Livskraftsnämndens beslut 5.11.2024

Behandling:

Kari Pauloaho föreslog följande ändringsförslag:
”Ehdotamme palveluverkkoselvityksen palauttamista uudelleen valmisteluun siten, että siinä otetaan aidosti mukaan kyläkeskusten kehittäminen uusien asukkaiden ja pk-yritysten lisäämiseksi. Samalla myös väestöennusteet tulee luoda kasvua hakeviksi toiminnan suunnittelun ja tavoitteiden pohjaksi.”

Kari Pauloaohos förslag stöddes inte, så det föll.

Tapani Eskola föreslog följande tillägg till grundförslaget. Jenna Perokorpi understödde förslaget:
” Lautakunta muistuttaa, että palveluverkkosuunnitelman valmistelu ja toimeenpano on tärkeää tehdä monialaisesti ja poikkihallinnollisesti. Lapsien, vanhempien, henkilöstön ja kuntalaisten osallistamiseen tulee kiinnittää jatkossa huomiota.”

Pete Lattu föreslog följande ändringsförslag, Ninni Kähkönen understödde förslaget:
” Palveluverkkosuunnitelma perustuu moniammatilliseen arviointiin. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma ei ota kantaa muihin kylissä tarjottaviin palveluihin. Jotta kylien elinvoima voidaan jatkossakin pitää olosuhteisiin nähden mahdollisimman hyvällä tasolla, huomioidaan kylät sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon mahdolliset muutokset kylissä elinvoiman toimialan palvelusuunnitelmia laadittaessa. Esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen verkostolla, kirjastoauton reiteillä ja KoMbin vierailevilla palveluilla voidaan vaikuttaa kylien elinvoimaisuuteen. Vaikka palveluverkkoselvityksen tärkeimmät löydökset koskevatkin Kasvon toimialan alaisuudessa olevia palveluita, varhaiskasvatusta ja kouluja, on nimenomaan näitä hyvä pohtia myös elinvoiman näkökulmasta. Suunnitelmassa esitetyt vaihtoehdot synkentävät kylien tulevaisuudennäkymiä. Kylät ovat olennainen osa Porvoon vetovoimaa, mutta skenaarioiden toteutuminen suuntaisi väestönkasvun muualle, mikä käytännössä johtaisi kylien asteittaiseen kuihtumiseen. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 sinetöidään tällainen kehitys, koska ne johtavat itseään toteuttavan profetian tilanteeseen. Kun kylistä lopetetaan koulut, niiden tärkein yhteisöllisyyttä tukeva ja luova toiminto katoaa. Osa asukkaista muuttaa muualle koulujen perässä eikä uusia lapsiperheitä ole helppo houkutella koulun puuttuessa. Kylien kohdalla koulu on usein alueen ainoa ja ylivoimaisesti tärkein palvelu, joka olemassaolollaan ratkaisee onko kylässä elin- ja vetovoimaa vai ei. Suunnitelmassa esitetty koulujen oppilaaksiottoalueet korvaava palvelualueperiaate on kannatettava näköpiirissä olevien muutosten kannalta. Maankäytön kehitys eri alueilla ja eri aikoina ei ole aina tasaista eikä täsmällisesti ennustettavissa, ja alueen lasten määrä saattaa poiketa huomattavastikin arvioidusta. Palvelualueiden avulla voidaan tasata ryhmäkokoja ja oppilasmääriä koulujen välillä joustavasti sekä lapsen ja nuorten tarpeiden mukaisesti ja varautua paremmin epävarmaan tulevaisuuteen. Palvelualueperiaate tuo joustavuutta ja auttaa myös alueiden eriytymiskehityksen hillitsemisessä. Elinvoimalautakunta kuitenkin huomauttaa, että mm. koulujen tilakapasiteetit ja koulukohtaiset oppilasennusteet puuttuvat taustatiedoista ja näillä on ratkaiseva merkitys palveluverkkosuunnitelmien kannalta. Olisikin perusteltua viivästyttää palveluverkkopäätösten toimeenpanoa muutamalla vuodella, jotta nyt esikouluikäisten lasten vanhemmat ehtisivät esittää lähikoulutoiveensa. Ensimmäistä kertaa nähtäisiin, mihin kouluun vanhemmat lapsensa oikeasti haluaisivat, ja uutta palvelualueperiaatetta päästäisiin näin hyödyntämään täysipainoisesti. Ilmastokriisiin sopeutumisen nimissä olisi paikallaan varautua myös sellaiseen skenaarioon, jossa ilmastopakolaisia voisi tulla Eurooppaan ja Porvooseenkin