Kirjastotaiteilua – Kirjastosta kulttuurieväitä osallisuuteen
Kirjaston hankkeessa Kirjastotaiteilua – Kirjastosta kulttuurieväitä osallisuuteen luodaan porvoolaisille uusia taiteeseen ja kulttuuriin osallistumisen mahdollisuuksia pää- ja lähikirjastojen tiloja hyödyntämällä.
Kirjastotaiteilua-hankkeella pyritään tavoittamaan uusia asiakasryhmiä kirjastoon ja luomaan uusia taiteeseen osallistumisen mahdollisuuksia. Kirjastot ovat kaikille avoimia matalan kynnyksen tiloja. Mahdollisuus osallistua taiteeseen ja kulttuuriin vahvistaa ihmisen hyvinvointia ja osallisuuden kokemusta.
Hankkeeseen valittiin yli 60 hakijan joukosta kaksi taiteilijaa, joista toinen työskentelee syys- ja toinen kevätkauden. Lokakuussa 2022 kirjastotaiteilijana aloitti porvoolainen mediataiteilija Fanni Maliniemi. Kevään 2023 kirjastotaiteilijaksi valittiin porvoolainen sanataideohjaaja Mari Anttonen.
Kirjasto halusi taiteilijoiksi tekijöitä eri aloilta: animaatio, kuva ja videot avaavat toisenlaisia osallisuuden kokemuksia kuin sanat ja kieli.
Sanataidetta syksyllä 2023
Syksyn aikana hankkeessa vahvistetaan sanataiteen harrastusmahdollisuuksia Porvoossa sekä kartoitetaan kirjaston ja taiteilijoiden yhteistyömahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Tervetuloa seikkailulle sanojen ja tarinoiden taikamaailmaan!
Sanataiteen poikkeuksellinen syksy
Porvoon pääkirjastossa alkaa poikkeuksellinen syksy. Lastenkirjastossa voi tänä syksynä harrastaa sanataidetta niin suomeksi kuin ruotsiksikin.
– Tämä on toiveiden täyttymys. On hienoa saada sanataidekerhot juuri kirjastoon, iloitsee lastenkirjaston palveluesimies Catharina Latvala.
Sydkustens Ordkonstskola on järjestänyt sanataiteen perusopetusta Porvoossa useamman vuoden, ja kirjasto tarjoaa toiminnalle tilat. Uutta on suomenkielinen sanataidekerho, jonka pilottikokeilu järjestetään tänä syksynä osana Kirjastotaiteilua-hanketta.
Tärkeintä on lasten oma ilmaisu
Sanataide on kattotermi, jonka alle mahtuu paljon. Sanataide on tarinoita, kertomista, sanoilla leikkimistä. Se on kirjallisuutta ja kirjoittamista, mutta yhtä lailla tarinoista liikkeelle lähtevää piirtämistä, tanssia tai draamaa.
– Sanataidekerhossa lähtökohtana on tarina, mutta keinot käsitellä niitä ovat monenlaiset. Tärkeintä on mielikuvituksen äärelle pysähtyminen tai sen esiin houkutteleminen, sanoo sanataide- ja kirjallisuusterapiaohjaaja ja draamataiteen opettaja Mari Anttonen.
– Lapset ovat lähellä leikin maailmaa. Vaalimme tätä yhteyttä. Pienten lasten kanssa emme kirjoita lainkaan, vaan käsittelemme tarinoita muilla keinoin.
Sanataideohjaaja, kirjailija ja kuvittaja Filippa Hella uskoo sanataiteen harrastamisen sopivan kaikenlaisille lapsille. Tarinoista jo nauttiva lapsi voi syventää ja rikastuttaa kiinnostustaan. Toisaalta ujompi tai arempi lapsi voi löytää sanataiteen avulla juuri itselleen sopivan ilmaisukeinon.
– Pysähdymme lasten kertomusten, kuvitusten ja ajatusten äärelle. Se vahvistaa lapsen kokemusta oman ilmaisun tärkeydestä. Sanataide kannustaa myös herkkyyteen ja esimerkiksi tunteiden ilmaisuun, sanoo Hella.
