Usein kysytyt kysymykset palveluverkosta

Porvoon kaupunki käynnisti vuoden 2023 lopussa palveluverkkoselvityksen laatimisen varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluista. Tavoitteena on arvioida ja tunnistaa palveluiden tarpeiden ja tarjonnan muutokset aiempaa varhemmin ja reagoida niihin ennakoivasti.

Väestöennusteiden mukaan lasten määrä Porvoossa laskee ja sen myötä myös valtionosuudet laskevat merkittävästi. Tilanne vaatii palveluverkon uudistamista.

Palveluverkko suhteutetaan toimintaympäristön muutoksiin, kuten väestömuutoksiin, lainsäädännöllisiin muutoksiin, palvelutarpeiden ja järjestämisen ennakointiin, rahoitus- ja kustannusmuutoksiin sekä peruskorjaus- ja uudisrakennustarpeisiin.

Lue aiheesta lisää:

Palveluverkkotarkastelussa tarkastellaan koko verkkoa varhaiskasvatusyksiköiden ja perusopetusyksiköiden osalta. Lukiokoulutuspalvelut ovat selvityksen ulkopuolella. Porvoossa lukioiden tilanne on jo keskitetty yhteen suomenkieliseen ja yhteen ruotsinkieliseen lukioon.

Opiskeluhuollon kuluista vastaa hyvinvointialue, joten niitä ei ole mukana kaupungin nykytilan kartoituksessa.

Siivouskulut puuttuvat elinkaarikohteista, koska kulut ovat sisällytetty elinkaarivuokraan.

Sisäinen vuokra kertoo, mitkä ovat koulun tilojen kustannukset. Jos sisäisen vuokran osuus kustannuksista on suuri, ovat koulun tilojen kustannukset korkeat suhteessa koulun muihin kustannuksiin, kuten opetuksen kustannukset (henkilöstökulut), sekä koulukuljetuksista, aterioista ja siivouksesta aiheutuvat kustannukset.

Sisäisen vuokran laskennassa rakennuksista, tilojen muutos- ja parannustöistä sekä tilojen käytöstä aiheutuneet kustannukset jyvitetään tilojen käyttäjille. Sisäinen vuokra koostuu pääomavuokrasta ja käyttövuokrasta.

Voit tutustua tarkemmin sisäisen vuokran määräytymisen perusteisiin palveluverkkoselvityksen nykytilan kuvauksessa s. 26–27.

Palveluverkkoselvityksessä rakennusten taloudellisten arvojen, kuntoluokan ja sisäisen vuokran määrittelyssä käytetään kuntien ja muiden kiinteistönomistajien yleisesti käyttämää Trellum Oy:n menetelmää. Sisäiset vuokrat on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän Trellumin mallin mukaisesti.

Albert Edelfeltin koulu tarjoaa ainoana kouluna Porvoossa opetusta joillekin erityisille oppilasryhmille, kuten vammaisille lapsille ja kielikylpyopetuksessa oleville lapsille. Vammaisten lasten opetus järjestetään pienluokissa. Toiminnan järjestäminen on kalliimpaa, koska lain mukaan henkilöstöä on oltava enemmän (esimerkiksi avustajat, ohjaajat ja opettajat) ja ryhmäkokojen on oltava pienempiä.

Porvoon tarjoaa tämän palvelun myös joillekin naapurikunnille ja saa vastaavasti opetuksesta mm. kotikuntakorvausta muista kunnista. Albert Edelfeltin koulu on myös kaupungin ainoa kielikylpyä tarjoava yksikkö.

Oppilaaksiottoalueena on koko kaupunki, joten koulukuljetukset ovat tästä syystä kalliimpia. Sisäilmakorjauksen vuoksi koulun sisäinen vuokra (tilakustannukset) olivat korkeammat vuonna 2023, mutta vuotta 2024 nämä kulut eivät enää rasita.

Palveluverkkoselvityksen ja suunnitelman toteutuksen keskiössä on läpi työn lapsivaikutuksien huomioiminen. Vastuu lapsivaikutusten arvioinnista on Porvoon kaupungilla.

Lapsivaikutusten arvioinnin lähtökohtana ovat kansallinen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma ja siihen liittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön antamat ohjeistukset, Unicefin lapsiystävällinen kunta -malli, sivistyslautakunnan hyväksymä Porvoon lapsivaikutusten arviointimalli vuodelta 2022, sekä muut Porvoon kaupungin strategiset linjaukset.

