Elinvoimalautakunnan päätökset 05.11.2024

Käsittely:
Kari Pauloaho esitti seuraavan muutosehdotuksen ”Ehdotamme palveluverkkoselvityksen palauttamista uudelleen valmisteluun siten, että siinä otetaan aidosti mukaan kyläkeskusten kehittäminen uusien asukkaiden ja pk-yritysten lisäämiseksi. Samalla myös väestöennusteet tulee luoda kasvua hakeviksi toiminnan suunnittelun ja tavoitteiden pohjaksi.”
Kari Pauloahon ehdotus raukesi kannatuksen puutteessa.

Tapani Eskola ehdotti seuraavaa lisäystä pohjaesitykseen jota Jenna Perokorpi kannatti: ” Lautakunta muistuttaa, että palveluverkkosuunnitelman valmistelu ja toimeenpano on tärkeää tehdä monialaisesti ja poikkihallinnollisesti. Lapsien, vanhempien, henkilöstön ja kuntalaisten osallistamiseen tulee kiinnittää jatkossa huomiota.”

Pete Lattu ehdotti seuraavaa muutosehdotusta jota Ninni Kähkönen kannatti:
” Palveluverkkosuunnitelma perustuu moniammatilliseen arviointiin. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma ei ota kantaa muihin kylissä tarjottaviin palveluihin. Jotta kylien elinvoima voidaan jatkossakin pitää olosuhteisiin nähden mahdollisimman hyvällä tasolla, huomioidaan kylät sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon mahdolliset muutokset kylissä elinvoiman toimialan palvelusuunnitelmia laadittaessa. Esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen verkostolla, kirjastoauton reiteillä ja KoMbin vierailevilla palveluilla voidaan vaikuttaa kylien elinvoimaisuuteen. Vaikka palveluverkkoselvityksen tärkeimmät löydökset koskevatkin Kasvon toimialan alaisuudessa olevia palveluita, varhaiskasvatusta ja kouluja, on nimenomaan näitä hyvä pohtia myös elinvoiman näkökulmasta. Suunnitelmassa esitetyt vaihtoehdot synkentävät kylien tulevaisuudennäkymiä. Kylät ovat olennainen osa Porvoon vetovoimaa, mutta skenaarioiden toteutuminen suuntaisi väestönkasvun muualle, mikä käytännössä johtaisi kylien asteittaiseen kuihtumiseen. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 sinetöidään tällainen kehitys, koska ne johtavat itseään toteuttavan profetian tilanteeseen. Kun kylistä lopetetaan koulut, niiden tärkein yhteisöllisyyttä tukeva ja luova toiminto katoaa. Osa asukkaista muuttaa muualle koulujen perässä eikä uusia lapsiperheitä ole helppo houkutella koulun puuttuessa. Kylien kohdalla koulu on usein alueen ainoa ja ylivoimaisesti tärkein palvelu, joka olemassaolollaan ratkaisee onko kylässä elin- ja vetovoimaa vai ei. Suunnitelmassa esitetty koulujen oppilaaksiottoalueet korvaava palvelualueperiaate on kannatettava näköpiirissä olevien muutosten kannalta. Maankäytön kehitys eri alueilla ja eri aikoina ei ole aina tasaista eikä täsmällisesti ennustettavissa, ja alueen lasten määrä saattaa poiketa huomattavastikin arvioidusta. Palvelualueiden avulla voidaan tasata ryhmäkokoja ja oppilasmääriä koulujen välillä joustavasti sekä lapsen ja nuorten tarpeiden mukaisesti ja varautua paremmin epävarmaan tulevaisuuteen. Palvelualueperiaate tuo joustavuutta ja auttaa myös alueiden eriytymiskehityksen hillitsemisessä. Elinvoimalautakunta kuitenkin huomauttaa, että mm. koulujen tilakapasiteetit ja koulukohtaiset oppilasennusteet puuttuvat taustatiedoista ja näillä on ratkaiseva merkitys palveluverkkosuunnitelmien kannalta. Olisikin perusteltua viivästyttää palveluverkkopäätösten toimeenpanoa muutamalla vuodella, jotta nyt esikouluikäisten lasten vanhemmat ehtisivät esittää lähikoulutoiveensa. Ensimmäistä kertaa nähtäisiin, mihin kouluun vanhemmat lapsensa oikeasti haluaisivat, ja uutta palvelualueperiaatetta päästäisiin näin hyödyntämään täysipainoisesti. Ilmastokriisiin sopeutumisen nimissä olisi paikallaan varautua myös sellaiseen skenaarioon, jossa ilmastopakolaisia voisi tulla Eurooppaan ja Porvooseenkin merkittäviä määriä. Emme pysty ennustamaan maailman tapahtumia tarkasti usean vuoden päähän, mutta varautuminen esimerkiksi ilmastokriisin aiheuttamaan pakolaismäärän reiluun kasvuun olisi