Esitys kaupunginhallitukselle: Kokonniemi-hankkeelle suunnitellaan vaihtoehtoisia toteutusmalleja
Kokonniemen liikuntakeskuksen suunnittelua on jatkettu syksyn aikana. Kaupunginhallitus käsittelee suunnittelun tilannekatsausta kokouksessaan 4. joulukuuta. Esityksenä on, että kaupunginhallitus evästää hankeyhtiön jatkovalmistelua. Suunnittelua edistetään laatimalla uusia vaihtoehtoja liikuntakeskushankkeen toteuttamislaajuudelle niin, että Kokonniemen liikuntakeskuksesta tulee mahdollisimman hyvin toimiva kokonaisuus taloudelliset reunaehdot huomioiden.
Yhtiön tulisi tarkastella kahta uutta vaihtoehtoista toteutuslaajuutta aikaisemmin esitellyn perusmallin lisäksi. Toisessa uudessa toteutuslaajuudessa hankeyhtiön investoinnin kokonaistaso olisi korkeintaan 50 miljoonaa euroa ja toisessa korkeintaan 40 miljoonaa euroa. Molemmille toteutuslaajuuksille tulisi lisäksi laatia kaksi vaihtoehtoa toiminnallisen sisällön osalta. Kaikissa vaihtoehdoissa tulisi selkeästi esittää, kuinka ne mahdollisesti poikkeavat valtuuston aikaisemmin hyväksymistä suunnitteluperiaatteista ja ensimmäisen toteutusvaiheen osakokonaisuuksista.
Neljä uutta vaihtoehtoa 15. helmikuuta mennessä
Nämä neljä uuttaa vaihtoehtoa tulisi esittää perusteluineen kaupunginhallitukselle 15. helmikuuta mennessä. Kaikissa vaihtoehdoissa kaupungin vastuulle kuuluu lisäksi noin 10 miljoonan euron infra-investointeja, kuten perusmallissa on suunniteltu.
Lisäksi esitetään, että kaupunginhallitus evästää yhtiötä arvioimaan tarkemmin kaupungin ja yhtiön välisiä erilaisia rahoitusmalleja sekä selvittämään tarkemmin ulkopuolisen rahoituksen saatavuutta.
Kokonnimen liikuntakeskuksen perusmalli on suunniteltu kaupunginvaltuuston vuonna 2022 päättämien suunnitteluperiaatteiden ja laajuuden mukaisesti. Uusien kustannusarvioiden mukaan tämän perusmallin investointikustannukset nousisivat kokonaisuudessaan yli 70 miljoonaan euroon. Samaan aikaan kaupungin taloudellinen tilanne on kuitenkin heikentynyt, ja kaupunginvaltuusto on päättänyt, että ensi vuonna laaditaan tuottavuusohjelma, jossa kaupungin kaupunginkäyttötalous ja investoinnit tasapainotetaan vastaamaan kaupungin talouden kehitystä vuosille 2024–2027.
Perusmalliin sisältyy kahden kaukalon jäähalli, katulinjaus alueelle, pysäköintijärjestelyt noin 650 ajoneuvolle, ulkoalueiden ja maauimalan parantaminen ja maisemointi, lämmitetty tekonurmikenttä, uusi monitoimiareena, jäähallin ja monitoimiareenan yhdistävä aulatila matalan kynnyksen tiloineen sekä Kokonhallin korjaus mailapelihalliksi.
Yksi uusi karsittu vaihtoehtoinen malli kuvattu alustavasti – lisävaihtoehtoja suunnitellaan
Hankeyhtiö on ryhtynyt alustavasti kartoittamaan liikuntakeskukselle vaihtoehtoisia toteutuslaajuuksia. Uudisrakennuksille on laadittu yksi supistettu, toteuttamiskustannuksiltaan edullisempi versio, joka on laajuudeltaan 7000 neliömetriä pienempi kuin perusmalli. Investoinnin kokonaiskustannukset olisivat arviolta 54–55 miljoonaa euroa. Mallissa ei ole huomioitu Kokonhallin peruskorjaustarpeita.
– Nyt hahmoteltu suppeampi toteutusmalli on yksi vaihtoehto perusmallille, jolla saataisiin toiminnallinen kokonaisuus toteutettua aiempaa suppeammassa muodossa. Hahmotelma osoittaa, että kustannukset ja toteutuslaajuus kulkevat pitkälti käsi kädessä. Jatkovalmistelussa toteutuslaajuutta on tarkoitus säädellä, ja erilaisia vaihtoehtoja tutkitaan taloudellisista ja toiminnallisista lähtökohdista, apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz kertoo.
Rahoituskustannukset kaupungille vuosittain arviolta 4,5–6 miljoonaa euroa
Hankeyhtiö on mallintanut myös hankkeen investointimalleja ja käyttötalouskustannuksia yhdessä kaupungin kanssa. Yhtiö on hahmotellut mallia, jossa yhtiö toteuttaisi rakennusten investoinnit. Perusmallissa kaupunki laittaisi yhtiöön omaa pääomaa noin puolet yhtiön tekemästä kokonaisinvestoinnista, ja noin puolet investoinnista yhtiö rahoittaisi lainalla, jossa olisi kaupungin takaus.
– Mallinuksen mukaan yhtiön operatiiviset tuotot ja kulut ovat suunnilleen samansuuruiset ennen korkokuluja ja poistoja. Yhtiön korkokulut kuitenkin kääntävät talouden negatiiviseksi, ja yhtiö tarvitsisikin kaupungilta vuotuista subventiota korkokuluja varten noin 1,5 miljoonaa euroa perusmallissa ja noin 1,1 miljoonaa euroa suppeammassa mallissa, rahoitusjohtaja Henrik Rainio kuvaa.
Jotta yhtiö selviytyisi lainanlyhennyksistä ja kykenisi kattamaan poistot, tulisi kaupungin lisäksi tukea yhtiötä vuosittain noin 3 miljoonalla eurolla perusmallissa ja noin 2,2 miljoonalla eurolla suppeammassa mallissa.
Yhteensä kaupungin subventio yhtiölle olisi siten perusmallissa noin 4,5 miljoonaa euroa vuodessa ja suppeammassa mallissa noin 3,3 miljoonaa euroa vuodessa.
– Kaupungin oman pääoman sijoitus yhtiöön tarkoittaisi sitä, että kaupungin tulee ottaa lisää lainaa. Kaupungin korkokustannukset oman pääoman sijoituksesta yhtiöön olisivat arviolta noin 1,5 miljoonaa euroa perusmallissa ja noin 1,1 miljoonaa euroa suppeammassa mallissa. Kaupungin lainojen korko olisi todennäköisesti hieman alhaisempi kuin yhtiön korkokustannukset, Rainio jatkaa.
Kaupungin rahoituskustannukset sekä subventio yhtiölle olisivat vuosittain siis noin 6 miljoonaa euroa perusmallissa ja noin 4,5 miljoonaa euroa suppeammassa mallissa.