Itärata on strateginen investointi
Itärata Oy on julkistanut Itäradan pääsuuntaselvityksen. Selvityksessä tunnistettiin useita linjausvaihtoehtoja ja siinä tarkasteltiin myös erityisesti Porvoon ympäristöä ja uuden aseman sijaintia Porvoossa.
– Itärata on strateginen investointi, joka parantaa Porvoon ja koko itäisen Uudenmaan ja itäisen Suomen liikenneyhteyksiä, elinvoimaa ja huoltovarmuutta ja samalla hyödyttää koko maata. Nopeaa Itärataa ja lähijunaliikennettä Porvooseen tarvitaan. Rata kytkisi Porvoon ja itäisen Uudenmaan pääkaupunkiseutuun aiempaa paremmin, Porvoon vt. kaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz toteaa.
Selvityksessä tarkastelluilla linjausvaihtoehdoilla ja asemapaikoilla on merkittäviä eroja sen osalta, miten hyvin ne kytkeytyvät Porvoon maankäyttöön ja liikennejärjestelmään tai miten ne vaikuttavat Porvoon yhdyskuntarakenteen kehittymiseen.
– Optimaalisimmassa vaihtoehdossa maanalainen asema on mahdollisimman lähellä Porvoon keskustaa. Tämä vaihtoehto tarjoaisi parhaat kulkuyhteydet ja lisäisi eniten joukkoliikenteen käyttämistä aiempien selvitysten mukaan. Toisaalta vaihtoehto näyttäisi olevan investoinneiltaan kallein, ja sen toteuttaminen on haastavinta, kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren kommentoi.
Linjausten jatkosuunnitteluun enemmän asukasosallistamista
Porvoon kaupungilla ja kaikilla uuden Itäradan varrelle sattuvilla kaupungilla on mahdollisuudet vaikuttaa radan linjausratkaisuihin.
Porvoossa on tekeillä kaksi merkittävää yleiskaavaa, Uusi Keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavaa ja Kulloo-Mickelsböle-Kilpilahti alueen osayleiskaavaa, ja itärata kulkee molempien alueiden kautta.
– Alustavia ratalinjauksia on vielä monta, ja ne aiheuttavat monille asukkaille ja maanomistajille huolta ja epävarmuutta tulevasta. Tämän takia on tärkeää, että seuraavassa Itäradan suunnitteluvaiheessa edetään ripeästi, ympäristövaikutukset selvitetään huolella ja vaihtoehtoja vertaillaan monesta eri näkökulmasta, yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontio sanoo.
– Vaihtoehtoisia linjauksia pitää myös vielä tarkentaa niin, että ne ottavat paremmin huomioon nykyisen asutuksen ja radasta aiheutuvat häiriöt. Samalla tulee tutkia mahdollisesti myös uusia, parempia vaihtoehtoja. Jatkosuunnittelussa asukasyhteistyö ja riittävien osallistumismahdollisuuksista huolehtiminen on erityisen keskeistä, Kontio jatkaa.