Siirry sisältöön

Aktiivinen kansalaisuus

Tämä sivu on osa perusopetuksen Kestävän tulevaisuuden polkua, joka täydentää paikallista opetussuunnitelmaa.

Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen opitaan harjoittelemalla. Kestävän tulevaisuuden polun teemat sopivat hyvin omien näkemysten ilmaisun ja muiden yhteistyötaitojen harjoitteluun.  

Aktiivinen kansalaisuus on: 

  • vaikuttamista ja toimimista yhteiseksi hyväksi 
  • vastuun ottamista yhteisistä asioista ja osallistumista niiden hoitamiseen  

Oppilas voi harjoitella ja osoittaa aktiivista kansalaisuutta monin tavoin. Yksinkertaisimmillaan se on luokkatovereiden auttamista. Haastavimmillaan oppilas osallistuu esimerkiksi jonkun koulun tapahtuman järjestämiseen. 

Kansalaisuuskasvatuksen tavoitteena on saada oppilaat kiinnostumaan kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioista. Oppilaiden kanssa tutkitaan kestävään kehitykseen, rauhaan, tasa-arvoon ja demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja lastenoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja tilanteita. Kokemukset yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä rakentavat luottamusta kouluun ja yhteiskuntaan.  

Osallisuudella on merkitystä myös ympäristöahdistuksen lievittämisessä. Jos lapset ja nuoret kokevat voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä, vahvistuu heissä tunne ja itseluottamus siihen, että he pystyvät vaikuttamaan ja heidän teoillaan on merkitystä. Lasten ja nuorten vaikuttamisprojektit kannattaa pyrkiä suunnittelemaan niin, että ne voidaan toteuttaa kohtalaisen lyhyellä aikavälillä ja tavoitteet ovat realistiset.

Luokat 12

Tavoitteet:

  • Harjoittelee demokratiataitoja (yhteistyö, ristiriitojen käsittely, päätöksenteko)
  • Tutustuu Lasten oikeuksiin

Materiaalivinkkejä:

Luokat 34

Tavoitteet:

  • Osaa edistää ympäristövastuullista toimintaa itse ja lähipiirissään
  • Tuntee erilaisia vaikuttamisen keinoja

Materiaalivinkkejä:

Luokat 56

Tavoitteet: 

  • Oppii erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja ja harjoittelee niiden käyttöä 
  • Toteuttaa vaikuttamisprojektin paikallisella tai globaalilla tasolla

Materiaalivinkkejä:

Luokka 7

Tavoitteet:

  • Harjoittelee osallistumista ja vaikuttamista koulussa tai lähiympäristössä
  • Tekee oman vaikuttamisteon koulussa tai kotona

Materiaalivinkkejä:

Luokat 89

Tavoitteet:

  • Tutustuu erilaisiin osallistumisen ja vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin (sekä lähiympäristössä että globaalisti)   
  • Osaa vertailla ja arvioida erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja  
  • Osallistuu lähiympäristön vaalimiseen

Materiaalivinkkejä:

Vinkkejä aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen kouluyhteisössä

Luokkakokoukset

Oppilaiden tulee saada osallistua oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Hyvä työkalu tähän on säännöllisesti pidettävä luokkakokous (esim. 1 krt / kk). Luokkakokouksessa voidaan käsitellä luokan yhteisiä asioita, kertoa oppilaskunnan kuulumisia ja harjoitella demokratiataitoja. Luokkakokouksessa voidaan neuvotella ja laatia luokalle omat säännöt ja osallistaa kaikkia koulun oppilaita, jos koululle laaditaan omat Kestävän koulun -toimintaohjeet.  

Säännölliset kokoukset, joissa keskustellaan yhteisistä asioita ja kerrotaan oppilaskunnan edustajalle eteenpäin vietävistä asioista, sopivat hyvin myös dialogitaitojen harjoitteluun.

Jaettu vastuu

Koulussa voidaan jakaa luokkatasoille erilaisia vaikuttamistehtäviä koulun toimintojen kestävyyden tarkasteluun ja niistä huolehtimiseen. Esimerkiksi: 

1.–2. luokat: kierrättäminen 

3.–4. luokat: ruokahävikki, ympäristöystävällinen ruokavalio 

5.–6. luokat: kulutusvalinnat 

7. luokat: kestävä ruokailu 

8.–9. luokat: kiertotalous koulussa 

Koulussa voi toimia ympäristöryhmä, joka kokoontuu samaan tapaan säännöllisesti, kuin oppilaskunnan hallitus. Ympäristöryhmän tehtävänä on innostaa koko koulua ympäristötekoihin ja huolehtia siitä, että koulun toimintatapoja kehitetään entistä ympäristöystävällisempään suuntaan.