Asukaskysely osayleiskaavatyön taustaksi: unelmien Porvoo kasvaa ja varautuu Itäradan rakentamiseen
Porvoolaiset haluavat kaupungin kasvavan 60000–70000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä.
Porvoolaiset haluavat kaupungin kasvavan 60000–70000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä.
Uusia asuinalueita toivotaan keskustan länsi- ja lounaispuolelle, mutta lisäksi lähes koko rakennettua aluetta voisi tiivistää. Itäradan toteutumiseen pitäisi ryhtyä varautumaan jo nyt, vaikka radan rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty. Tämä selviää alkukesästä toteutetun ”Suunnittele oma unelmien Porvoo” -kyselyn tuloksista.
Kysely liittyy keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavan uusimisen. Kyselyssä Porvoon asukkaita pyydettiin kertomaan näkemyksiään kaupungin kehittämisestä. Samalla he pääsivät esittämään oman näkemyksensä Porvoon kaupunkiympäristöstä ja -rakenteesta vuonna 2050. Kaiken kaikkiaan kyselyn täytti kokonaan tai osittain 733 porvoolaista.
Sopiva kasvu noin 0,5–1 prosenttia vuodessa
Suurin osa kyselyn vastaajista (86 %) toivoo, että Porvoo kasvaa 10 000–20 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaisi noin 0,5–1 prosentin kasvua vuodessa. Osa vastaajista toivoi vielä tätäkin nopeampaa kasvua. 10 prosenttia uskoo väkiluvun pysyvän ennallaan, ja vain 2 prosenttia asukkaista uskoo väkimäärän laskevan.
Vastaajien mielestä Itärata vaikuttaa merkittävästi Porvoon kasvuun. Pääosa katsoo, että uuden itäradan toteutumiseen pitäisi varautua jo nyt, vaikka radan rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty. Kuninkaanporttia pidetään parhaana sijaintina uudelle asemalle, mutta osa vastaajista haluaisi toisen tai useamman aseman Porvooseen. Kuninkaanportin jälkeen suosituin sijainti asemalle on Hattula.
– Itärata ja asema jakavat mielipiteitä siitä, miten kaupunkirakennetta tulisi kehittää. Hieman yli puolet vastaajista haluaisi, että rautatieaseman lähiympäristöön suunnitellaan uutta tiivistä kaupunkiympäristöä, jossa on asumista, palveluja ja työpaikkoja. Toisaalta lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että hyvät asumiseen tarkoitetut alueet löytyvät muualta Porvoosta, ja aseman ympäristöön pitää suunnitella vain työpaikkoja ja palveluja, kertoo yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontio.
Hiukan yli puolet vastaajista haluaa kulkea rautatieasemalle omalla autolla. Lähes yhtä moni vastaajista haluaa kulkea uudelle asemalle pyörällä tai linja-autolla. Kävely sai vähiten suosiota, muuta kävellenkin uudelle asemalle haluaisi mennä 41 prosenttia vastaajista.
Uusia asuinalueita länteen ja lounaaseen – nykyisiä rakennettuja alueita voi tiivistää ja täydentää
Elinvoimainen keskusta alue on vastaajien mielestä nykyinen ydinkeskusta, Länsiranta ja Vanha Porvoo. Keskustaa pitäisi kuitenkin kehittää, elävöittää ja tiivistää. Yritystoimintaan soveltuvat parhaiten Kuninkaanportti, Tarmola–Kaupunginhaka sekä Ölstens.
– Kaupunkirakenteen kehittämisen suunta painottuu vastaajien mielestä selvästi nykyisestä keskustasta länteen ja lounaaseen. Suosituimmiksi alueiksi uusille asuinnoille nousevat Hattula, Kuninkaanportin ympäristö sekä peltoalueet Alkrogista Tolkkistentien länsipuolella, Kontio kuvaa.
– Toisaalta vastaajat löytävät täydennettäviä ja tiivistettäviä alueita ympäri suunnittelualuetta. Lähes kaikkia jo rakennettuja alueita voidaan vastaajien mielestä tiivistää ja täydentää.
Päivittäistavarakauppa tärkein arjen palvelu – lähiluonto on voimavara
Päivittäistavarakauppa nousee kyselyssä tärkeimmäksi arjen palveluksi, mutta tärkeinä pidetään myös lähivirkistysaluetta, liikuntapaikkoja, koulua, päiväkotia, joukkoliikenneyhteyttä ja -pysäkkejä. Vastaajat toivovat kaupunkialueelle kattavaa pääpyörätieverkkoa, joka johtaa keskustasta myös maaseudun kyliin.
Arjen palveluita toivotaan löytyvän nykyisen asutuksen läheisyydessä ympäri kaupunkitaajamaa.
– Vastauksissa korostettiin luonnon merkitystä voimavarana Porvoon asukkaille ja kaupungin vetovoimalle. Erityisesti lähiluonnon merkitys nostettiin esille hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Myös merellisyyden parempaa hyödyntämistä toivottiin useassa vastauksessa, Kontio kertoo.
Luonnon ja virkistyksen kannalta tärkeinä alueina korostuvat Porvoonjoen rannat, Kokonniemi, Sikosaari, Ruskis, Gammelbackan metsä, Telegrafberget ja Haikkoonmetsä, Joonaanmäki ja Stensbölen metsät sekä Humlan alueen metsät.
Kyselyn vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa mielipiteitään ja ajatuksiaan unelmien Porvoosta 2050 myös vapaamuotoisesti. Vastauksissa on paljon hyviä kehittämisideoita Porvoon elinvoiman, imagon, vetovoimatekijöiden, kulttuuriympäristöön ja monen muun tekijän osalta.
——————————–
Faktaa osayleiskaavatyöstä
Mitä ovat yleiskaava ja osayleiskaava?
- Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Yleiskaavassa määritetään kaupungin kehityksen suuret linjat sekä eri alueiden käyttö, kuten esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sekä virkistysalueiden sijainti.
- Yleiskaavan tehtävänä on eri toimintojen yleispiirteinen ohjaaminen ja yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista.
- Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaava esitetään kartalla, ja siihen liitetään kaavamerkinnät ja määräykset sekä selostus.
Kuinka keskeisten alueiden osayleiskaavan suunnittelutyö etenee?
- Kaupunginvaltuusto osallistuu osayleiskaavan suunnittelutyöhön strategityöpajassa marraskuun alkupuolella.
- Ensin muodostetaan kaupunkialueen yhdyskuntarakennetta kuvaavia yleispiirteisiä alustavia rakennemalleja. Rakennemallien avulla tutkitaan erilaisia kehityskulkuja, tunnistetaan mahdollisuuksia, riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita liittyy kaupungin kehittämiseen, yhdyskuntarakenteen, maankäytön ja liikenneverkon muutoksiin.
- Kevättalvella arvioidaan rakennemallien vaikutuksia, ja vertaillaan malleja keskenään.
- Keväällä rakennemallit asetetaan virallisesti nähtäville, ja Porvoon asukkaat ja kaikki muutkin osalliset voivat omalta osaltaan arvioida malleja ja esittää mielipiteensä parhaasta mallista.
- Syksyllä 2022 valtuusto valitsee parhaan mallin tai mallien yhdistelmän, jonka pohjalta jatketaan osayleiskaavatyötä ja laaditaan kaavaluonnos.