Puistot

Keskeisellä sijainnilla sijaitsevassa August Eklöfin puistossa on laaja kasvivalikoima. Puiston joen puoleisen päädyn perennaistutuksissa on käytetty 1800-luvun pihoille tyypillisiä kasveja, kuten rohtosormustinkukkaa, malvoja ja päivänkakkaroita.

Papinkadun varrella sijaitseva Borgströmin puisto on rakennettu 1930-luvulla. Sen paikalla sijaitsi 1700-luvun lopulla Porvoossa apteekkarina toimineen Bergströmin puutarha.

Tuomiokirkon kupeessa Vuorikadun kulmassa pienellä puistoaukealla sijaitsee Edefeltin patsas.

Fredrika Runeberginpuistoon on istutettu kasvilajeja, joiden tiedetään kuuluneen hänen lempikasveihinsa. Näitä ovat esimerkiksi ruusut ja jasmikkeet.

Kauppias ja tehtailija, raatimies Johan Holm rakennutti kivitalonsa 1762–1763 vuonna 1760 riehuneen tulipalon jälkeen. Nykyisin talon pihapiiriä kaunistavat monet vanhanajan perennat kuten pionit, palava rakkaus ja aitoukonhattu.

Itäinen jokiranta on rantabulevardin kehystämä kesäinen oleskelualue ravintoloineen. Joen ylittävää kävelysiltaa pitkin voi siirtyä läntiselle rannalle. Aleksanterinkadun sillan eteläpuolella on vierasvenesatama.

Jaakkolanpuisto sijaitsee Vanhan kaupungin historiallisessa miljöössä Itäisen pitkäkadun ja Oikokujan kulmassa. Puistossa on vanhoja puistopuita ja perennaryhmiä.

Kaupunginpuisto on yksi Porvoon vanhimmista puistoista. Se liittyy Carl Ludvig Engelin 1800-luvun alussa suunnittelemaan asemakaavaan. Puistossa on vuonna 1946 pystytetty kirjailija Johannes Linnankosken muistopatsas.

Kellorinne on postimerkinkokoinen puistomainen alue Borgströmintien ja Kulmakujan risteyksessä. Viherkaistalla kasvaa komea vanha saarni ja siellä sijaitsee porvoolaisten apteekkarien vuonna 1931 lahjoittama aurinkokello.

Törmäkadun ja Kirjastokadun kulmassa sijaitseva Kirjailijapuisto on Porvoon oma kirsikkapuisto. Puisto on loistossaan erityisesti keväällä kirsikoiden ja magnolioiden kukkiessa.

Kirjapuisto sijaitsee kaupunginkirjaston eteläpuolella Mannerheiminkadun varrella. Puiston alaosan keskelle jäävällä nurmialueella on Porvoon kirjatyöntekijöille omistettu muistomerkki.

Puisto sijaitsee Kokonniementien päässä niemen kärjessä. Sen rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1891. Puistoalueen arvokkain osa on vanha lehmuskujanne, joka johtaa rannan kivilaiturilta tarjoilupaviljongille. Puistossa on grillipaikka.

Puisto on saanut nimensä 1800-luvulla eläneen säveltäjän, soittajan ja laulunopettajan Gabriel Linsénin mukaan. Vuorikadun puoleisessa päädyssä on Linsénin rintakuva, jonka Pro Borgoa -seura lahjoitti vuonna 1959.

Puisto sijaitsee Lukiokadun ja Laivurinkadun välisellä alueella. Alueelta löytyy laajat ruusuistutukset ja puisto tunnetaankin myös nimellä Ruusupuisto.

Vanhan kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Maarin puisto on oleskelu- ja piknik-paikka. Sen vieressä olevat Linnamäet ovat merkittäviä muinaisjäännöksiä.

Hautausmaan lähellä sijaitseva Näsinmäen puistometsä oli porvoolaisten virkistyskohde jo 1700-luvulla. Alueen eteläpäässä on Näsin kivi, jonka päällä olevalta näköalatasanteelta voi nauttia näkymästä Porvoon keskustaan.

Perhospuisto sijaitsee Jokikadun eteläpäässä. Puistossa kasvaa runsaasti erilaisia sipulikukkia ja perennoja.

Koulukujan varrella sijaitseva Puistokallio on viehättävä, suojaisa ja hieman salaperäinen puistoalue Vanhan kaupungin kapeiden mukulakivikujien ja vanhojen puutalojen keskellä.

Keskustassa Piispankadun ja Jokikadun välissä sijaitseva Runeberginpuisto on yksi Porvoon vanhimmista puistoalueista. Puutarha-arkkitehti Knut Forsberg suunnitteli sen moderniksi englantilaistyyliseksi maisemapuistoksi, joka perustettiin yleiseksi kävely- ja kokoontumispaikaksi vuonna 1867.

