Arkiliikunnan asialla
Porvoon kaupunki tarjoaa asukkailleen monipuolisia liikuntapalveluita. Liikuntapalvelupäällikkö Marjo Rantala kannustaa arkiseen liikuskeluun ja aktiivisen elämäntavan opetteluun kaikessa rauhassa.
Helmikuussa 2024 porvoolaiset saivat tiedon, että kaupungin uudeksi liikuntapalvelupäälliköksi oli valittu fysioterapeutti, sairaanhoitaja (YAMK) Marjo Rantala.
Nyt Porvoossa uuden työpöytänsä takana seisovaa Rantalaa hieman naurattaa.
“Joku on varmasti ihmetellyt, mitä kummaa sairaanhoitaja tekee liikuntapalveluiden päällikkönä”, hän sanoo.
“Perinteinen hoiva ei ole koskaan ollut opintojeni keskiössä. Olen kuntoutuksen, fysioterapian ja liikunnan ammattilainen, joka tarkastelee hyvinvointia ennaltaehkäisyn näkökulmasta.”
Porvoon liikuntapalvelupäällikkönä Rantala vastaa muun muassa noin 40 henkeä vakituisesti työllistävän yksikkönsä operatiivisesta toiminnasta, liikuntapaikkojen ja –palveluiden toimivuudesta, henkilöstön osaamisesta ja kehittämisestä, Porvoon Mitalla –liikkumisohjeen jalkauttamisesta sekä poikkihallinnollisesta yhteistyöstä.
”Kaupunkiorganisaation sisäinen yhteistyö on monialaista ja laajaa. Vaikutan työssäni liikunnan ja liikkumisen huomiointiin myös esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa”, Rantala kuvailee.
Liikuttamista vankalla kokemuksella
Liikuntapalveluiden päällikkönä Porvoossa Rantala nojaa vuosien kokemukseen vastaavista tehtävistä. Porvooseen hän siirtyi Kotkan kaupungin liikuntapäällikön paikalta.
“Työskentelin valmistumiseni jälkeen Kotkan liikuntapalveluissa vuoteen 2018 saakka. Sieltä siirryin Helsingin kaupungin liikuntapalveluiden erityisasiantuntijaksi”, Rantala kertaa työhistoriaansa.
Viiden Helsinki-vuoden jälkeen hän palasi Kotkaan tekemään liikuntapalveluiden johtajan viransijaisuutta. Kun Porvoon liikuntapalvelupäällikön paikka avautui, Rantala tarttui tilaisuuteen.
“Jos työhaastattelussa olisi pitänyt vakuuttaa jollain liikunnallisella taidolla, olisin todennäköisesti vetänyt pikku jumpan”, aikanaan paljon ryhmäliikuntatunteja ohjannut Rantala sanoo leikkisästi.
Hän lisää, että osaisi todennäköisesti pitää liikuntatunnin vaikka unissaan.
Aktiivinen Porvoo
Rantala on ehtinyt tutustua uuteen tehtäväkenttäänsä nyt parisen kuukautta. Hän sanoo viihtyvänsä mainiosti.
“Oman ja muiden toimialojen kollegat ovat ottaneet minut hyvin vastaan ja kaikki ovat toivottaneet tervetulleeksi.”
Tiettyjen yhtäläisyyksien ohella Rantala näkee Porvoon ja Kotkan kaupunkien välillä pieniä, persoonallisia eroja. Molemmat esimerkiksi ovat verrattain pieniä ja kompakteja, mutta Porvoo kylineen leviää maantieteellisesti laajemmalle alueelle, mikä tekee liikuntapalveluiden järjestämisestä ja toimivuuden varmistamisesta erilaista.
Myös kaupunkien lajivalikoimissa ja harrastajissa on eroja. Porvoossa pelataan lajeja, jotka ovat monelle kotkalaiselle täysin vieraita. Tällaisia ovat esimerkiksi maahockey sekä jääpallo.
“Paljon on tietysti samaakin. Jalkapallo pitää pintansa vuodesta toiseen, ihmisiä kiinnostaa ulkoilu ja uimahallien sekä kuntoportaiden käyttöaste on korkea.”
Rantalalle on jo ehtinyt syntyä näppituntuma, että moni porvoolainen on aktiivinen ja monipuolinen liikkujia. Monipuolisesti Porvoo liikuntaa pyrkii tarjoamaankin.
”Uusiin liikuntatrendeihin, kuten muutama vuosi sitten villinneeseen padeliin, vastaaminen ei kuitenkaan ole kaupungin tehtävä. Mutta mielestäni onkin vain reilua, että tilaa on myös yksityisille liikunta-alan yrittäjille.”
Rauhallisesti omaan tahtiin
Rantala kertoo pyöritelleensä jo runsaasti ideoita liittyen Porvoon liikuntapalveluiden kehittämiseen. Aika näyttää, kuinka ne käyvät toteen.
Kaupungilla on liikuntalain asettamat lakisääteiset tehtävät siitä, millaisia palveluita se asukkailleen tuottaa ja tarjoaa. Nämä tehtävät määrittävät myös tavoitteita, joiden toteutumista mitataan jatkuvasti.
Mittaaminen tapahtuu esimerkiksi palveluiden kävijämääriä ja tilojen käyttöastetta seuraamalla, käyttäjätyytyväisyystutkimuksilla sekä tarkastelemalla urheiluseurojen saamia avustuksia ja toimintaa. Rantala muistuttaa, että liikunta kaupunkilaisten arjessa on paljon muutakin kuin liikuntapalvelut ja niiden mitattavissa olevat toiminnot. Omaa hyvinvointia ja terveyttä voi edistää ilman, että kuuluu urheiluseuraan.
” Haluaisin tukea porvoolaisia arkiliikunnassa ja liikuskelussa entistä enemmän. Siirtymiä paikasta toiseen pitäisi olla mielekästä toteuttaa vaikkapa kävellen, toimintakyvystä ja kunnosta riippumatta. Kaupunkia suunnitellessa olisi reittien lisäksi huomioitava myös mahdollisuus levähtää, mikä sekin on tärkeä osa liikkumista”, hän sanoo.
Liikunnalla on lukuisia hyviä vaikutuksia.
Se tuottaa hyvää oloa ja parantaa toimintakykyä, mutta vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi metsässä liikkuminen rauhoittaa ja maadoittaa mieltä. Unohtaa ei sovi myöskään sosiaalisia hyötyjä
“Liikunta tuo ihmisiä yhteen kaikissa ikäryhmissä. Se ehkäisee syrjäytymistä ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.”
Ideaalitilanteessa liikunnalliseen elämäntapaan kasvaa kuin itsestään, mutta yhteiskunnan on annettava vetoapua. Esimerkiksi Liikkuva koulu –ohjelma on yksi valtakunnallisista liikunnan edistämisohjelmista, joka ohjaa tähän suuntaan.
“Itse uskon, että koulun lisäksi liikunta on mahdollista tuoda luontevaksi osaksi myös vaikkapa ammattiopintoja ja työelämää. Se vaatii vain yhteistä tahtotilaa.”
Teksti Elli Collan / Kuvat Samuli Skantsi, Porvoon kaupunki