Mukana palveluverkkotyössä on kilpailutuksen kautta valittu konsulttiyhtiö Boost Brothers Oy. Palveluverkkotyön ohjausryhmä sopi yhdessä Boost Brothersin kanssa lapsivaikutusten arvioinnin tekemisestä. Lapsivaikutusten arviointia tehtiin kahdessa vaiheessa; palveluverkon nykytilan selvityksen yhteydessä sekä palveluverkkosuunnittelun yhteydessä. Konsultti nimettiin vastaamaan kevään 2024 varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lapsille ja heidän huoltajilleen järjestetystä kyselystä. Boost Brothers vastasivat myös perusopetuksen lapsille elokuussa järjestetystä työpajasta.

Kevään kyselyihin vastasivat demokraattisesti valitut oppilaskunnat, ja syksyn työpajassa oli edustus jokaisesta koulusta. Työpajan järjestämisen kannalta oli tärkeää, että jokaisesta koulusta oli edustus, ja että oppilasmäärä pysyi työpajan työskentelytapojen kannalta lapsille toimivana.

Boost Brothers valitsivat lapsivaikutuksen arviointia tekemään pedagogista osaamista omaavan henkilön. Kaupungin kasvun ja oppimisen kehittämispäällikkö on myös ollut prosessissa mukana varmistamassa, että arviointi noudattaa sivistyslautakunnassa päätettyä mallia.

Lisäksi on tehty asiantuntijatyönä vertailutaulukko, jossa palveluverkon vaikutusta lapsiin on analysoitu eri näkökulmista ja eri voimassa olevan lainsäädännön näkökulmista. Taulukko löytyy liitteen sivuilta 92–97. Palveluverkkosuunnitelman liitteet (pdf)

Lapsivaikutusten arviointiin liittyvän huoltajakyselyn vastaukset löytyvät palveluverkkosuunnitelman liitteista sivuilta 10–81, ja yhteenveto löytyy palveluverkkosuunnitelman luvussa 5.2.

Projektiryhmä ja ohjausryhmä on säännöllisesti seuranneet prosessia kokouksissaan ja siitä on tiedotettu lautakuntia säännöllisesti osana kokonaisuutta. Myös huoltajat ovat saaneet viestejä ja asiaan liittyvää tiedotusta asiakashallintajärjestelmä Wilman ja Daisyn kautta.

Porvoon kaupunki toteutti helmikuussa 2024 sähköiset huoltajakyselyt sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen lasten huoltajille. Molemmat kyselyt toteutetaan joka kolmas vuosi.   

Varhaiskasvatuksen kyselyyn vastasi neljäsosa kaikista huoltajista (676 vastaajaa). Huoltajilta tuli kiitosta lasten yhdenvertaisesta kohtaamisesta ja monipuolisesta toiminnasta. Huoltajat kokivat edelleen tarvitsevansa parempaa neuvontaa mm. varhaiskasvatuspaikan hakemiseen ja tukea aloitusvaiheeseen.  

Perusopetuksen huoltajakyselyyn vastasi reilut neljäsosa huoltajista (1 437 vastaajaa). Huoltajat olivat tyytyväisimpiä lapsen saamaan tukeen sekä kodin ja koulun yhteistyöhön. Vastauksissa nousi myös esille, että huoltajat toivovat saavansa lisätietoa koulujen valinnaisaineista ja kerhotarjonnasta.  

Päiväkoti- ja koulukohtaiset tulokset on jaettu päiväkodin johtajille sekä rehtoreille ja aluerehtoreille, ja niitä on hyödynnetty yksiköiden toiminnan kehittämisessä ja lukuvuoden suunnittelutyössä. Yksikkökohtaiset tulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään vaihtelevien vastausprosenttien takia.  

Huoltajakyselyiden päätuloksia kuten muutakin kerättyä palautetta voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää palveluverkkotyössä. Palveluverkkotyöhön liittyen toteutettiin myös erikseen omia kyselyitä loppukeväästä – niiden tulosten käsittely on vielä kesken ja julkaisematta.  

Lue lisää:

Lapsi- ja oppilasmäärät on avattu nykytilan kuvauksessa, koulujen oppilasmäärät löytyvät luvussa 4.1 ja päiväkotien lapsimäärät luvussa 5.1: Porvoon palveluverkko, nykytilan kuvaus (pdf)

Palveluverkon tarkastelussa on käytetty vuoden 2023 lukuja. Tarkasteluissa ja esimerkiksi tilinpäätöksissä käytetään aina virallista tilastointipäivää, joka on 20.9. Palveluverkkotyössä on luotettavuuden ja vertailun vuoksi käytetty vuoden 2023 oppilas- ja lapsilukua, koska vuoden 2024 luku on ollut käytettävissä vain muutaman viikon.

Koulujen nykyiset oppilaaksiottoalueet ovat kasvun ja oppimisen lautakunnan päättämiä. Kaupungin eri alueiden kehittyminen asukasmäärien osalta on muutoksessa ja myös oppilaaksiottoalueita on tarkasteltava, jotta koulujen tilojen käyttö voidaan optimoida.

