Kaupunginhallituksen päätökset 7.6.2021

Kaupunginhallitus kuuli kokouksessa asiaan liittyvät esittelyt ja merkitsi asiakirjat tiedokseen. Kaupunginvaltuustolle järjestetään iltakoulu itäratahankkeesta ja hankeyhtiö Itärata Oy:stä 21. kesäkuuta. Välittömästi iltakoulun jälkeen pidettävässä kaupunginhallituksen kokouksessa kaupunginhallitus tekee päätöksen valtuustolle tehtävästä esityksestä. Kaupunginjohtajan asiaa koskeva päätösesitys tehdään 21. kesäkuuta pidettävään kaupunginhallituksen kokoukseen.

Uuden Helsingistä itään suuntautuvaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-yhteysvälin kehittämiseksi on neuvoteltu Itärata Oy -nimisen hankeyhtiön perustamisesta. Osakassopimusneuvotteluissa oli valtion lisäksi mukana 25 kaupunkia tai kuntaa.

Hankeyhtiön perustamisen taustalla on tavoite edistää Helsingin ja Kouvolan välisen Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Porvoon kautta kulkevan uuden raideyhteyden suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti. Hankkeen toteutumisen edellytyksenä on Pasilan ja Keravan välisen ns. Lentoradan suunnittelu ja toteutus. Lentoradan suunnittelun edistäminen rakentamisvalmiuteen asti on erillisen yhtiön (Suomi-rata Oy) vastuulla eikä näin ollen kuulu yhtiön toimialaan. Yhtiö toimii yhteistyössä Suomi-rata Oy:n kanssa Lentoradan ja Lentorata-Porvoo-Kouvola-raideyhteyden suunnittelutyön yhteensovittamiseksi.

Kaksiraiteisena ja nopealle junakalustolle soveltuvana Itäradan toteutuksen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu tässä vaiheessa noin 1,7 miljardia euroa Lentoradalta Porvoon kautta Kouvolaan toteutettuna. Liikenne- ja viestintäministeriön alustavan arvion perusteella suunnittelukustannukset ovat noin 4 prosenttia rakentamiskustannuksista. Suunnittelun ja rahoituksen arvioidaan jaksottuvan arviolta noin 9 vuoden ajalle ja lopputuotoksena syntyy lainvoimainen ratasuunnitelma itäisen suunnan raideyhteyden rakentamiseksi. Suurimmat suunnittelukustannukset painottuvat alustavasti suunnitteluvuosille 6-8, jolloin käytetään arviolta noin 70 prosenttia rahoituksesta.

Rahoituksensa turvaamiseksi yhtiö hakee ja pyrkii saamaan täysimääräisesti Euroopan Unionin Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) -rahoitusta ja mahdollisia muita saatavilla olevia taloudellisia tukia ja avustuksia. Yhtiölle mahdollisesti maksettavan tukirahoituksen vaikutuksesta rahoitussitoumuksiin päättää yhtiön yhtiökokous sen jälkeen, kun tukirahoitus on myönnetty yhtiölle.

Itärata Oy:n ja sen omistajien kesken solmitaan osakassopimus, jossa sovitaan keskeisistä tavoitteista yhtiölle ja Itärata-hankkeelle. Osakassopimuksessa sovitaan muun muassa tarkemmin hankeyhtiön hallinnosta, rahoituksesta ja päätöksenteosta, osakkeiden omistuksesta ja luovutuksesta sekä niihin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä osakkeenomistajien oikeuksista ja velvollisuuksista toisiinsa nähden.

Yhtiön hallitus tullaan muodostamaan niin, että valtio saa yhden paikan enemmän kuin kuntien edustajat. Suomen valtio nimeää hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitukseen kuuluu enintään yksitoista varsinaista jäsentä. Hallituspaikat jakaantuvat niin, että valtiolla on oikeus nimetä 6 hallituksen jäsentä ja muilla osakkailla 5 jäsentä. Kuntien hallituspaikat jaetaan kustannusosuuksien mukaan suuruusjärjestyksessä, ellei toisin sovita. Hallituksen tulee olla sukupuolijakaumaltaan riittävän tasapainoinen.

Enimmäisrahoitusosuus, johon osapuolet osakassopimuksessa sitoutuvat on yhteensä 79 miljoonaa euroa. Kaupunkien ja kuntien osuus on tästä 49 prosenttia. Valtio edellyttää, että hankeyhtiöön osallistuvien kuntien rahoitusosuus on yhteensä 38,71 miljoonaa euroa. Kuntien välinen kustannustenjako on laadittu yhdessä sovittujen periaatteiden mukaan, jossa kustannukset on sovittu jaettavaksi pääosin saavutettavuushyötyjen (70 %) ja väestöosuuksien (30 %) mukaan. Lopulliset kuntien väliset kustannusosuudet täsmentyvät ennen varsinaisen osakassopimuksen allekirjoittamista.

Itärata Oy hankeyhtiöön osallistuvat kaupungit ja kunnat pääomittavat hankeyhtiötä seuraavin enimmäisrahoitusosuuksin:

• Porvoo 9,8 miljoonaa euroa
• Kouvola 4,8 miljoonaa euroa
• Helsinki 4 miljoonaa euroa
• Lappeenranta 3,6 miljoonaa euroa
• Kuopio 3,2 miljoonaa euroa
• Mikkeli 2,7 miljoonaa euroa
• Joensuu 2,4 miljoonaa euroa
• Imatra 2,3 miljoonaa euroa
• Pieksämäki 1,7 miljoonaa euroa
• Varkaus 1,5 miljoonaa euroa
• Kajaani 1,4 miljoonaa euroa
• Iisalmi 1,3 miljoonaa euroa
• Siilinjärvi 330 000 euroa
• Lieksa 170 000 euroa
• Kitee 160 000 euroa
• Nurmes 150 000 euroa
• Lapinlahti 150 000 euroa
• Suonenjoki 110 000 euroa
• Mäntyharju 90 000 euroa
• Askola 80 000 euroa
• Parikkala 80 000 euroa
• Taipalsaari 80 000 euroa
• Rautjärvi 50 000 euroa
• Lapinjärvi 50 000 euroa
• Myrskylä 30 000 euroa

Rahoitusosuus jakautuu osakassopimuksessa esitetyn karkean arvion mukaan noin 9 vuodelle, mutta on riippuvainen siitä, kuinka nopeasti hankkeen suunnittelu etenee. Tällä rahoituksella katetaan kustannukset, jotka aiheutuvat suunnitteluhankkeesta sekä muusta yhtiön organisaation toiminnasta. Tässä kohdassa esitetyt rahamäärät perustuvat alustaviin kustannusarvioihin ja toteutuneet kustannukset voivat olla tässä esitettyjä arvioita suurempia tai pienempiä.

Valtion, kaupunkien ja kuntien rahoitusosuuksissa ei ole otettu huomioon hankkeeseen mahdollisesti saatavaa EU-tukea. Tuki pienentää rahoitusosuuksia edellyttäen, että suunnittelukustannukset eivät hankkeen aikana olennaisesti kasva arvioidusta.

Osakassopimuksen perusteella osapuolet eivät ole velvollisia lisärahoittamaan yhtiötä, jos suunnittelukustannukset ylittävät arvioidun määrän. Lisärahoitus edellyttää uusia erillisiä neuvotteluja ja päätöksiä. Rakentamisvaiheesta tai sen osista ei ole tehty päätöstä, eikä osakassopimuksen mukaisen suunnittelun loppuunsaattaminen velvoita sen osapuolia rakentamista koskevaan päätöksentekoon.

