyn tulokset vahvistivat viestit, joita projektista vastaavat opettajat olivat saaneet muilta opettajakunnan jäseniltä. Oli täysin selvää, että jotain piti tehdä ja että tarve toimenpiteille oli opiskelijoidenkin näkökulmasta todellinen.

Lukuvuoden 2018–2019 aikana Skolspråkslyftet-projektin puitteissa laadittiin erilaisia toimintamalleja, joiden avulla opettajat voivat työskennellä kielitietoisesti. Työryhmä muun muassa loi mallin, joka auttaa opiskelijoita analysoimaan erilaisia kysymyksenasetteluja ja näin myös ymmärtämään, mihin eri tehtävissä on tarkoitus vastata. Ryhmä laati myös jäsentelymallin, joka toimii kaikissa oppiaineissa. Mallin avulla opiskelijat oppivat jäsentelemään lukiossa kirjoittamiaan tekstejä. Eri mallien tarkoituksena on auttaa opiskelijoita tuntemaan olonsa varmaksi erilaisissa kirjoitustilanteissa. Malleja voidaan hyödyntää kaikissa oppiaineissa, minkä ansiosta opiskelijat voivat keskittyä tuottamaan sisältöä ja vastaamaan tehtäviin sen sijaan, että heidän täytyisi kerta toisensa jälkeen miettiä, miten tiettyä ainetta varten kirjoitettava teksti pitäisi jäsentää.

Lukuvuonna 2019–2020 tavoitteena on sitouttaa koko opettajakunta projektiin. Tämä toteutetaan ensisijaisesti niin, että olemassa olevat mallit otetaan käyttöön kaikissa oppiaineissa.
Äidinkielenopettajien vastuulla on opettaa opiskelijoille, miten malleja on tarkoitus käyttää. Aineenopettajien vastuulla taas on opettaa, kuinka malleja käytetään ainekohtaisesti. Lisäksi projektin parissa työskentelevät opettajat laativat koko koululle yhteiset mallit lähdekritiikkiä ja viittaustekniikkaa varten.

Projektin aikana laadittavat materiaalit ja mallit ovat saatavilla koulun käyttämissä digitaalisissa oppimisympäristöissä ja koulun verkkosivuilla. Mallien keskeiset osat ovat myös näkyvillä luokkahuoneissa ja yleisissä tiloissa, joissa opiskelijat usein opiskelevat. Mallit ovat siis aina Borgå Gymnasium -lukion opiskelijoiden nähtävillä ja auttavat heitä tulemaan varmemmiksi kirjoittajiksi.

Projektin keskeisenä tavoitteena on, että koko opettajakunta puhuu samaa kieltä puhuessaan kielestä, teksteistä ja tekstien laatimisesta. Lisäksi tavoitteena on tehdä tekstien kanssa työskentelystä ja erityisesti kirjoittamisesta vähemmän jännittävää sekä vahvistaa opiskelijoiden koulukieltä ja antaa heille välineitä tekstien kanssa työskentelemiseen. Yksi keskeinen tavoitteemme ja toiveemme on, että projekti tekee lukioarjesta opiskelijoille miellyttävämpää ja helpommin käsiteltävää. Uskomme, että selkeät puitteet ja mallit voivat vähentää koulutehtäviin ja ylioppilaskirjoituksiin yleensä liitettävää stressiä, mikä on varmasti eduksi sekä opiskelujen aikana että lukion jälkeisessä elämässä.

Borgå Gymnasium -lukion Skolspråkslyftet-projekti on suhteellisen tuore hanke. Tässä vaiheessa on liian aikaista puhua konkreettisista tuloksista, mutta tiedämme että muualla Suomessa toteutetuilla vastaavanlaisilla projekteilla on ollut positiivista vaikutusta sekä kouluarkeen että opintomenestykseen. Erinomainen esimerkki on Uusikaarlepyyssä sijaitsevan Topeliusgymnasiet-lukion Kodknäckaren-projekti. Käydessämme tutustumassa lukioon viime keväänä saimme kuulla, että opiskelijoiden tulokset olivat projektin myötä parantuneet taisaisesti viimeisen kuuden vuoden aikana. Lisäksi opettajat kertoivat, ettei lukiossa enää ole opiskelijoita, jotka menisivät lukkoon tai joutuisivat paniikin valtaan ylioppilaskirjoitusten hetkellä. Tällaista varmuutta haluamme ja uskomme voivamme antaa myös omille opiskelijoillemme.