Nykytila kouluittain ja nykyisten oppilaaksiottoalueiden mukaan on nähtävissä palveluverkkoselvityksessä, joka tehtiin keväällä 2024. Porvoon palveluverkko, nykytilan kuvaus (pdf)

Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 8. huhtikuuta 2024 palveluverkkotyölle laaditut periaatteet. Periaatteet vaikuttavat myös koulujen nykyisiin oppilaaksiottoalueisiin ja yhdistävät niitä ns. palvelualueisiin. Periaatteissa päätettiin, että tarkastelu tehdään palvelualueittain, siksi suunnittelussa tarkastelu on tehty näin.

Jatkossa perusopetukseen perustettaisiin kolme suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä palvelualuetta. Varhaiskasvatuksella on jo käytössään palvelualueita. Palvelualueilla olisi useampia päiväkoteja ja kouluja. Lasten ja oppilaiden sijoittumista voidaan tarkastella tapauskohtaisesti palvelualueiden välillä. Palvelualueet mahdollistavat tilojen käytön optimoinnin.

Lue lisää suunnitteluista palvelualueista palveluverkkosuunnitelmassa, luvussa 2.2: Palveluverkkosuunnitelma, päivitetty 8.10. (pdf)

Julkisen liikenteen taso voi jopa parantua kylistä keskustaan ja takaisin. Uutta palveluverkkoa voidaan suhteuttaa joukkoliikenteen kehittämiseen, kun asukkaiden asiointisuunta on sama. Säätelemällä aikatauluja ja tiheyttä, kaluston laatua ja määrää saadaan liikenteestä joustavaa ja kannattavaa sekä asukaslähtöistä tulevaisuudessa.

Joukkoliikenteen kehitys syrjäseuduilla perustuu myös asukasmääriin ja käyttötarpeisiin, siis matkustajamääriin. Kyläkoulujen olemassaololla ei varmisteta riittävää määrää matkustajia joukkoliikennettä varten. Matkustajamäärät ovat jo nyt keskustassa sijaitsevien vuosiluokkien 7–9 koulujen sijainnin takia suurempia keskustaan päin aamuisin ja iltapäivisin vastakkaiseen suuntaan.

Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 8. huhtikuuta 2024 palveluverkkotyölle laaditut periaatteet. Periaatteissa todetaan, että palveluverkko tulisi koostua toimivista ja taloudellisista yksiköistä. Tavoitteena on siirtyä pysyviin tila- ja sijaintiratkaisuihin, jossa oppilaaksiottokriteerit ja palveluverkonlinjaukset synkronisoidaan. Tilat suunnitellaan muuntojoustaviksi. Periaatteissa on linjattu, että väliaikais- ja tilapäistiloista luovutaan. Suunnitelmassa on kuvattu kaikki yksiköt, joista tällä periaatteella voidaan luopua.

Useiden huonokuntoisten rakennusten peruskorjaukset maksaisivat liian paljon suhteessa siihen, että siirrytään yksikköön, johon mahtuu. Kaikki suunnittelut investoinnit ovat ns. korvaavia investointeja, joilla korvataan useita huonokuntoisia ja elinkaaren loppupäässä olevia rakennuksia. Samalla luovutaan tilapäisratkaisuista. Palveluverkko tulee näin ehyemmäksi ja pysyvämmäksi.

Rakennukset myydään sellaisenaan, myyntiin kehitettyinä tai ne puretaan. Purkaminen on viimeinen ja kallein vaihtoehto, eikä se kaikkien rakennusten kohdalla ole mahdollistakaan esimerkiksi niiden historiallisen arvon vuoksi. Selvityksessä on laskettu kuitenkin kohteiden purkukustannukset systemaattisesti kaikille rakennuksille, jotta nähtäisiin, mitä luopumiskustannukset kalleimmillaan olisivat.

Useita kohteita joudutaan todennäköisesti kehittämään myyntiä varten, mikä tarkoittaa kiinteistöllä olevien kokonaisten rakennusten tai niiden osien purkamista, jotta kohde on myytävissä esimerkiksi asumista palvelevaksi. Käytöstä poistettujen kiinteistöjen ylläpitokulujen on laskettu olevan noin 2 euroa/m2/kk, eli vuodessa noin 24 euroa/m2. Esimerkiksi käytöstä poistuneen Tuorilan koulun kaikkien rakennusten ylläpitokulut vuonna 2023 olivat yhteensä noin 17 000 euroa. Tuorilan koulun rakennukset ovat öljylämmitteisiä. Rakennusten purkukustannuksiksi on laskettu yleisesti käytetty 150 euroa/m2.

Jos kohteen kaikki rakennukset puretaan, tontti (kiinteistö) myydään rakennettavaksi.

