Kaupunginhallitus käsittelee kaupungin kiinteistöjen salkutusta
Porvoon kaupungin toimitilajohto on laatinut pitkäjänteisen kiinteistöjohtamisen työkaluksi kiinteistöjen salkutusjaon. Salkutus ei ota kantaa toimialojen palveluverkkojen kehittämiseen tai yksittäisen palvelun sijaintiin tai jatkumiseen.
Salkutuksessa rakennetut kiinteistöt analysoidaan ja luokitellaan ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Kiinteistöohjelman mukaisesti keskeiset rakennuksen omistamisen kriteerit ovat: palveleeko rakennettu kiinteistö kaupungin omaa palvelutuotantoa nyt ja tulevaisuudessa tai palveleeko sen omistaminen kaupungin muita strategisia tavoitteita, kuten esimerkiksi tulevia kaavoitustarpeita. Arvioinnissa käytettäviä rakennuksen ominaisuuksiin kiinnittyviä kriteereitä ovat muun muassa kiinteistön kunto, toimivuus, sijainti, energiatehokkuus, tilatehokkuus, kehitysmahdollisuudet, saavutettavuus sekä historialliset arvot.
Salkutuksessa kaupungin omistamat 170 rakennusta on jaettu pidettäviin (A, 57 kpl), kehitettäviin (B, 48 kpl) ja realisoitaviin (C, 65 kpl). Kategoria C jaetaan edelleen myytäviin tai ulosvuokrattaviin kohteisiin (12 kpl), kaavamuutosta, poikkeamismenettelyä tai käyttötarkoituksen muutosta edellyttävät kohteisiin (36 kpl) ja purettaviin rakennuksiin (17 kpl)
Kaupunginhallitus käsitteli asiaa ensimmäisen kerran 17. tammikuuta 2022, jolloin se palautti asian valmisteluun. Kaupunginhallitus käsittelee salkutusta kokouksessan 7. helmikuuta.
Esitys on, että kaupunginhallitus hyväksyy toimitilajohdon esityksen kaupungin rakennusten salkutusjaoksi ja antaa toimitilajohdolle valtuudet C-kategorian rakennusten myymiseksi, purkamiseksi ja kehittämiseksi. Rakennusten myynnistä ja purkamisesta tehdään erilliset viranhaltijapäätökset, jotka annetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi otto-oikeuden käyttämistä varten.
– Salkutus on työkalu, jolla kiinteistömassaa johdetaan. Se pohjautuu aiempaan tietoon ja selvityksiin rakennusten kunnosta, toimivuudesta ja kehitysmahdollisuuksista. Salkutus ei tarkoita yllättäviä tai nopeutettuja purkutuomioita tai palvelujen lakkauttamista käytössä olevien rakennuksien kohdalla. Kuten tähänkin asti, tarvekartoitusta ja kiinteistökehitystä tehdään yhdessä toimialojen kanssa, toimitilajohtaja Mikko Silvast kertoo
– Salkutuksen perusperiaatteisiin kuuluu, että rakennuksen toimiminen osana kaupungin palvelutuotantoa ratkaistaan toimialojen ja käyttäjien kanssa yhteistyössä sillä perusteella, mikä on kulloinenkin palvelutarve, kenelle, missä palvelua tuotetaan ja kuinka paljon. Salkutus palvelee ennen muuta toimitilajohdon vastuulla olevien tehtävien hoitamista, kuten A- ja B-kategorioissa sijaitsevien rakennusten määrätietoista ylläpitoa ja kehittämistä, Silvast jatkaa.
Esimerkiksi Gammelbackan alueella kaupungin hallinnoimat rakennukset ovat elinkaarensa päässä. Alueelle tehtävä palvelujen tarvekartoitus määrittelee, millaisia tiloja tarvitaan, ja joita lähdetään edistämään yhdessä. Toistaiseksi toiminta jatkuu nykyisissä kiinteistössä, joita ylläpidetään käyttötarkoituksen mukaisessa kunnossaan. Toinen esimerkki on kuntotutkimuksen pohjalta C-kategoriaan sijoitettu Bjurbölen päiväkoti. Toiminta jatkuu, mutta lähivuosina on tarve harkita kyseisen toiminnan tiloja.
Salkutus antaa läpinäkyvän yleiskatsauksen kaupungin kiinteistömassasta päätöksenteon ja palveluverkon suunnittelun tueksi. Lisäksi se antaa toimitilajohdolle valtuudet myydä tai purkaa sellaisia rakennuksia, joissa ei ole toimintaa ja joita kaupunki ei jatkossakaan tarvitse. C-kategorian rakennuksista palveluverkkopäätösten ulkopuolelle ovat jääneet esimerkiksi aiemmin lakkautettujen ruotsinkielisten koulujen Gammelbacka skolan ja Saxby skolan rakennukset.
– Salkkujako on päivittyvä työkalu, ja A- ja B-kategorian rakennukset voivat myös siirtyä kategoriasta toiseen, riippuen siitä, millaisia perusparannustoimenpiteitä niihin päätetään kohdistaa. Nykyiset C-salkun rakennukset eivät sovellu kaupungin palvelutuotantoon ja siksi niistä tulisikin luopua. Merkittävät muutokset yksittäisten rakennusten kohdalla tulevat erikseen päätöksentekoon esimerkiksi tarvekartoituksen tai palveluverkkopäätösten muodossa, Silvast muistuttaa.
Rakennusten salkkujako päivittyy jatkuvasti ja se tuodaan vuosittain kaupunginhallituksen vahvistettavaksi.