Osakassopimuksessa kuitenkin todetaan, ettei rakentaminen voi tapahtua vain Suomen valtion tai sen määräysvallassa olevien yhteisöjen varoilla, vaan edellytyksenä on, että merkittävä osa rakentamisvaiheen investointikustannuksista katetaan muilta tahoilta, kuten kunnilta, sekä muilta toimijoilta saatavilla sijoituksilla, tuotoilla tai maksuosuuksilla. Tätä taustaa vasten osapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan ja osallistumaan rakentamisvaiheen rakentamiskustannusten kattamistapojen ja investointiedellytysten selvittämiseen.

Valmistuessaan Itärata palvelee pääkaupunkiseutu mukaan lukien lähes kahta miljoonaa ihmistä ja todella laajaa aluetta – puolta Suomea. Hanke on avainasemassa koko itäisen Suomen aluekehitykselle lähivuosikymmeninä. Uusi rataosuus lyhentää matka-aikoja merkittävästi ja yhdistää myös Porvoon uutena rautatiekaupunkina rataverkkoon ja tuo sen tuhansille pendelöijille nopean yhteyden Vantaalle ja Helsinkiin.

Lisätietoa kaupunginhallituksen esityslistalla

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti antaa kaupunkikehityslautakunnan esityksen vastauksenaan valtuustoaloitteeseen ja lähettää vastauksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

Jarmo Grönman ja joukko muita kokoomuksen edustajia on nopeusrajoituksen muuttamista Pikku-Hellan ja Kokonniemen välisellä alueella siten, että nykyinen 10 km/h nopeusrajoitus alkaisi vasta Kokonniemen kohdalla. Aloitteen mukaan nopeusrajoitus ei ole enää relevantti ko. väyläosuudella tehdyn ruoppauksen takia. Rajoituksen muuttamista on perusteltu myös veneilijöiden nopeammalla pääsyllä Porvooseen ja sitä kautta matkailijoiden käyntien lisääntymisellä.

Koska kaupungilla ei ole valtuuksia muuttaa veneväylien nopeusrajoituksia, valtuustoaloite on lähetetty Liikenne- ja viestintävirasto Traficom:iin, josta kaupungille on tullut lausuntopyyntö. Kaupunkikehityslautakunnan esityksestä kaupunginhallitus on antanut lausunnon Traficomille. Traficomin päätöksessä nopeusrajoitus poistettiin Pikku-Hellan ja Lotsuddenin väliltä, mutta 10 km/h rajoitus jäi voimaan Lotsuddenin ja Kokonniemen väliselle osuudelle. Em. väyläosuuksilla on voimassa aallokon aiheuttamiskielto.

Anna-Stiina Lundqvist, Jari Oksanen ja Mirja Suhonen jättivät seuraavan pöytäkirjamerkinnän: ”Tolkkinen-Porvoo väylälle välille Hamari-Kokonniemi asetettua nopeusrajoitusta (10 km/h) ei olisi tullut poistaa. Nopeusrajoitus on tarpeellinen mm. alueella kulkevien alusten, melojien ja muiden vesillä liikkujien turvallisuuden takia, koska väylä on kunnostustöistä huolimatta edelleen kapea ja matala ja väylään liittyy kyseisellä välillä useita venesatamien ja yksittäisten kiinteistöjen veneväyliä. Väylänopeuden nosto säästää korkeintaan kymmenen minuuttia moottoriveneilijöiden matka-aikaa, mutta lisää samalla huomattavasti onnettomuusriskin sisältäviä ohitustilanteita ja kohtaamisnopeuksia. Kyseisestä väyläosuudesta noin puolet sijaitsee lisäksi luonnonsuojelualueella, jossa alhaisemmat kulkunopeudet ovat perusteltuja linnustonsuojelullisista syistä.”

Porvoon Elävä Keskusta Ry:n kevätkokous pidetään 9.6.2021. Kokouksessa käsitellään vuoden 2020 tilinpäätökseen liittyviä asioita. Kaupungin edustaja vuosikokouksessa on Mirja Suhonen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ilmoittaa edustajalleen, että esityslistan suhteen ei ole huomauttamista.

Muut asiat kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esitysten mukaisesti.

Kaupunginhallituksen esityslista