Sekä oppilaat ja opettajat siirretään uuteen yksikköön, jossa on tilaa samalla palvelualueella. Oppilaat saavat opetusta uudessa yksikössä ja opettajille on töitä, koska he korvaavat toimialan runsasta eläköitymistä. Siirtymiseen perehdytetään ja mahdollistetaan vierailukäynnit yms. Henkilöstön kanssa käydään lainmukaiset keskustelut.

Porvoon kaupungin toimitilojen keskittäminen on yksi toimenpide kaupungin talouden tuottavuus- ja tasapaino-ohjelmassa vuosille 2024–2027. Tiloja keskittämällä muun muassa ulkopuolisille omistajille maksettavien vuokrien osuus pienenee.

Kaupunki on jo luopunut Kunnantalon, Campuksen ja Tekniikankaaren tiloista ja keskittänyt niissä olleet toiminnot Nimbus-taloon, jonne tullaan jatkossa siirtämään lisää kaupungin toimintoja. Nimbus-talon käyttöönotto on tehostanut toimintojen tilankäyttöä, eli tilaa per työntekijä on merkittävästi vähemmän aikaisempaan verrattuna. Lisäksi toimialojen yhteistyö on lisääntynyt ja tehostunut merkittävästi.

Jos koulu lakkaa, myös rehtori hallinnollisena työntekijänä vähenee ja koulusihteeripalveluja voidaan vähentää. Lisäksi ei tarvita enää yksikköön siivoojaa, ruokahuollon työntekijää ja ylläpidon palveluja. Myös näissä palveluissa voidaan säästää.

Isoimmissa kouluissa esimerkiksi opiskeluhuollon ja oppimisen tuen palvelut (erityisopettaja, laaja-alainen erityisopettaja) ovat saatavilla jokaisena päivänä. Samoin isommissa yksiköissä on enempi koulunkäynnin ohjaajien ja avustajien palveluja, ja joissain kouluissa on myös apuna kouluvalmentajia. Lapsilla voi olla myös mahdollisuus omiin pienryhmiin tarpeiden arvioinnin myötä. Myös kollegion vertaistuki ja moniammatillisuus lisääntyy.

Isommassa koulussa on paremmat mahdollisuudet eriyttää ja järjestää opetusta joustavasti pienissä ryhmissä tarpeen mukaan kuin pienemmässä koulussa. Toisaalta pienempi koulu voi helpommin tarjota rauhallisemman ympäristön, joka vaatii enemmän huomiota ja toimenpiteitä suuremmassa koulussa. Uudet koulut on suunniteltu tarjoamaan joustavia tiloja myös erilaisten oppilaiden tarpeisiin ja vastaamaan opettajien käsityksiä siitä, miten he haluavat järjestää opetuksen oppilasryhmäkohtaisesti.

Koulun sulkemisella koulun kiinteät kulut poistuvat. Kun kiinteistä kuluista lasketaan usean vuoden kertymä, eli kumulatiivinen vaikutus, on säästö merkittävä. Kiinteitä kuluja ovat sisäinen vuokra, osa henkilöstökuluista ja lisäksi osa tukipalveluista. Tällä säästetään myös tulevina vuosina suurista peruskorjausinvestoinneista. Palveluverkkosuunnitelman taulukoissa ja ennen niitä on kuvattu miten eri asioita laskettu. Palveluverkkosuunnitelma, päivitetty 8.10. (pdf)

Pienen koulun sulkeminen voi johtaa oppilaiden sijoittamiseen olemassa oleviin ryhmiin ilman investointeja tai uusien oppilasryhmien perustamista. Tämä johtaa hieman suurempiin ryhmiin, mutta oppilaiden väheneminen kompensoi osittain tätä negatiivista puolta.

Säästöjen ansiosta voidaan panostaa enemmän ja riittävästi itse opetukseen ja oppimiseen kaikille porvoolaisille lapsille.

Esimerkiksi Tuorilan ja Kerkkoon koulujen yhdistäminen yhdeksi Jokilaakson kouluksi toi säästöjä niin henkilöstökuluihin kuin kiinteistökuluihin yhteensä noin 230 000 euroa/vuosi ja myös tilojen laatu parani merkittävästi siirryttäessä uuteen Jokilaakson kouluun.

Palveluverkkosuunnitelman positiivisessa ennusteessa on huomioitu uudet kaavat ja asuinrakentaminen ja muuttovoitto Porvoon nykyisten suunnitelmien mukaan.

Ennusteet kertovat, että vaikka väestö kasvaa, niin lasten määrä ei kuitenkaan kasva enää ennalleen, vaan laskee. Lapset, jotka aloittavat koulunsa noin 6–7 vuoden päästä ovat jo syntyneet. Syynä on se, että syntyvyys on laskenut. Ei vain Porvoossa, vaan myös koko Suomessa. Ennusteissa on mukana Porvoon oma koodattu hedelmällisyysluku.