viisasta. Lapsiperheystävällisen politiikan nimissä kyläkouluista tulisi pitää kiinni ja kaupungin tulisi toimia erilaisten asumisvalintojen ja haja-asutusalueidenkin yrittäjyyden mahdollistajana. Esimerkiksi, suomen- ja ruotsinkielisten lasten palvelujen suunnittelun perusteet ovat yhteneväiset. Kaikki nyt esitetyt vaihtoehdot johtavat kuitenkin tilanteeseen, jossa Porvoon keskustan etelä- tai itäpuolella ei olisi lainkaan suomenkielistä koulua. Kylissä myös asuu tutkitusti keskimääräistä parempituloisia ihmisiä. Kyläkoulut lakkauttamalla ajautuisimme tilanteeseen, jossa Porvoon 10 000 kylien asukasta saavat maksamilleen veroille vähemmän vastinetta kuin keskustan asukkaat. Tilanne on kestämätön, ja hyvällä syyllä voi sanoa, että Porvoo on kyläläisilleen velkaa sen verran, että huolehtii edes palvelujen minimitasosta myös jatkossa. Palveluverkkosuunnitelmissa esitettyjen negatiivisten skenaarioiden lisäksi kaupungin tulisi tarkastella myös kasvuskenaariota, jossa aktiivisen kaavoituksen ja markkinoinnin avulla kyliin saadaan uusia asukkaita. Uusia asukkaita olisi helppo saada ihastumaan Porvoon luonnonläheisiin asuinpaikkoihin, kunhan koulut ja päiväkodit löytyvät läheltä ja joukkoliikenne toimii. Kyselyissä vastaajat liittävät Porvoon brändiin vuodesta toiseen lähes pelkästään positiivisia asioita, joten onnistumisen avaimet Porvoolla on käsissään. Lopulta meidän tulee arvioida kyläkoulujen lakkauttamisen vaikutukset kylien elinvoimaan ja sen myötä Porvoon asunto- ja tonttitarjonnan monipuolisuuteen sekä koko kaupungin vetovoimaan. Moni pienyrittäjä asettuu perheineen mielellään taajama-alueen ulkopuolelle, varsinkin jos yritystoiminta on tilaavievää. Porvoon kylistä löytyy kohtuuhintaisia tiloja monenlaiseen yritystoimintaan, sekä luonnollisesti erilaisiin maanviljelyyn tai eläintenpitoon liittyviin tarpeisiin. Esimerkiksi Porvoon Kylät -yhteenlittymän vastikään kokoaman adressin on allekirjoittanut jo 180 Porvoon kylissä toimivaa pientä ja keskisuurta yritystä. Yritystoiminta luo elinvoimaa ja työllisyyttä haja-asutusalueelle, mutta perheellisen yrittäjän arjen tekee kuitenkin mahdolliseksi tai mahdottomaksi useassa tapauksessa koulun sijainti riittävän lähellä. Joihinkin kyliin hiljattain tehdyistä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen investoinneista luopuminen on poukkoilevaa politiikkaa ja holtitonta rahankäyttöä, joka aiheuttaa epävarmuutta haja-asutusalueiden tulevaisuudennäkymistä sekä vähentää muuttohalukkuutta kyliin. Tällä hetkellä on selvästi nähtävissä, että kylien ahdinko ja lapsimäärän vähenevä trendi johtuu ainakin osittain siitä, että kaavoitus kyliin on jätetty tekemättä tai ainakin aliresursoitu pahasti viimeisten kymmenen vuoden ajaksi. Sen vuoksi nyt on pakko tehdä korjausliike, mikäli haluamme että Porvoossa ylipäänsä on elinvoimaisia kyliä vielä tulevaisuudessakin. Selvää on myös, että koulutus maksaa, mutta se on tärkeimpiä arvovalintoja mitä me voimme päättäjinä tehdä. Kaiken edellämainitun perusteella elinvoimalautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kylien kaavoitus hoidetaan viipymättä ajan tasalle, huolehditaan kyliin toimivat joukkoliikenneyhteydet ja annetaan kyläkouluille ja kylien asukkaikkaille työrauha.”

Koska oli annettu pohjaehdotuksesta poikkeavia ehdotuksia puheenjohtaja totesi, että tuli äänestää Tapani Eskolan lisäyksestä pohjaehdotukseen ja Pete Latun muutosehdotuksesta. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestetään seuraavasti: Tapani Eskolan lisäys pohjaehdotukseen JAA, Pete Latun tekemä muutosehdotus EI.

Lisäys pohjaesityksen puolesta äänesti (8) kahdeksan JAA ( Jenna Perokorpi, Charlotta Savin, Jarkko Ilomäki, Pia Sågbom, Nea Hjelt, Tapani Eskola, Stefan Andersin, Piia Malmberg ). Pete Latun muutosehdotuksen puolesta äänesti (3) kolme EI ( Pete Lattu, Kari Pauloaho, Ninni Kähkönen )

Puheenjohtaja totesi, että JAA äänet voittivat äänin kahdeksan (8) – kolme (3).