Anttonen ja Hella korostavat, ettei sanataidekerho ole äidinkielen opetusta. Sanataidekerhossa ei heilutella punakynää tai arvostella. Tärkeintä on lapsen oman ilmaisun vahvistaminen eikä siinä voi tehdä virheitä. Harrastuksessa pidetään hauskaa eikä suoriteta.
Kosketuksiin kirjallisuuden kanssa
Harrastuksen sivutuotteena lapsi altistuu väistämättä kirjallisuudelle ja kirjoille. Kirjastossa kokoontuvissa sanataidekerhoissa on helppo hakea hyllystä lapsia innostavia kirjoja tai lainata ne mukaan kotiin yhdessä vanhempien kanssa tutkittavaksi. Yleissivistys kasvaa kuin vahingossa.
– Tutustuimme ekaluokkalaisten kanssa kirjallisuuden genreihin. Tein hiirisorminukeilla esityksen Anton Tšehovin Kolmesta sisaresta, ja siitä tuli hitti. Lapset muistelivat sitä kauan, nauraa Filippa Hella.
Kirjastolla ja sanataideohjaajilla on yhteinen päämäärä: kasvattaa lukevia ihmisiä. Lukemisen ja kirjallisuuden merkitystä lapsen kehitykselle ei voi kylliksi korostaa.
Kirjallisuus kasvattaa sanavarastoa, avartaa maailmankuvaa ja vahvistaa ilmaisukykyä. Se lisää myös empatiakykyä ja suvaitsevaisuutta sekä tarjoaa välineitä ajatteluun. Lukeminen lisää keskittymiskykyä, opettaa maailmasta ja rauhoittaa läsnäoloon. Kirjallisuudesta löytyy esikuvia tai tukea esimerkiksi hämmentävien tunteiden tai vaikean elämäntilanteen käsittelyyn.
– Hyvä kirja imaisee mukaansa kuin taika. Sanataidekerhossa tapahtuu parhaimmillaan sama: olemme hetken mielikuvituksen lumoavassa maailmassa, ja arkinen maailma katoaa, Anttonen tiivistää.
Porvoon kaupunki on sitoutunut lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseen. Kaupungissa otettiin käyttöön lukutakuu: tänä vuonna 1.-2. -luokkalaisten lukutaidon edistämiseen ja lukuinnon vahvistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Sanataidekerho vahvistaa kokemusta kirjallisuuden hauskuudesta ja leikillisyydestä. Se ei ole velvollisuus, vaan lahja.
Suomenkielinen sanataidekerho:
– Ke 20.9. alkaen 10 kertaa, klo 17-18.30. Suunnattu 1.-3. -luokkalaisille lapsille. Ilmoittautumiset:
Sanni Saarinen
Kirjastonhoitaja, Tapahtumat ja näyttelyt
Ruotsinkielinen sanataidekerho:
– Ti klo 15-16.30, 3.-6. -luokkalaiset
– Ti klo 16.45-17.45, 1.-2. -luokkalaiset
– Kerhot alkavat 12.9. mutta mukaan voi tulla myöhemminkin
Kuuntele, kirjoita ja keskustele -illat aikuisille
Syksyllä Kuuntele, kirjoita ja keskustele -illoissa syvennytään eri teemoihin. Tarinankertoja Mari Anttonen lukee ja lausuu pääkirjaston lavalla illan teemaan liittyviä tekstejä kuten runoutta, proosaa ja otteita tietokirjoista suomeksi.
Osallistujat pääsevät syventymään aiheisiin kirjoitusharjoitusten ja keskustelun kautta. Jokainen voi kirjoittaa omalla äidinkielellään. Kokoonnumme pääkirjaston lavan edustalla klo 17.30.
Teemat ja aikataulut:
Ti 3.10. Muisti ja muistaminen
Ti 31.10. Kekri ja kansanperinne
Ti 28.11. Sukupolvien ketju