Porvoossa on tällä hetkellä kaksikielisiä sivistyskeskuksia Kevätkummussa, Hinthaarassa ja Kulloossa. Kaksikielinen sivistyskeskus vaatii molempien kieliryhmien riittävän edustuksen alueella, eli että lapsia on riittävästi kummassakin kieliryhmässä.

Sivistyskeskus ei ole itsessään yksi yhtenevä hallinnollinen yksikkö, vaan jokainen on erillinen kielen mukaan. Kielen mukaan sivistyskeskuksessa oleva yksittäinen yksikkö voi mennä hyvinkin pieneksi. Eli vaikka ollaan saman katon alla, siellä voi esimerkiksi olla kolme hallinnollista yksikköä: varhaiskasvatuksen yksikkö, suomenkielinen kouluyksikkö ja ruotsinkielinen kouluyksikkö. Jokaisella yksiköllä on oltava oma hallinto ja lähijohtajat sekä hallinnon järjestelmät. Tämä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Epoossa-Grännäsissä sijaitsevaa sivistyskeskusta on tutkittu ja käsitelty mm. vuonna 2020 ja 2022. Suomenkielisellä puolella oppilasmäärää pidetään liian pienenä toimivalle koululle, ja lisäksi tarvittaisiin investointeja, jotta suomenkielisillä oppilailla olisi toimivat tilat.

Ilolassa-Sannaisissa sijaitsevaa sivistyskeskusta on myös tutkittu ja käsitelty vuonna 2019. Siitä kokonaisuudesta päätettiin, että Ilolassa on suomenkielinen koulu ja Sannaisissa ruotsinkielinen koulu.

Uusi koulu korvaa elinkaarensa päässä olevan kolmisarjaisen Peipon koulun. Uusi koulu on suunniteltu edelleen kolmisarjaiseksi ja se on mitoitettu yhteensä 525 lapselle, joista esiopetuksen ja valmistavan opetuksen paikkoja on yhteensä 93. Itse alakoulun mitoitusoppilasmäärä on 432 oppilasta. Uusia tiloja käyttävät jatkossa myös kansalaisopisto ja liikuntatoimi.

Gammelbackan koulu, johon suunniteltu kolme esiopetusryhmää korvaa Opintien tilapäispäiväkotitilat, 4 ryhmää. Koulun oppilaat siirtyvät vanhasta Peipon koulusta Gammelbackan kouluun.

Jos oppilasmäärä olisi mitoitettu esimerkiksi ainoastaan 325 oppilaalle, se merkitsisi neljän perusopetusryhmän ja niiden tarvitsemien tilojen poistamista. Samalla ruokasalia myös pienennettäisiin. Näiden toimenpiteiden ja pienemmän liikuntasalin ja sen puku- ja pesutilojen poistaminen merkitsisi karkeasti arvioiden noin 1,85 miljoonaa euroa kustannussäästöä. Säästö olisi kuitenkin käytännössä jonkin verran pienempi, sillä edellä mainittuun lukuun sisältyy myös hankkeen kiinteitä kustannuksia, joita tässä arviolaskelmassa ei voitu arvioida erikseen.

Säästöstä seuraisi myös se, että niille lapsille, jotka eivät mahtuisi tiloihin, tulisi hankkia erillinen uusi tila. Se taas ei olisi järkevää, eikä varsinkaan kustannustehokasta tai toiminnallisesti järkevää. Gammelbackan viereen on myös kaavoitettu iso Tuulikummun alue, jonne on arvoitu tulevan runsaasti uusia asukkaita.

Meritullin päiväkoti on mitoitettu kymmenelle lapsiryhmälle. Päiväkodit mitoitetaan parillisille luvuille ryhmiä, sillä toiminta perustuu aina kahden ryhmän yhteistyöhön. Investointi on korvaava investointi eli korvaa useita vanhoja huonokuntoisia ja tilapäisiä tiloja.

Meritullin päiväkoti korvaa 9–12 ryhmän tilat. Se korvaa Puistopäiväkodin, 3 ryhmää ja keskustan tilapäistilat, 6 ryhmää sekä mahdollisesti Epoon päiväkodin, 3 ryhmää.

Yhden ryhmän ryhmätilojen kustannus on noin 600 000 euroa. Kuten uuden Gammelbackan koulun arviossa, säästö olisi kuitenkin käytännössä jonkin verran pienempi, sillä edellä mainittuun lukuun sisältyy myös hankkeen kiinteitä kustannuksia, joita tässä arviolaskelmassa ei voitu arvioida erikseen.

Uuden päiväkodin sisäinen vuokra korvaa luovutetuista tiloista olevaa sisäistä vuokraa.

Kulloon alue ei ole rakennuskiellossa. Vuoden 2000 lähtien Kulloon postinumeroalueelle on haettu runsas 162 suunnittelutarvelupaa, ja 124 (77 prosenttia) niistä on myönnetty. Kaikki myönnetyt luvat eivät ole toteutuneet. Vuodesta 2000 lähtien Kulloon postinumeroalueelle on valmistunut rakennuslupatietojen mukaan 106 omakotitaloa. Toteutumatta on esimerkiksi muutama omakotitalolle myönnetty suunnittelutarvelupa alle kilometriin päässä koululta. Kaupunki ei omista maata Kulloossa.

Rakentamisen ennusteessa on otettu huomioon Kylärakenneohjelman periaatteet (ohjataan rakentamista palvelukyliin, Kulloo on palvelukylä) ja käynnissä oleva Kulloon alueen osayleiskaava, jossa alustavana tavoitteena on lisätä kyläasutusta.

Epoon Kivitarhan tontit olivat ennakkomarkkinoinnissa 2023. Ennakkomarkkinointikampanja kesti 16.5.-31.8.2023. Sen aikana tontteja markkinoitiin muun muassa seuraavilla toimenpiteillä:

• Porvoo-kortteja tonteista jaossa eri tilaisuuksissa.
• Epooseen ripustettiin kaksi tonteista kertovaa banderollia, toinen banderolli Epoontien varteen, toinen tonttialuella Holkenin vievän tien varrella.
• Sosiaalisen median kampanja.
• Erilliset Epooseen kohdistuvat tonttimarkkinointisivut.
• Ennakkomarkkinointikysely, joka toteutettiin lomakkeella.

Ennakkomarkkinointikyselyyn tuli yhteensä 42 vastausta, joista 34 antoivat yhteystietonsa. Näille lähetettiin vielä erikseen uusi jatkotiedustelu, jossa tiedusteltiin heidän suunnitelmiaan rakentamisen suhteen, tontin sijaintiin ja muita valintaan liittyviä seikkoja. Vastauksia saatiin kuudelta, joista rakentamiseen liittyviin kysymyksiin vastasi neljä. Kahdelle muulle vastaajalle rakentamisen suunnitelmat olivat epäselvät, mutta koulu koettiin tärkeäksi.

Ennakkomarkkinoinnin perusteella tonteille ei ollut riittävästi kysyntää, että ne olisi laitettu myyntiin, ja kunnallistekniikan rakentamiseen ei näin ollen varattu rahoja. Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa kokouksessaan 15.11.2023 osana vuoden 2024 talousarviokäsittelyä.

Uudet omakotitontit tulevat myyntiin kerran vuodessa loka-marraskuussa. Myynnissä olevista tonteista tiedotetaan muun muassa kaupungin verkkosivuilla.

Lisäys 29.10.2024: lisätty tieto kaupunginvaltuuston kokouksesta 15.11.2023.

Kaupungin organisaatiorakenne ja budjetointikäytännöt ovat muuttuneet viime vuosien aikana. Kaksi erää selittää menojen kasvun:

Ensinnäkin toimialan johdolle on vuonna 2023 kirjattu koko toimialan hallintopalvelukustannukset (ict, talous- ja henkilöstöhallinto ja käännöskustannukset) jotka olivat noin 1,6 miljoonaa euroa. Vielä vuonna 2019 hallintopalveluita tuotti kaupungin sisäisen palvelukeskus, ja kustannukset jaettiin laajemmin kaikille kustannuspaikoille.

Toiseksi toimialan johtoon on vuonna 2023 kirjattu Kuntien eläkevakuutuksen laskuttamaa uutta tasausmaksua noin 1,8 miljoonaa euroa, joka perustuu sote-uudistukseen mukanaan tuomiin muutoksiin.

Vastaavasti suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulutuspalvelujen kustannukset vuonna 2023 sisältävät muun muassa panostuksia kouluruokaan sekä hankkeisiin ja projekteihin, joihin on saatu ulkopuolista rahoitusta. Vuonna 2023 hankkeita oli ennätysmäärä, ja näillä keskitetyillä rahoilla palkattiin kouluilla useita hankeopettajia. Myös koulunkäynnin ohjaajien palkkaamiseen lukuvuoden aikana varattiin keskitetty määräraha, jolla palkattiin lukuvuoden aikana useita ohjaajaa.

Vuosien 2019–2023 välillä sivistystoimen hallintokustannukset eivät ole kasvaneet mitenkään erityisesti. Sen sijaan esimerkiksi koulukuljetusten kustannukset ovat kasvaneet, yhteensä noin miljoona euroa.

