Poissaoloihin liittyvä toimintasuunnitelma
Huolta herättäviin poissaoloihin liittyvä toimintasuunnitelma peruskouluissa.
Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Hyviksen toimeksiannosta laadittu Porvoon kaupungin suomen- ja ruotsinkielisille kouluille. Tämän toimintasuunnitelman tulee toimia perustana, mutta koulut saavat sopeuttaa toimintasuunnitelmaa oman koulunsa olosuhteisiin sopivaksi.
Huolta herättävät koulupoissaolot
Huolta herättävät koulupoissaolot ovat näkyvä, vakava ja samalla usein vaikeasti käsiteltävä oire. Poissaoloista voi myöhemmin muodostua toimintamalli, ja jopa lyhyt poissaolo lisää syrjäytymisen riskiä. Koulupoissaolo on ilmiönä erittäin monimutkainen, ja tehokkaisiin toimenpiteisiin vaaditaan yhteistyötä ja asiantuntevaa osaamista. Poissaoloilla on yhteys syrjäytymiseen ja mielenterveysongelmiin myös myöhemmällä iällä. Ongelmaan voidaan tarttua luomalla jo varhaisessa vaiheessa yhteistyössä eri toimijoista koostuva verkosto. Lapsiperheiden sosiaalityö on myös hyvä kytkeä jo varhaisessa vaiheessa mukaan perusteettomien poissaolojen ehkäisemisessä.
Huolta herättävien poissaolojen kohdalla luokanopettajan tai -valvojan velvollisuus on ottaa huoli puheeksi ja oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksella viedä asia oppilashuollon työntekijöiden tietoon. Asian hoitamiseksi voidaan koota monialainen asiantuntijaryhmä. Ryhmä kootaan oppilaan asian hoitamiseksi oleellisista henkilöistä oppilaan ja/tai tämän huoltajan suostumuksella. Ryhmään voi kuulua esimerkiksi rehtori, kuraattori, kouluterveydenhoitaja, psykologi, erityisopettaja, luokanopettaja, luokanvalvoja, opintojenohjaaja ja koululääkäri.
Toimintasuunnitelman tavoitteet:
- Koulupoissaoloihin liittyvän ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen kouluissa.
- Syrjäytymisen ehkäiseminen varhaisella reagoimisella.
- Yhdenmukaisen järjestelmän tarjoaminen oppilaille, huoltajille ja henkilöstölle koulupoissaoloihin puuttumiseksi.
- Rakenteeltaan selkeän ja vastuualueisiin jaetun ratkaisumallin tarjoaminen huolta herättäviin poissaoloihin.
Ennaltaehkäisevä toiminta
Koulupoissaoloihin liittyvän ennaltaehkäisevän toiminnan tavoitteena on osin luoda kaikille oppilaille viihtyisä kouluympäristö, laatia valvontatoimintoja ja tukea tarvittavin tavoin niitä oppilaita, joilla on runsaasti poissaoloja. Koko henkilöstöä tulisi kannustaa kiinnittämään huomiota oppilaisiin, jotka viettävät aikaansa koulun käytävillä ja pihalla oppituntien aikana.
Ennaltaehkäisevässä toiminnassa noudatetaan seuraavia suuntaviivoja:
- Koululla on oltava selkeät päivittäiset rutiinit, joilla oppilaiden läsnäoloa valvotaan, ja poissaolot on kirjattava kaikissa aineissa ja kaikilla oppitunneilla.
- Huoltajan on ilmoitettava lapsi sairaaksi tai poissaolevaksi samana päivänä, kun oppilas on poissa koulusta.
- Selvittämättömästä poissaolosta alakoulussa luokanopettaja pyytää selvitystä huoltajalta samana päivänä ja yläkoulussa luokanvalvoja kahden päivän sisällä.
Toimenpide-ehdotuksia koulupoissaoloihin
Poissaoloista ja niihin liittyvistä syistä keskustellaan oppilaan ja huoltajan kanssa. Luodaan tukitoimia oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi.
Tukitoimia voivat olla esimerkiksi:
- Mahdollisten konfliktien selvittely. Jos kyse on kiusaamisesta, yhteys koulun KIVA-tiimiin.
- Tukea kouluun saapumisessa, esim. nuorisopalveluiden työntekijä.
- Kolmiportainen tuki otetaan käyttöön tarvittaessa (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Esimerkiksi mahdollisuus saada apua läksyjen teossa, tukiopetusta, joustavien opetusryhmien käyttö ja yksilölliset opetusjärjestelyt.
- Yhteistyötä verkoston kanssa, esimerkiksi tukihenkilö, perheneuvola, lasten- tai nuorisopsykiatrian poliklinikka, päihdeklinikka ta muu hoitava taho.
Koulupoissaoloihin liittyvien toimenpiteiden seuranta ja arviointi
Huolta herättäviin poissaoloihin liittyvän työn laatu varmistetaan siten, että jokaisen koulun oppilashuoltoryhmä tarkastaa vuosittain toimintasuunnitelman tavoitteet ja tekee niistä yhteenvedon. Jokainen koulu seuraa luokkatasolla erityisen runsaita poissaoloja ja kehittää malleja ennalta ehkäistä poissaoloja. Ryhmän on huomioitava tavoitteiden saavuttaminen ja jollain muodoin arvioitava, miten oppilaat ja vanhemmat ovat kokeneet tukitoimet. Säännöllisin väliajoin on myös hyvä arvioida verkoston sisäistä yhteistyötä, toisin sanoen yhteistyötä koulun, lastensuojelun, nuorisotyöntekijöiden ja hoitavien tahojen välillä.