Siirry sisältöön

Aamuisin ajaessani Mannerheiminkadun siltaa punaisten aittojen viertä keskustaan mietin usein, että Porvoo on kuin yhteiskunta ideaalikoossa; ei liian iso eikä liian pieni. Työnantajana kaupunki on minusta samanlainen, sopivan kokoinen ja arvoiltaan hyvä.

Pohjakoulutukseltani olen kielitieteilijä, mutta myöhemmin olen lisäkouluttautunut liiketalouden saralla. Aikaisemmin olen ollut töissä mm. Sipoon kunnassa, yrityskehittäjänä, yrittäjänä sekä seikkaillut maailmalla.

Nykyisessä elinkeinojohtajan virassa vedän palvelualuetta Elinkeinot, työllisyys ja kotoutuminen. Työpäiväni ovat kovasti vaihtelevia; välillä keskityn näiden loistavien porukoiden sparraukseen ja välillä teen omaa asiakastyötäni, eli kohtaan sekä porvoolaisia että Porvooseen sijoittumista harkitsevia yrityksiä. Kohdattavien ihmisten määrä onkin viikkotasolla aikamoinen, ja ajattelenkin olevani pohjimmiltani kohtaamistyöläinen.

Aamuisin ajaessani Mannerheiminkadun siltaa punaisten aittojen viertä keskustaan mietin usein, että Porvoo on kuin yhteiskunta ideaalikoossa; ei liian iso eikä liian pieni. Työnantajana kaupunki on minusta samanlainen, sopivan kokoinen ja arvoiltaan hyvä.

Elinkeinojohtajalla on juuri tässä ajassa erityisen paljon puuhaa, mutta hyvässä porukassa ja itselle tärkeiden asioiden parissa puuha tuntuu, useimpina päivinä, joltain suuremmalta ja paremmalta kuin ”vain työltä”.