Vuonna 2023 toimialan sisäiset vuokrat kasvoivat yli 5 miljoonaa euroa ja palkankorotukset olivat suuret. Lisäksi konsernitasolle tehty keskitetty varaus työntekijöiden järjestelyvaraeristä kohdennettiin henkilökohtaisina lisinä vuoden 2023 aikana lisien saajille. Edellä mainittu vastaa noin kahdeksaa miljoonaa euroa juuri vuonna 2023.

Toimialan johdon hallinnossa toimii toimistosihteereitä, asiantuntijoita ja tietojärjestelmien pääkäyttäjiä mm. talouteen, laskutukseen, ict-järjestelmiin, asianhallintaan, turvallisuus- ja valmiussuunnitteluun, henkilöstötoimintoihin sekä koulukuljetusten järjestämiseen. Lisäksi toimialan palvelualueilla on omiin substanssitoimintoihinsa lakisääteisiä hallintopalveluja. Tehtävät ovat osa lakisääteistä koulutuksen järjestäjän toimintaa.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi, ja tämä määrittelee millä kielellä äidinkielen opetus annetaan. Yksi koulu on itsenäinen hallinnollinen yksikkö, jolla tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Erikieliset yksiköt voivat toimia samassa rakennuksessa, esimerkiksi sivistyskeskuksessa, mutta yksi kouluyksikkö ei voi olla kaksikielinen.

Laki mahdollistaa kaksikielisen opetuksen, esimerkiksi kielikylpy, mutta myös silloin koululla on yksi virallinen opetuskieli. Porvoossa toimii tällä hetkellä suomenkielisille lapsille kielikylpyopetusta ruotsin kielellä ja suunnitteilla on käynnistää vastaava toiminta myös englanniksi.

Kasvun ja oppimisen lautakunta on kokouksessaan 24.10.2024 lausunut toiveensa, että palvelualueiden kuvausta selkiytetään. Valmistelu on käynnissä. Aihetta käsitellään kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksessa marraskuussa ja kuvaus liitetään osaksi palveluverkkosuunnitelmaa ja kaupunginjohtajan esitykseen palveluverkosta.

Palveluverkkosuunnittelussa on käsitelty koko palveluverkko tasavertaisuuden näkökulmasta. Suunnittelu on tehty kaupunginhallituksen määrittämien periaatteiden mukaan. Yksi periaatteista on, että yksiköt ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti kannattavia, ja että opetuksen osuus kuluista olisi 50 prosenttia tai yli.

Lasten määrä laskee ja sen myötä myös valtionosuudet laskevat. Myös pienemmät yksiköt tulevat ennusteiden mukaan pienenemään entisestään.

Monet yksiköt ovat vanhoja ja vaativat merkittäviä investointeja peruskorjauksiin tulevina vuosina. Periaatteissa on myös määritelty, että luovutaan väliaikaistiloista sekä pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä. Samaa koskee myös varhaiskasvatusta. Samalla halutaan taata tasavertaiset ja pedagogisesti tarkoituksenmukaiset yksiköt.

Aikuisten rooli ja tuki lapselle on merkittävä. Kyse on muutostilanteesta. Lapset tulee perehdyttää uuteen toimintaympäristöön. Sinne tehdään tutustumiskäyntejä, tutustutaan uusiin tiloihin ja ihmisiin esim. syödään uudessa ruokasalissa, keskustellaan koulun toimintatavoista ja järjestyssäännöistä, tutustutaan opiskeluhuollon palveluihin ja henkilöstöön sekä esim. rehtoriin.

Jokaisen aikuisen ja huoltajan myönteinen asenne auttaa lasta sopeutumaan uuteen ympäristöön ja luottamaan itseensä toimijana uudessa ympäristössä.

Isoimmissa kouluissa esimerkiksi opiskeluhuollon ja oppimisen tuen palvelut (erityisopettaja, laaja-alainen erityisopettaja) ovat saatavilla jokaisena päivänä. Samoin isommissa yksiköissä on enempi koulunkäynnin ohjaajien ja avustajien palveluja, ja joissain kouluissa on myös apuna kouluvalmentajia. Lapsilla voi olla myös mahdollisuus omiin pienryhmiin tarpeiden arvioinnin myötä. Myös kollegion vertaistuki ja moniammatillisuus lisääntyy.

Isommassa koulussa on paremmat mahdollisuudet eriyttää ja järjestää opetusta joustavasti pienissä ryhmissä tarpeen mukaan kuin pienemmässä koulussa. Toisaalta pienempi koulu voi helpommin tarjota rauhallisemman ympäristön, joka vaatii enemmän huomiota ja toimenpiteitä suuremmassa koulussa. Uudet koulut on suunniteltu tarjoamaan joustavia tiloja myös erilaisten oppilaiden tarpeisiin ja vastaamaan opettajien käsityksiä siitä, miten he haluavat järjestää opetuksen oppilasryhmäkohtaisesti.