Elinvoimalautakunta päätti yksimielisesti, että päätökseen lisätään lause: ” Lautakunta muistuttaa, että palveluverkkosuunnitelman valmistelu ja toimeenpano on tärkeää tehdä monialaisesti ja poikkihallinnollisesti. Lapsien, vanhempien, henkilöstön ja kuntalaisten osallistamiseen tulee kiinnittää jatkossa huomiota. ”

Päätös:

Elinvoimalautakunta päätti yksimielisesti antaa seuraavan lausunnon:

Palveluverkkosuunnitelma on perusteellisesti ja huolella laadittu ja perustuu moniammatilliseen arviointiin.
Suunnitelmassa esitetty palvelualueperiaate on erityisen kannatettava näköpiirissä olevien muutosten kannalta. Maankäytön kehitys eri alueilla ja eri aikoina ei ole aina tasaista eikä täsmällisesti ennustettavissa, ja alueen lasten määrä saattaa poiketa huomattavastikin arvioidusta. Palvelualueiden avulla voidaan tasata ryhmäkokoja ja oppilasmääriä koulujen välillä joustavasti sekä lapsen ja nuorten tarpeiden mukaisesti ja varautua paremmin epävarmaan tulevaisuuteen. Palvelualueperiaate tuo joustavuutta ja auttaa myös alueiden eriytymiskehityksen hillitsemisessä.

Palveluverkkosuunnitelma on sitova toimeenpanosuunnitelma vain ensimmäiselle tarkastelujaksolle 2025-2029. Esitetty päätöksentekomalli, jossa vuosille 2030-2034 ja 2035-2040 hahmotellut muutosten toimeenpanosta tehdään päätös vasta väliarviointien jälkeen, on hyvä, sillä tulevaisuuden ennustamiseen liittyy paljon epävarmuuksia. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma ei ota kantaa muihin kylissä tarjottaviin palveluihin. Kyläkoulujen mahdolliset lakkauttamiset vaikuttavat elinvoiman palveluiden olosuhteisiin, lähinnä liikuntapalveluihin, kirjastopalveluihin ja KoMbiin. Lautakunta muistuttaa, että palveluverkkosuunnitelman valmistelu ja toimeenpano on tärkeää tehdä monialaisesti ja poikkihallinnollisesti. Lapsien, vanhempien, henkilöstön ja kuntalaisten osallistamiseen tulee kiinnittää jatkossa huomiota.

Liikuntapalveluiden osalta osa palveluverkkoselvityksessä mainituista kouluista ei tällä hetkellä sisällä sisäliikuntatiloja. Kuitenkin kaikissa kouluissa on 1-2 km säteellä jokin ulkoliikuntamahdollisuus, lukuun ottamatta Epoota, jonka läheisyydessä ei ole lainkaan liikuntaolosuhteita.

Liikuntapalveluilla on käynnissä parhaillaan liikuntapaikkaselvitys, jossa kartoitetaan kaupungin liikuntapaikat ja annetaan suosituksia liikuntapaikkaverkon kehittämiselle. Työ jatkuu ensi vuonna liikuntapaikkarakentamisen pitkän tähtäimen suunnitelmalla (PTS), joka käynnistynee keväällä 2025. Mahdolliset kasvun ja oppimisen palveluverkon muutokset huomioidaan myös liikuntapaikkoja kehitettäessä ja suunniteltaessa.

Kirjastopalveluiden Porvoon kaupunginkirjaston yhtenä toimipisteenä on Kerkkoon kirjasto, joka toimii Jokilaakson koulussa. Kirjastoauton reittejä muokkaamalla ja/tai pysäkkejä lisäämällä voidaan paikata sitä kirjastopalvelua, joka häviää, jos kouluista tai päiväkodeista luovutaan.

KoMbilla on kylissä liikuntakursseja, ruoanlaittokursseja, tanssikursseja ja kudontaa. Kyläkoulujen mahdolliset lakkauttamiset vaikuttavat Kombin palveluiden toteuttamiseen, mutta liikuntasalin puuttuessa kursseja voidaan järjestää seurojentaloissa, lakkautetuissa kouluissa tai päiväkodeissa.

Jotta kylien elinvoima voidaan jatkossakin pitää olosuhteisiin nähden mahdollisimman hyvällä tasolla, huomioidaan kylät sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon mahdolliset muutokset kylissä elinvoiman toimialan palvelusuunnitelmia laadittaessa. Esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen verkostolla, kirjastoauton reiteillä ja KoMbin vierailevilla palveluilla voidaan vaikuttaa kylien elinvoimaisuuteen. Lisäksi tapahtumien ja markkinoinnin strategisella suunnittelulla sekä yhteistyöverkostojen (esim. Kehittämisyhdistys SILMU ry ) kehittämällä voidaan jatkossakin nostaa esille kylien erityispiirteitä ja vahvistaa niiden elinvoimaisuutta, jos olosuhteet palveluverkossa muuttuvat.

Pykälä tarkastettiin heti.

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti.