Kasvun ja oppimisen lautakunnan päätökset 24.10.2024
Palveluverkko
Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon luonnoksesta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmasta:
Palveluverkkosuunnitelma on perusteellisesti ja huolella laadittu ja perustuu moniammatilliseen arviointiin. Lapsivaikutuksen arviointia on tehty monipuolisesti sivistyslautakunnan joulukuussa 2022 hyväksymän mallin mukaisesti. Lautakunta vahvistaa palveluverkkosuunnitelman olevan riittävän kattava päätöksenteon pohjaksi.
Suunnitelmassa esitetty palvelualueperiaate on erityisen kannatettava näköpiirissä olevien muutosten kannalta. Palvelualueiden avulla voidaan tasata ryhmäkokoja ja oppilasmääriä koulujen välillä joustavasti sekä lapsen ja nuorten tarpeiden mukaisesti ja varautua peremmin epävarmaan tulevaisuuteen. Palvelualueperiaate tuo joustavuutta ja auttaa myös alueiden eriytymiskehityksen hillitsemisessä.
Palvelualueiden toimintaperiaatteista on päätettävä Kasvun ja oppimisen lautakunnassa jo ennen joulukuussa tehtävää palveluverkkopäätöstä. Periaatteet on tuotava marraskuun kokoukseen.
Strategisena suuntana on eri vaihtoehtojen välillä tehtävä valinta, joka tarkoittaa strategista linjausta ja määrällistä tavoitetasoa. Vaihtoehdon valinnassa tulee ottaa huomioon toimialan talouden ja tuottavuuden ohjelman mukainen jatkuva kehitys sekä jatkuva toimintaympäristön analyysi. Tärkeää on kuitenkin myös huomioida päätösten vaikutukset kyliin.
Palveluverkkoon tehtävillä oikeilla ratkaisuilla kykenemme tekemään hyvää ja hallittua muutosta sekä hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Noin vuoden kestävän prosessin aikana lähijohtajia on tiedotettu prosessin vaiheista ja velvoitettu pitämään oma henkilöstönsä ajantasalla. Kasvun ja oppimisen toimialan esihenkilötreffissä on syksyn aikana kerrottu palveluverkkosuunnittelun tilanteesta. Myös toimialan yhteistoimintaryhmässä on asiaa esitelty. Ennen vaihtoehtojen julkistamista ja valtuuston iltakoulua syksyllä 2024 on pidetty lähijohtajille info- ja tiedotustilaisuus sekä seuraavana päivänä rehtoreille keskustelu- ja infotilaisuus. Varhaiskasvatus- ja koulupuoli ovat myös johtoryhmissään keskustelleet aiheesta ja pohtineet lapsimääräennusteiden tulevaisuutta.
Lähijohtajia on velvoitettu kertomaan palveluverkkosuunnitelman luonnoksesta ja esitetyistä vaihtoehdoista omalle henkilöstölleen ja kannustettu kysymään aiheesta hallinnosta ja johdolta lisää. Yhteistapaamisissa on muistutettu kaupungin verkkopalvelussa olevista sivustoista palveluverkkoprosessiin liittyen sekä toimialan infokirjeissä viestitty asiasta. Palveluverkkosivustolla on kaikki aiheeseen liittyvä materiaali myös henkilöstön käytössä, kuten usein kysytyt kysymykset (UKK). Marraskuun aikana tullaan myös pitämään henkilöstöinfoja sekä toteuttamaan lain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut mahdollisten muutosten ja siirtojen takia. Prosessista on lähtenyt tiedotteita yli kymmenen lokakuuhun 2024 mennessä. Johto ja hallinto on huolehtinut tiedonantovelvoitteesta ja osallisuudesta osaltaan hyvin. Kaupunkitasoisessa yhteistoimintatoimikunnassa tullaan myös asiaa käsittelemään marraskuun aikana.
Palveluverkon muuttuessa on huolehdittava joukkoliikenteen kehittämisestä ja sitä täydentävästä tilausliikenteestä koulukuljetuksissa siten, että lasten ja perheiden arki olisi mahdollisimman sujuvaa. Lapsimäärän alentuessa koulukuljetusten kokonaiskustannuksien ei ennakoida merkittävästi kasvavan, vaikka palveluverkko muuttuukin. Uusien ratkaisujen ja mahdollisten uusien koulukuljetusperiaatteiden tulee olla lapsilähtöisiä ja joustavia. Lautakunta painottaa sitä, että kuljetusten on oltava lapsilähtöisiä ja toimivia ja tästä on varmistuttava jo päätöksiä tehdessä. Kuljetusperiaatteiden on oltava sellaiset, että lasten koulumatkat toimivat kaikkina koulupäivinä lain puitteissa ja lisäksi lapsilähtöisesti.
Palveluverkkoratkaisujen jälkeen tulee valittavan vaihtoehdon ja sitovien päätösten jälkeen viiveettä tehdä synkronoidut esitykset oppilaaksioton periaatteisiin ja kriteereihin sekä päivittää päätöksien linjassa hallintosääntö alkuvuodesta 2025.
Palveluverkkoon liittyvien sitovien päätösten tekeminen vuosille 2025–2029 tulee pohjautua monitahoiseen tietoon perustuvaan kokonaisarviointiin. Päätöksen tulee mahdollistaa toimialan panostukset laadukkaaseen ydintoimintaan, jossa kasvu ja oppiminen on keskiössä valittujen periaatteiden mukaisesti. Rakenteellisilla ratkaisuilla edesautetaan hallittua muutosta ja muun muassa eläköitymisten hyödyntämistä muutoksen tekemisessä ja vältetään laajemmat henkilöstöön kohdistuvat muutokset. Päätöksissä pitää varautua myös nopeampaan lasten määrän vähenemiseen ja ennakoida toimialan toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen.
Palveluverkkosuunnitelma on sitova toimeenpanosuunnitelma vain ensimmäiselle tarkastelujaksolle 2025–2029. Esitetty päätöksentekomalli, jossa vuosille 2030–2034 ja 2035–2040 hahmotellut muutosten toimeenpanosta tehdään päätös vasta väliarviointien jälkeen, on tarkoituksenmukainen, sillä tulevaisuuden ennustamiseen liittyy paljon epävarmuuksia. Päätöksentekomalli mahdollistaa, että jatkossa eri alueiden palvelutarpeita ja palvelujen järjestämiseen liittyviä tekijöitä päätettyjen periaatteiden mukaisesti (mm. väestönkehitys, lasten määrän kehitys alueittain, laadukkaan palvelun tuottaminen, henkilöstön määrä ja saatavuus, rahoituksen tulovirrat, kulurakenne, kiinteistöjen tilanne) otetaan huomioon kulloisenakin ajankohtana ja palveluverkkoa koskevat päätökset voidaan perustaa uusimpaan tietoon.
Yhteenvetona lautakunta painottaa seuraavia asioita:
• taloudellisten näkökulmien huomiointi on tärkeää, mutta painottaa laajemman kokonaisvaltaisen tarkastelun tärkeyttä, jossa huomioidaan muun muassa pedagogiikka, oppilaan tuki, opetustarjonta ja henkilöstö.
• valmistelun ja päätöksenteon pitää perustua todennettavissa oleviin ja mahdollisimman tarkkoihin tietoihin, jotka ovat saatavilla kaupungin eri järjestelmistä tai on muuten ammattilaisten toimesta selvitetty palveluverkkosuunnitelmaa varten.
• palveluverkkosuunnitelmaa on mielekästä tarkastella sitovasti vain ensimmäisen viiden vuoden osalta. Ja sen strategista linjaa tulee tarkastella vähintään kahden vuoden välein. Vuosien 2030–2040 suunnitelmia voidaan tässä vaiheessa pitää lähinnä viitteellisinä, eikä niistä pidä tehdä päätöksiä tässä yhteydessä. Vuosiin 2030–2040 on syytä palata myöhemmin, kun tiedot ja ennusteet seuraavalle vuosikymmenelle tarkentuvat.
• palveluverkkosuunnitelman valmistelu ja toimeenpano on tärkeää tehdä monialaisesti ja poikkihallinnollisesti. Lapsien, vanhempien ja henkilöstön osallistamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Myös lapsivaikutusten arviointi on tehtävä huolella jokaisen päätöksen kohdalla. Esimerkkinä tästä on kuljetusten sujuvuus ja koulupäivien pituus.
• Jatkokäsittelyssä tulee huomioida vaihtoehdot 0-3 tai niiden mahdolliset yhdistelmät.
Lausuntoon tehtiin täydennysehdotus vastaesityksenä Sanna Kivinevan esittämänä ja Ilpo Bergströmin sekä Oscar Lökforsin kannattamana seuraavasti: ”Vaihtoehto 3, joka linjaa lopettavat yksiköt pitkälle tulevaisuuteen, on liian raju, ja muodostuu helposti itseään toteuttavaksi ennusteeksi vaikuttaen kyliin muuttamiseen ja kylien elinvoimaan.”
Puheenjohtaja totesi, että tulee äänestää yksimielisen lausunnon ja muutosehdotuksen välillä. Äänestettiin seuraavasti: pohjaehdotus JAA, Sanna Kivinevan tekemä muutosehdotus EI.
Pohjaesityksen puolesta äänesti 4 (Hilkka-Leena Orava, Johanna Aaltonen, Seppo Ijäs, Marianne Korpi)
Sanna Kivinevan muutosehdotuksen puolesta äänesti 7 (Hanna Lönnfors, Ilpo Bergström, Nikolai von Veh, Oscar Lökfors, Malin Lönnroth, Sanna Kivineva, Asko Laaksonen). Vastaesitys hyväksyttiin äänin 4-7.
Marianne Korpi, Seppo Ijäs, Hilkka-Leena Orava ja Johanna Aaltonen jättivät asiasta seuraavan pöytäkirjamerkinnän: ”Lautakunnan ei tule poissulkea yhtään vaihtoehtoa tässä vaiheessa.”
Muut asiat
Lautakunta merkitsi tiedoksi osavuosiraportin 3/2024, toiminnalliset muutokset varhaiskasvatuspalveluissa 1/2025, kartoituksen opiskeluhuollon palvelujen toimivuudesta ja katsauksen tilausliikenteenä järjestettävien koulukuljetusten hankintaan.