Gammelbacka-uudistus käynnistyy
Gammelbackan keskustan kehittäminen etenee, ja asemakaavan muutostyö on käynnistymässä. Asemakaavan laatimisen pohjaksi on nyt valmistunut Peipon koulun ja Gammelbackan monitoimitalon tarveselvitys, johon on koottu laajasti tarpeita ja toiveita tulevaisuuden palveluille.
– Keskeisin johtopäätös on se, että Gammelbackaan tarvitaan ensisijaisesti koulu esi- ja perusopetusta varten sekä mahdollisesti myös uusia tiloja kirjasto- ja nuorisopalveluille, sivistysjohtaja Sari Gustafsson kertoo.
Sivistyslautakunta ja kaupunginhallitus käsittelevät tarvekartoitusta seuraavissa kokouksissaan. Tarvekartoituksen valmistuttua voidaan aloittaa Gammelbackan asemakaavatyö ja sen rinnalla myös esi- ja perusopetuksen hankesuunnittelu. Tämä luo edellytyksiä mahdolliselle investointipäätökselle myöhemmin.
Asemakaavatyössä asukkaita osallistetaan edelleen, ja kaava voi näillä näkymin valmistua aikaisintaan vuonna 2024. Uusien tilojen rakentaminen on myös rytmitettävä kaupungin muiden investointien kuten uusien päiväkotien ja Kokonniemen liikuntakeskuksen kanssa.
– Kasvavalla kaupungilla on paljon investointitarpeita. Kaupungin kestävän investointitason on arvioitu olevan 20–25 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosille 2024–2027 kohdistuu tämänhetkisen arvion mukaan noin kaksinkertainen investointipaine, eli investointeja täytyy porrastaa ja vaiheistaa pidemmälle aikavälille, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula kuvaa.
Asemakaavamuutos luo mahdollisuuksia palveluille ja asumiselle
Gammelbackan alueelle sijoittuvia uusia tai korvaavia rakennuksia ja esimerkiksi uusia liikenneratkaisuja varten on laadittava asemakaavan muutos. Kaavoituksessa on otettava huomioon Gammelbackan alueen kaupunkirakenne, olemassa oleva rakennuskanta ja muu ympäristö. Koulun ja siihen liittyvien tilojen sijainti alueella kytkeytyy kaupunginosan laajempiin kehittämissuunnitelmiin.
– Gammelbackan asemakaavamuutoksen tavoitteena on luoda mahdollisuudet kehittää siitä toimiva, houkutteleva ja viihtyisä alue. Gammelbackassa on hienoja erityispiirteitä, kuten kartanonpuisto ja ajalleen tyypillinen ja eheä kerrostalokanta. Segregaation ehkäiseminen on tärkeää, ja kehitystarpeita on myös keskustan liikenneratkaisujen, sekä koulun, monitoimitalon ja liikekeskuksen ympäristössä, kaupunkisuunnittelupäällikkö Dan Mollgren kertoo.
Tarvekartoitus osoittaa tarpeen koululle ja muille palveluille
– Peipon koulun ja Gammalbackan monitoimitalon tarvekartoituksessa todetaan oppilasennusteiden pohjalta, että Gammelbackan alueella tarvitaan tulevaisuudessakin iso alakoulu, jossa on esiopetuksen lisäksi vuosiluokat 1–6 kolmella rinnakkaisluokalla, sivistysjohtaja Sari Gustafsson kertoo.
– Tämä on tärkeä tieto, koska väestön ikääntymisen myötä oppilasmäärät laskevat merkittävästi niin Porvoossa kuin koko Suomessakin. Oppilasmäärän ei ennakoida vähenevän Gammelbackassa, joten kouluverkon karsintaa ei tulevina vuosina voi kohdistaa Gammelbackaan, Gustafsson jatkaa.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä 7–12-vuotiaiden määrä vähenee Suomessa 84 058 lapsella ja 13–15-vuotiaiden määrä 23 285 nuorella.
Porvoon kaupungin väestörekisteripohjainen oppilasrekisterin 10/2021 mukaan Porvoossa on suomenkielisessä perusopetuksessa vuosiluokilla 1–6 lukuvuonna 2028–2029 noin 700 lasta nykyistä vähemmän, eli alakouluikäisten lasten määrä vähenee lähes yhtä paljon, kuin Keskuskoulussa ja Tolkkisten koulussa on oppilaita yhteensä tällä hetkellä. (Oppilasrekisterin tiedot eivät huomioi Porvoon kaupungin tulevia kaavoituksen eikä maankäytön suunnittelun vaikutuksia väestökehitykseen).
Optimistisimmat väestöennusteet huomioivat alueen tulevan kaavoituksen ja kasvun vaikutuksen väestönkasvuun. Tämän optimistisimman ennusteen mukaan läntisen Porvoon eli Peipon, Hamarin ja Tolkkisten koulujen alueella asuvien alakouluikäisten lasten määrä laskee noin 165 lapsella vuoteen 2030 mennessä. Hamarissa ja Tolkkisissa lasten määrä vähenee, mutta Peipon koulussa se pysyy suunnilleen ennallaan.
– Pidemmällä tähtäimellä oppilasmääräpaineita on järkevää purkaa muuttamalla oppilaaksiottoalueiden rajoja ja tasaamalla koulujen oppilasmääriä, sivistysjohtaja Sari Gustafsson painottaa.
– Tarvekartoituksessa todetaan kehittämistarpeita myös kirjasto-, nuoriso- ja muille palveluille. Näiden kehittämistarpeiden toteuttamiseen otetaan kantaa myöhemmin mm. hankesuunnittelussa, asemakaavatyössä ja investointisuunnittelussa, Gustafsson jatkaa.
Lisäksi on arvioitu myös Albert Edelfeltin pienluokkien tulevaa sijaintia. Pienluokkien tulevasta sijoittumisesta tehdään vielä erillinen selvitys. Tarveselvitystyöryhmän mukaan alaluokkien ja vapaa-ajan palveluiden yhdistäminen Pääskytien kouluun ei ole perusteltua.
Peipon koulua on korjattu
Tarvekartoituksessa todetaan kiireellisimmäksi uuden koulun tilanteen ratkaiseminen. Nykyinen Peipon koulu on vuodelta 1974. Koulu on peruskorjattu 2000-luvulla. Viime vuosina rakennuksen ongelmakohtia on korjattu siten, että rakennuksessa voi toimia turvallisesti.
– Koulurakennus on tulossa käyttöikänsä päähän. Kun se uudistetaan, on järkevää miettiä miten nykyisten monitoimitalon, palvelu-/hyvinvointikeskuksen ja Gammelbackan liikekeskuksen tarpeita voi mahdollisesti ratkaista yhteistyössä. Hankesuunnittelu ja kaavoitus kulkevat näiltä osin käsi kädessä, toimitilajohtaja Mikkko Silvast kertoo.