Porvoossa puhuttaa

Hankkeessa keskusteltiin Porvoossa paljon puhuttavista aiheista asiantuntijoiden, poliitikkojen ja kuntalaisten kesken kirjastoissa järjestetyissä fasilitoiduissa keskustelutilaisuuksissa.

Hankkeen pääidea oli poimia porvoolaisia puhuttavia aiheita sosiaalisesta mediasta ja tuoda keskustelu turvalliseen ympäristöön kirjastoon. Demokratiahankkeen koordinaattorina toimi Tomi Lassi.

Keskusteluihin kutsuttiin mukaan asiantuntijoita ja poliitikkoja, ja niitä fasilitoi aihepiiriin ja Erätauko-keskustelumetodiin perehtynyt moderaattori.

Hankkeen juuret olivat Sitran projektissa Kansanvallan peruskorjaus, josta voi lukea tarkemmin Sitran sivuilta

Keskustelutilaisuuksissa noudatettiin Sitran Erätauko-dialogimenetelmän periaatteita. Ideana oli kuulla tasapuolisesti kaikkia osallistujia, oppia ymmärtämään itselle uusia näkökulmia ja tuoda esiin päätöksenteossa huomioitavia asioita. Keskustelut olivat kaksikielisiä.

Porvoossa puhuttaa – vad bubblar i Borgå? –hankkeessa haluttiin vahvistaa kuntalaisten ja päättäjien keskinäistä luottamusta, edesauttaa porvoolaisten osallistumista itseään koskeviin päätöksiin ja vahvistaa kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia. Hanketta rahoitti Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Syksyn 2022 tilaisuuksissa keskusteltiin Porvoon kylien tulevaisuudesta, Gammelbackan alueen kehityssuunnitelmista ja julkisesta liikenteestä Porvoossa.

Keväällä 2023 keskusteltiin kaupunkikuvasta, vähävaraisten auttamisesta ja kuntalaisten osallisuudesta päätöksentekoon. Lisäksi jatkettiin keskustelua julkisen liikenteen järjestelyistä, ja eduskuntavaalien alla järjestettiin kaksi vaalipaneelia.

Syksyllä 2023 järjestettiin yleisökeskustelut nuorten mielen hyvinvoinnista ja Porvoosta ikäystävällisenä kaupunkina. Lisäksi käytiin osallisuusammattilaisen fasilitoima Erätauko-keskustelu kaupungin omien avainhenkilöiden kesken aiheesta osallisuustyö Porvoossa.

Demokratiahankkeen puitteissa demokratiatietoisuutta pyrittiin monin tavoin lisäämään. Yleisten ja sisäisten keskustelutilaisuuksien lisäksi perustettiin osallisuusnurkkaus kirjaston kahvilan yhteyteen ja tehtiin yhteistyötä mm. koulujen ja nuorisovaltuuston kanssa. Tavoittelimme myös ihmisryhmiä, jotka eivät oma-aloitteisesti hakeudu yleisökeskusteluihin yhteisten asioiden hoitamisesta.

Lisätietoja hankkeesta:

Poimintoja muistioista, kommentteja ja ehdotuksia kuntalaisilta päätöksentekijöille.

• Tarvitaan lisää kuuntelemista pelkän kuulemisen sijaan, ja ajoissa. Osallistaminen pitää aloittaa ennen ensimmäisiä luonnoksia tai valmistelevia toimenpiteitä; muuten syntyy se vaikutelma, että asia on jo päätetty ennalta. (3.11.2022)
• Esitettiin ajatus päättäjien “kyselytunnista”. Päättäjät voisivat enemmän jalkautua kyliin ja alueille, kuuntelemaan asukkaita ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä. (3.11.2022)
• Mistä asukkaat voisivat seurata, miten alueen kehitystyö etenee? (16.11.2022)
• Monesta asiasta keskusteltaessa tulee sellainen ole, että tieto ei kulje kaupungilta asukkaille eikä toiseen suuntaan. On jatkuvaa epätietoisuutta siitä, missä mennään, ollaanko asialle tekemässä jotain, kenellä on vastuu… (28.2.2023)
• Osallistaminen päätöksentekoon ajoissa voi säästää huomattavasti kaupungin resursseja, jos sillä vältetään hitaat ja kalliit valitusprosessit. (30.3.2023)
• Hyvinvoinnin vaalimisen kannalta ongelmien ennaltaehkäisy olisi erittäin tärkeää. Asioista pitää puhua silloin, kun ei vakavia ongelmia vielä esiinny. Tämä olisi yksi oppilashuollon tärkeimmistä tehtävistä, mutta puhujan mukaan nykyään heidän resurssinsa kuluvat liiaksi ”tapausten hoitoon” eli jo syntyneiden ongelmien selvittämiseen. (21.9.2023)
• Kaikenlainen aktiivisuus ja osallistuminen ylläpitävät hyvinvointia ja omatoimisuutta, ja täten saavutetaan myös säästöjä palveluiden ja hoidon tarpeen vähenemisenä. Siksi on aivan ensiarvoisen tärkeää, että kaikelle ikäihmisiä aktivoivalle, esimerkiksi yhdistystoiminnalle, on riittävästi toimitiloja. (5.10.2023)