Vanhan sillan vieressä sijaitseva Siltapuisto on hyvä paikka nauttia vanhan kaupungin maisemista.  Puiston vieressä on vuonna 1983 pystytetty raskaan patteriston muistomerkki, jonka vuoksi puistoa kutsutaan myös Tykkipuistoksi.

Suistopuisto sijaitsee Itäisen jokirannan eteläpäässä. Siellä on minigolfrata, matonpesupaikka ja koirapuisto, jossa on eri aitaukset pienille ja isoille koirille. Puiston läheisyydestä on pysäköintialueita. Nurmialueet soveltuvat erinomaisesti tapahtumien järjestämiseen.

Toripuiston nimellä tunnettu promenadi sijaitsee kaupungintalon edustalla Raatihuoneenkadulla.

Pihlajantien länsipuolella oleva puistoalue on nimetty 1970-luvulla Saksassa sijaitsevan ystävyyskunnan mukaan. Dinkelsbühlinaukiolle tuotiin 1980-luvulla kivipaasi, johon on kaiverrettu puiston nimi.

Jernbölenpuisto sijaitsee Itäisentien ja Puolukkapolun välisellä alueella. Jernbölentien päädyssä on kuusivaltainen puistometsäalue, jossa risteilee useita pieniä polkuja. Sen läpi kulkee myös valaistu käytävä, joka jatkuu Suomenkyläntielle asti.

Joonaanmäenpuisto sijaitsee keskellä viehättävää puutaloaluetta. Talot ovat pääasiassa 1920-luvulta.

Lohentiellä aiemmin leikkipaikkana toimineeseen korttelipuistoon on istutettu asukasyhteistyönä muun muassa omenapuita ja herukkapensaita.

Vanhan Kuninkaantien varrella, Pappilanmäen asuinalueella sijaitseva Pastori Virénin puisto on puu- ja pensasvaltainen. Siellä sijaitsee myös talvisin kunnossapidettävä leikkipuisto sekä kenttä, joka jäädytetään talvisin sään salliessa.

Werner Söderströmin kadun ja Jernbölentien risteyksessä sijaitseva puisto tunnetaan myös nimellä ruutikellarinpuisto alueella sijaitsevan vanhan ruutikellarin takia. Puistossa kannattaa vierailla erityisesti keväällä pilvikirsikoiden kukinta-aikaan, jolloin Werner Söderströmin katua reunustaa valkoisia poutapilviä muistuttavat kukinnot.

Ritarinpuisto on laaja alue, joka sijaitsee Huhtisissa Jernbölentien itäisellä puolella. Siellä on puulajipuisto, koirapuisto, pallokenttä, lähiliikuntapaikka ja avoin graffitimaalaukseen tarkoitettu seinä. Talvisin Ritarinpuistossa on hiihtolatu.

Kevätkummussa sijaitseva korttelipuisto, jossa on hyödynnetty luontopohjaisia ratkaisuja. Puistossa on myös pelikenttä, rullatukki ja jatulintarha.

Viborgin aukio sijaitsee Mannerheiminkadun ja Werner Söderströminkadun kulmassa. Oleskelupuiston aukiolla on vuonna 2000 pystytetty karjalaisten evakkomuistomerkki.

Porvoon virolaisen ystävyyskaupungin Viljandin mukaan nimetty puistoalue sijaitsee Pihlajatien asuinalueella. Viljandinaukio sai 1980-luvulla nimeänsä kantava kivipaaden.

Gammelbackan kartanometsä on suosittu ulkoilu- ja virkistysalue. Sen polkuverkostoja pitkin pääsee meren rantaan Tornikalliolle, josta näkee Hamarin rannan, Sahasaaret, Sikosaaren sekä Kråkön.

Purokadun ja Viertotien väliin jäävä puistoalue on nimeltään Gammelbackan keskuspuisto. Purokadun puoleisessa päädyssä on nurmialuetta, pensasistutuksia sekä vanhojen lehmusten ja tammien reunustamia puukujanteita.

Hamarin kylä on vanha satamapaikka, jonka edustalla purettiin purjeveneiden lasteja. Puistoraitilla kasvaa rusokirsikoita ja kukkivaa niittykasvillisuutta.

Viheralue sijaitsee Hamarintien ja Trappaksentien välissä. Niittyä halkoo valaistu puistokäytäväverkosto ja siellä on pieni leikkipuisto sekä nurmikenttä.

Örnshamnin pieni puisto sijaitsee Hamarissa meren rannalla Örnshamnintien päässä.

Kansallisen kaupunkipuiston maisemissa kulkeva rantaraitti (n. 5km) tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden nauttia Porvoon monimuotoisista puisto- ja viheralueista läntiseltä jokirannalta Hamarin satamaan ja Örnshamnin puistoalueelle asti.