Kaupunginhallitus käsittelee Porvoon hakeutumista työllisyyden kuntakokeiluun

Porvoon kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan 22. kesäkuuta Porvoon hakeutumista työllisyyden kuntakokeiluun, täydentävän haun kautta. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee lainsäädäntöä, jolla osa TE-hallinnon asiakaspalvelusta voidaan siirtää kokeiluun valittavien kuntien järjestettäväksi. Täydentävään hakukierroksen mukaiset kokeilut alkavat 1.3.2021 ja päättyvät 30.6.2023.

Kaupunginhallitus keskusteli kokouksessaan 18. toukokuuta kuntakokeiluun hakeutumisesta ja evästi jatkovalmistelua. Kokeiluun hakeutumista on valmisteltu useissa työryhmissä. Valmistelutyöhön ovat osallistuneet Porvoon kaupungin, TE-toimiston, Posintran ja Careerian asiantuntijat.

Porvoo vastaisi kokeilussa noin 2100 porvoolaisen työnhakijan asiakaspalvelusta ja tarjoaisi heille palvelut, joita hoidetaan tällä hetkellä TE-toimistosta käsin. Kokeilun asiakkaiksi siirtyisivät Kelan työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavat työttömät tai työllistymistä edistävässä palvelussa olevat työnhakijat, kaikki alle 30-vuotiaat ja äidinkieleltään vieraskieliset työnhakijat.  

– Voimme parantaa työttömien ja työnhakijoiden henkilökohtaista palvelua sovittamalla yhteen kaupungin, TE-toimiston sekä muiden alueen työllisyystoimijoiden resurssit ja palvelut. Porvoon alueen erityispiirteenä on vahva kaksikielisyys, ja tämä on tarkoitus huomioida Porvoon palvelukokonaisuudessa, kertoo kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula. 

–  Porvoo hakee yksin kuntakokeiluun. Kokeilun jälkeen voidaan arvioida laajentumisen mahdollisuuksia muihin Itä Uudenmaan kuntiin. TYP-kunnat ovat joka tapauksessa kumppaneita, ja kokeilussa luotavat hyvät käytännöt jaetaan myös alueellisesti yhteistyöverkoston kautta Sipoon, Loviisan, Askolan, Lapinjärven, Myrskylän ja Pukkilan kanssa, jatkaa aikuisten palveluiden palvelujohtaja Annika Immonen.  

Työttömien aktivointiaste on Porvoossa tällä hetkellä matalammalla tasolla kuin lähialueilla. Koko Uudenmaan alueella aktivointiaste on keskimäärin 35 prosenttia. Porvoossa erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden sekä rakennetyöttömyyden lasku hidastui jo loppuvuodesta 2019 ja talven 2020 aikana tämä on noussut takaisin.

– Erilaisia työllistämisen välineitä ja keinoja ei käytetä tällä hetkellä Porvoossa riittävän tehokkaasti ja laajasti. Nykyinen palvelujärjestelmä on pirstaleinen, ja työtön saattaa olla usean eri palvelun asiakkaana yhtä aikaa. Palvelu ei ole sujuvaa ja resursseja hukataan. Avoimet työpaikat ja työttömät eivät kohtaa toisiaan sujuvalla tavalla, Annika Immonen kuvaa.  

– Kaikkien kaupungin alueen toimijoiden pitää miettiä yhdessä, miten saamme osaamisen ja työpaikat kohtaamaan toisensa parhaalla tavalla. Meidän pitää tehostaa yhteistyötä esimerkiksi alueen toiseen asteen ammattioppilaitosten kanssa, jotta voimme tarjota nopeita ja joustavia työnantajan tarpeisiin perustuvia koulutuksia.  

Kokeilussa on tarkoitus luoda uusi omavalmentajamalli. Omavalmentaja kulkee työttömän rinnalla ja motivoi häntä ottamaan vastuun omasta työllistymisestään yksilöllisessä, työttömän tarpeista lähtevässä työllistymisprosessissa. Palkkatuen käyttöä laajennetaan ja kaupungin omien työllisyyspajojen toimintaa kehitetään. Työttömille tarjotaan myös aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia opintoihin, näyttöihin ja oman osaamisen todentamiseen.   

Kokeilun tueksi perustetaan uusi verkosto, joka koostuu mm. työllisyyspalveluiden, oppilaitosten, erilaisten hankkeiden ja kolmannen sektorin toimijoista. Verkostossa on tarkoitus innovoida uusia työllistämisen malleja, rekrytointikampanjoita sekä käynnistää tiivis työllisyyden yritysyhteistyö.  

Porvoon kaupungin konsernihallintoon siirtyy noin 10 henkilöä TE-palveluista sekä Porvoon kaupungin työllisyyspalveluiden henkilöstö. Palvelun tuottamiseen osallistuu myös aikuissosiaalityön, maahanmuuttajapalveluiden, lapsi- ja perhepalveluiden sekä Posintran ja Careerian henkilöstöä.

Kokeilun arvioidaan aiheuttavan Porvoon kaupungille vajaan 300 000 euron kustannukset kahden vuoden ja kolmen kuukauden aikana. Toisaalta kokeilun avulla voitaisiin saavuttaa Porvoossa vuosittain noin 100–180 lisätyöpaikkaa, jolloin kokeilun onnistuessa kokonaisvaikutukset kaupungin talouteen olisivat myönteiset. Kustannuksia arvioidaan säännöllisesti suhteessa tuloksiin.

– Tärkeintä on tietysti se, että työllistyminen luo hyvinvointia työttömille. Pitkään jatkuessaan työttömyys saattaa syrjäyttää ja johtaa moniin ongelmiin. Työllistyminen tai toisen asteen opiskelupaikka ovat keskeisiä tekijöitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä sekä maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula painottaa.

Kaupunginhallituksen esityslista