merkittäviä määriä. Emme pysty ennustamaan maailman tapahtumia tarkasti usean vuoden päähän, mutta varautuminen esimerkiksi ilmastokriisin aiheuttamaan pakolaismäärän reiluun kasvuun olisi viisasta. Lapsiperheystävällisen politiikan nimissä kyläkouluista tulisi pitää kiinni ja kaupungin tulisi toimia erilaisten asumisvalintojen ja haja-asutusalueidenkin yrittäjyyden mahdollistajana. Esimerkiksi, suomen- ja ruotsinkielisten lasten palvelujen suunnittelun perusteet ovat yhteneväiset. Kaikki nyt esitetyt vaihtoehdot johtavat kuitenkin tilanteeseen, jossa Porvoon keskustan etelä- tai itäpuolella ei olisi lainkaan suomenkielistä koulua. Kylissä myös asuu tutkitusti keskimääräistä parempituloisia ihmisiä. Kyläkoulut lakkauttamalla ajautuisimme tilanteeseen, jossa Porvoon 10 000 kylien asukasta saavat maksamilleen veroille vähemmän vastinetta kuin keskustan asukkaat. Tilanne on kestämätön, ja hyvällä syyllä voi sanoa, että Porvoo on kyläläisilleen velkaa sen verran, että huolehtii edes palvelujen minimitasosta myös jatkossa. Palveluverkkosuunnitelmissa esitettyjen negatiivisten skenaarioiden lisäksi kaupungin tulisi tarkastella myös kasvuskenaariota, jossa aktiivisen kaavoituksen ja markkinoinnin avulla kyliin saadaan uusia asukkaita. Uusia asukkaita olisi helppo saada ihastumaan Porvoon luonnonläheisiin asuinpaikkoihin, kunhan koulut ja päiväkodit löytyvät läheltä ja joukkoliikenne toimii. Kyselyissä vastaajat liittävät Porvoon brändiin vuodesta toiseen lähes pelkästään positiivisia asioita, joten onnistumisen avaimet Porvoolla on käsissään. Lopulta meidän tulee arvioida kyläkoulujen lakkauttamisen vaikutukset kylien elinvoimaan ja sen myötä Porvoon asunto- ja tonttitarjonnan monipuolisuuteen sekä koko kaupungin vetovoimaan. Moni pienyrittäjä asettuu perheineen mielellään taajama-alueen ulkopuolelle, varsinkin jos yritystoiminta on tilaavievää. Porvoon kylistä löytyy kohtuuhintaisia tiloja monenlaiseen yritystoimintaan, sekä luonnollisesti erilaisiin maanviljelyyn tai eläintenpitoon liittyviin tarpeisiin. Esimerkiksi Porvoon Kylät -yhteenlittymän vastikään kokoaman adressin on allekirjoittanut jo 180 Porvoon kylissä toimivaa pientä ja keskisuurta yritystä. Yritystoiminta luo elinvoimaa ja työllisyyttä haja-asutusalueelle, mutta perheellisen yrittäjän arjen tekee kuitenkin mahdolliseksi tai mahdottomaksi useassa tapauksessa koulun sijainti riittävän lähellä. Joihinkin kyliin hiljattain tehdyistä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen investoinneista luopuminen on poukkoilevaa politiikkaa ja holtitonta rahankäyttöä, joka aiheuttaa epävarmuutta haja-asutusalueiden tulevaisuudennäkymistä sekä vähentää muuttohalukkuutta kyliin. Tällä hetkellä on selvästi nähtävissä, että kylien ahdinko ja lapsimäärän vähenevä trendi johtuu ainakin osittain siitä, että kaavoitus kyliin on jätetty tekemättä tai ainakin aliresursoitu pahasti viimeisten kymmenen vuoden ajaksi. Sen vuoksi nyt on pakko tehdä korjausliike, mikäli haluamme että Porvoossa ylipäänsä on elinvoimaisia kyliä vielä tulevaisuudessakin. Selvää on myös, että koulutus maksaa, mutta se on tärkeimpiä arvovalintoja mitä me voimme päättäjinä tehdä. Kaiken edellämainitun perusteella elinvoimalautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kylien kaavoitus hoidetaan viipymättä ajan tasalle, huolehditaan kyliin toimivat joukkoliikenneyhteydet ja annetaan kyläkouluille ja kylien asukkaikkaille työrauha.”

Eftersom det hade lämnats ett förslag som avvek från grundförslaget konstaterade ordföranden att det skulle röstas om Tapani Eskolas tillägg till grundförslaget och Pete Lattus ändringsförslag. Ordföranden föreslog att det röstas enligt följande: Tapani Eskolas tillägg till grundförslaget JAA, Pete Lattus ändringsförslag EI.

