Fredrika Charlotta Tengström

Johan Ludvigin puoliso Fredrika Charlotta os. Tengström (1807-1879) toimi poikkeuksellisen aktiivisesti usealla eri saralla. Sen lisäksi, että hän huolehti suuresta perheestään, hän toimi kirjailijana ja toimittajana sekä pyrki edistämään tyttöjen koulutusta sekä naisten vaikutusmahdollisuuksia ja asemaa yhteiskunnassa.

Runebergien pitkäaikaisin koti oli Aleksanterinkadun varrella Porvoossa. Tätä nykyään museona toimivaa taloa Fredrika emännöi yli 25 vuotta. Fredrika synnytti kahdeksan lasta, joista kuusi poikaa kasvoi aikuisiksi. Esikoistytär menehtyi alle kaksivuotiaana. Lasten kasvatus ja talouden hoitaminen olivat pitkälti Fredrikan vastuulla. Perheen ollessa suurimmillaan apuna oli kuitenkin myös muutama palvelija ja talonmies.

Runebergin sairastuttua ja jäätyä vuodepotilaaksi, Fredrika hoiti puolisoaan 13 vuotta. Runebergin kuoleman jälkeen Fredrika muutti Helsinkiin. Heidät molemmat on haudattu Porvooseen, Näsin hautausmaalle.

Fredrika ja J. L. Runeberg vihittin 1831. Pariskunta asui Helsingissä, ja siellä vietetyt kymmenen vuotta olivat vilkasta aikaa. Johan Ludvig oli keskeinen henkilö Lauantaiseurassa, jossa keskusteltiin laajasti mm. kirjallisista ja kansallisista aiheista. Kun Johan Ludvig toimi Helsingfors Morgonbladissa päätoimittajana, alkoi myös Fredrika Runebergin julkinen kirjoittajaura. Hän kirjoitti lehteen artikkeleita ja proosatekstejä, käänsi vieraskielistä materiaalia ja oikoluki tekstejä. Julkisen esiintymisen ei nähty siihen aikaan sopivan naisille, joten Fredrika käytti salanimiä. Sanomalehtikirjoittajana hän oli Suomen ensimmäisiä naisia.

Fredrika luki paljon ja myös kirjoitti itse monentyyppisiä tekstejä. Hänen ensimmäinen julkaistu romaaninsa Fru Catharina Boije och hennes döttrar sai hyvät arvostelut, ja se oli ensimmäisiä suomalaisia historiallisia romaaneja. Romaani julkaistiin nimimerkin turvin 1858.

Porvoossa asuessaan Fredrika oli hyvin aktiivinen yhteiskunnallisissa ja tasa-arvoa ajavissa asioissa. Hän oli mukana perustamassa kaupunkiin rouvasväen yhdistystä, joka pyrki kohottamaan tyttöjen sivistystasoa ja parantamaan vähäosaisten asemaa. Hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana 16 vuotta. Yhdistys perusti mm. köyhille tytöille koulun sekä kansankirjaston kaupunkiin.

Fredrika oli edistyksellinen puutarhuri. Hän tilasi ulkomailta alan lehtiä, siemeniä ja juurakoita. Myös hänen ikkunapuutarhansa olivat kuuluisat aikanaan. Kotimuseon puutarha on yksi maamme parhaiten säilyneitä historiallisia kaupunkipuutarhoja.

Fredrikan syntymäpäivänä 2. syyskuuta jaetaan vuosittain Runebergin kodissa Fredrika-stipendi ansiotuneelle henkilölle ”yhteiskunnallisesta äidillisyydestä” Fredrika Runebergin hengessä. Vastaanottajan valitsee stipendikomitea, johon kuuluu edustajia Svenska Kvinnoförbundetista, Finlands svenska Marthaförbundista, Svenska folkskolans vänneristä ja Svenska kulturfondenista.