Erilaisilla palveluilla voi olla vaikutusta kylien elinvoimaan mutta palveluiden toimintaedellytykset ja lakisääteisen perustehtävän huomioiminen on merkittävää. Esimerkiksi koulujen perustehtävä on taata lapsille hyvä opetus. Palvelujen käyttäjien määrä on usein vaikuttava tekijä palvelujen järjestämisen näkökulmasta. Tämä näkyy esimerkiksi myös kaupallisessa palvelussa.

Varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ja mitoitus on määritetty laissa. Päiväkodissa saa olla yhtä kasvattajaa kohden seitsemän kolmevuotiasta ja sitä vanhempaa lasta. Alle 3-vuotiaita saa olla korkeintaan 4 lasta yhtä kasvattajaa kohden. Lisäksi yhdessä ryhmässä saa olla korkeintaan kolmea kasvattajaa vastaava lapsimäärä.

Jos joku yksikkö lakkautetaan, niin lapset siirtyvät toiseen yksikköön. Voi olla, että yksikön muutos vaikuttaa kertaluontoisesti siellä nyt oleviin lapsiin mutta ei seuraaviin, kun lähikoulu/varhaiskasvatuksen paikka on muuttunut.

Palveluverkkosuunnitelma korostaa ehyen koulupolun syntymistä jatkossa hallitusti esikoulusta kouluun ja yläkouluun asti. Jos ryhmiä yhdistettäisi, se tarkoittaa ykkösluokalta lähtien, jolloin se on järjestämisen näkökulmasta eri asia kuin että lapsi aloittaa ehyen polkunsa tietystä yksiköstä. Ehyt koulupolku on määritelty myös suunnittelun periaatteissa. Ehyt koulupolku voi alkaa jopa samasta koulurakennuksesta, jos esiopetus on koulun tiloissa. Noin puolet esiopetusryhmistä on tällä hetkellä koulujen tiloissa.

Koulunsa alkavien oppilaiden opetusryhmiä voidaan muodostaa siten, että alueen sisäistä eriarvoistumista voidaan ehkäistä eri yksiköiden välillä ja ryhmien lukumäärä on tarkoituksenmukainen. Myös ryhmäkoko on merkittävä oppimisen ja opetuksen kannalta.

Keväällä on tehty kyselyitä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteisöille ja lasten huoltajille. Syksyllä, 15. elokuuta 2024 järjestettiin toinen osa lapsivaikutusten arvioinnista työpajan muodossa. Työpajaan oli kutsuttu kaksi oppilasta jokaisesta peruskoulusta. Työpajaan oli myös kutsuttu nuorisovaltuuston edustaja ja Porvoon vanhempainyhdistykset ry:n edustaja.

Asukaskysely, jossa kerättiin palveluverkkosuunnitelman luonnoksesta palautetta oli auki 11.-28.10.2024. Kyselyn yhteenveto liitetään muiden lausuntojen tavoin palveluverkkosuunnitelman materiaaleihin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyä varten.

Voit myös ottaa kantaa tarkasteluun ottamalla yhteyttä kaupungin viranhaltijoihin, joiden vastuualueelle kysymykset kuuluvat:

• Palvelut; sivistysjohtaja Sari Gustafsson, perusopetus- ja lukiokoulutusjohtaja Jari Kettunen, perusopetus- ja lukiokoulutusjohtaja Rikard Lindström ja varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg

• Kaavoitus ja maankäyttö; kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren, tonttipäällikkö Pekka Söyrilä ja yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontio

• Rakentaminen; kaupunginarkkitehti Markku Partanen ja toimitilajohtaja Mikko Silvast

Lautakuntia ja jaostoja kuullaan kaupunginhallituksen päättämän prosessin mukaisesti. Syksyn 2024 aikana järjestetään myös toinen iltakoulu aiheesta kaupunginvaltuustolle.

Palveluverkkosuunnitelma vaihtoehtoineen valmistui 4. lokakuuta, ja on lähtenyt lausunnoille lautakuntiin, koulutusjaostoihin ja nuorisovaltuustoon. Kaupunginhallitus käsitteli lausuntokierroksen käynnistämistä kokouksessaan 7. lokakuuta.

Lausuntokierroksen jälkeen kaupunginjohtaja tekee oman esityksensä palveluverkosta. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa marraskuussa ja valtuusto 11. joulukuuta.

Toimenpiteet ja ratkaisut tulevat näin ollen osaksi vuoden 2025 talousarviota. Syksyllä 2024 tehtyjä päätöksiä voidaan toimeenpanna myös suunnitteluvuosina 2026–2027 ja skenaarioiden tarkasteluajanjaksolla myöhemminkin.