För tillägget till grundförslaget röstade (8) åtta JAA (Jenna Perokorpi, Charlotta Savin, Jarkko Ilomäki, Pia Sågbom, Nea Hjelt, Tapani Eskola, Stefan Andersin, Piia Malmberg). För Pete Lattus ändringsförslag röstade (3) tre EI (Pete Lattu, Kari Pauloaho, Ninni Kähkönen).

Ordföranden konstaterade att JAA-rösterna vann med rösterna åtta (8) – tre (3).

Livskraftsnämnden beslutade enhälligt att till beslutet lägga till : ”Lautakunta muistuttaa, että palveluverkkosuunnitelman valmistelu ja toimeenpano on tärkeää tehdä monialaisesti ja poikkihallinnollisesti. Lapsien, vanhempien, henkilöstön ja kuntalaisten osallistamiseen tulee kiinnittää jatkossa huomiota. ”

Beslut:

Livskraftsnämnden beslutade enhälligt ge följande utlåtande:

Servicenätsplanen är grundligt och omsorgsfullt uppgjord och baserar sig på multiprofessionella bedömningar.
Principen om serviceområden som föreslås i planen understöds särskilt med tanke på planerade förändringar. Utvecklingen av markanvändningen i olika områden och vid olika tidpunkter är inte alltid jämn och förutsägbar, och antalet barn i området kan avvika betydligt från prognoser. Med hjälp av serviceområdena kan gruppstorlekar och elevantal jämnas ut mellan skolorna på ett flexibelt sätt och enligt barnens och de ungas behov, och därmed kan man bättre förbereda sig på den osäkra framtiden. Principen om serviceområden ger flexibilitet och bidrar också till att stävja regionernas särställningsutveckling.
Servicenätsplanen är en bindande plan för genomförande endast fram till den första granskningsperioden 2025–2029. Den föreslagna modellen för fattande av beslut, där de planerade ändringarna för 2030–2034 och 2035–2040 fattas först efter mellanbedömningarna är bra, eftersom det finns många osäkerheter kring prognoserna för framtiden.

Servicenätsplanen för småbarnspedagogiken och den grundläggande utbildning tar inte ställning till andra tjänster som erbjuds i byarna. De eventuella nedläggningarna av byskolorna påverkar förutsättningarna för att producera service inom livskraftssektorn främst för idrottstjänsterna, bibliotekstjänsterna och KoMbi. ”Lautakunta muistuttaa, että palveluverkkosuunnitelman valmistelu ja toimeenpano on tärkeää tehdä monialaisesti ja poikkihallinnollisesti. Lapsien, vanhempien, henkilöstön ja kuntalaisten osallistamiseen tulee kiinnittää jatkossa huomiota.”

När det gäller idrottstjänster innehåller vissa av de skolor som nämns i servicestudien för närvarande inga inomhusidrottsanläggningar. Men alla skolor har inom en radie av 1–2 km någon möjlighet till utomhusidrott, med undantag för Ebbo, där det inte finns några idrottsfaciliteter i närheten.

För närvarande pågår en utredning av idrottsplatserna, där man kartlägger stadens idrottsplatser och ger rekommendationer för utvecklingen av idrottsplatsernas nätverk. Arbetet fortsätter nästa år med en långsiktig plan för byggandet av idrottsplatser, som förväntas starta våren 2025. Möjliga förändringar i servicenätverket för tillväxt och lärande beaktas också vid utveckling och planering av idrottsplatser.

Vid bibliotekstjänsternas enhet i Borgå stadsbibliotek finns Kerko bibliotek vid Jokilaakso skola. Genom att anpassa bokbussens rutter och/eller öka antalet hållplatser kan man ersätta den bibliotekstjänst som försvinner om skolor eller daghem läggs ner.

KoMbi erbjuder kurser i idrott, matlagning, dans och vävning i byarna. De eventuella nedläggningarna av byskolorna påverkar genomförandet av KoMbis tjänster, men i avsaknad av en gymnastiksal kan kurser ordnas i byahus, nedlagda skolor eller daghem.

För att byarnas livskraft ska kunna bibehållas på bästa möjliga nivå med hänsyn till förhållandena, beaktas byarna samt eventuella förändringar i servicenätet för småbarnspedagogiken och den grundläggande utbildning när livskraftens verksamhetsplaner utarbetas. Exempelvis kan nätverket av näridrottsplatser, bokbussens rutter och KoMBIs tjänster påverka byarnas livskraft. Dessutom kan strategisk planering av evenemang och marknadsföring samt utveckling av samarbetsnätverk (t.ex. Utvecklingsföreningen SILMU rf) fortsätta att lyfta fram byarnas särdrag och stärka deras livskraft, om förhållandena i servicenätverket förändras.

Paragrafen justerades genast.

Övriga ärenden beslöts enligt föredragningslistan.