Kaupunginjohtajan esitys: palveluverkon arviointi jatkuvaksi toimintatavaksi
Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemen esitys varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoratkaisusta on valmistunut. Kaupunginhallitus aloittaa esityksen käsittelyn kokouksessaan 18. marraskuuta. Kaupunginvaltuuston on tarkoitus päättää asiasta kokouksessaan 11. joulukuuta.
– Palveluverkkotyö on tehty perusteellisesti, laajassa ja avoimessa vuorovaikutuksessa niin huoltajien, henkilöstön, luottamushenkilöiden, asukkaiden kuin muidenkin sidosryhmien kanssa. Palveluverkkoasiat herättävät paljon tunteita, keskusteluja on käyty valtavasti ja palautetta on tullut runsaasti. Olemme pyrkineet huomioimaan saamamme palautteen, mutta päätösesitys täytyy tehdä realiteetit huomioiden, kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi kertoo.
– Lasten määrä vähenee koko Suomessa, muuttoliikkeestä huolimatta myös Porvoossa. Tämän vuoksi myös varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden vuosittainen rahoitus tulee vähenemään miljoonilla euroilla. Koulujen ja päiväkotien kustannukset muodostavat noin puolet koko kaupungin kustannuksista. Tätä muutosta ei voi jättää huomioitta, Pitkäniemi painottaa.
Säännöllinen palveluverkkoarviointi kahden vuoden välein
Kaupunginjohtaja esittää, että kaupunginvaltuusto tekee tässä vaiheessa palveluverkkoon liittyviä päätöksiä vain vuosille 2025–2027. Tämän jälkeen palveluverkkoa arvioitaisiin säännöllisesti kahden vuoden välein. Seuraava väliarviointi tehtäisiin vuonna 2026. Väliarvioinnin jälkeen päätettäisiin parin seuraavan vuoden toimenpiteistä.
– Tällaista menettelytapaa on toivottu laajasti palveluverkkosuunnitelmasta annetuissa lausunnoissa sekä julkisessa keskustelussa. Palveluverkkoa arvioitaisiin jatkossa sen toimintamallin mukaisesti, jota olemme palveluverkkosuunnitelmaa laatiessamme kehittäneet. Kyse on monitahoarvioinnista, yhteistyössä toimialojen kesken kaupunginhallituksen keväällä hyväksymiä palveluverkon periaatteita noudattaen, Jani Pitkäniemi tiivistää.
Väliarvioinneissa hyödynnettäisiin uusinta tietoa ja arvioitaisiin kokonaistilannetta. Kokonaisarvioinnin kriteereitä olisivat mm. lapsimäärän kehitys, kaupungin taloustilanne, kiinteistöt, kaavoitus ja tonttitilanne.
Epoon ja Ilolan koulut esitetään lakkautettaviksi
Kaupunginjohtaja esittää, että Epoon koulu lakkautetaan keväällä 2025 lukuvuoden päättyessä ja että Ilolan koulu lakkautetaan keväällä 2026 lukuvuoden päättyessä. Molempien koulujen oppilaille osoitettaisiin lähikouluksi Keskuskoulu.
– Nämä ovat Porvoon pienimpiä kouluja. Epoon koulussa on tällä hetkellä noin 30 oppilasta ja Ilolan koulussa noin 40 oppilasta, eikä merkittävää oppilasmäärän kasvua ole odotettavissa, sivistysjohtaja Sari Gustafsson kuvaa.
Suuri osa koulujen oppilaista on jo nyt koulukuljetuksen piirissä. Noin 75 prosenttia Epoon koulun ja noin 40 prosenttia Ilolan koulun nykyisistä oppilaista tulee jo nyt kouluun koulukuljetuksella. Epoon koulun etäisyys Keskuskouluun on noin 12 kilometriä. Ilolan koulun etäisyys Keskuskouluun on noin 9 kilometriä.
Epoon koulussa oppilaskohtaiset kustannukset ovat 21 000 euroa vuodessa, ja Ilolan koulussa oppilaskohtaiset kustannukset ovat 20 600 euroa vuodessa. Oppilaskohtaisten kustannusten keskiarvo on Porvoossa 11 900 euroa vuodessa. Valtakunnallinen keskiarvo on 10 500 euroa vuodessa.
Palvelualueet käyttöön elokuussa vuonna 2026
Kaupunginjohtaja esittää myös, että uudet palvelualueet otetaan käyttöön elokuussa 2026. Koulujen palvelualueet otettaisiin käyttöön vaiheittain niin, että ensimmäisessä vaiheessa ne koskisivat keskeisten alueiden kouluja. Muiden koulujen osalta noudatettaisiin toistaiseksi nykyisiä oppilaaksiottorajoja molemmissa kieliryhmissä. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta noudatetaan nykyisiä palvelualueita niin, että lapsen oppimispolku on mahdollisimman yhtenäinen.
– Palvelualueet ovat perusteltuja erityisesti alueilla, joissa väestörakenne muuttuu nopeasti. Niiden avulla voidaan tasata ryhmäkokoja ja oppilasmääriä koulujen välillä joustavasti, lasten ja nuorten tarpeiden mukaisesti. Ne auttavat myös alueiden eriytymiskehityksen hillitsemisessä ja yhdenvertaisuuden lisäämisessä, Sari Gustafsson tiivistää.
– Valtuusto päättää palvelualueiden käyttöönottamisesta. Lähikoulun osoittamista varten tarvitaan lisäksi uudet oppilaaksioton ohjeet. Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää ohjeista sen jälkeen, kun valtuusto on päättänyt palvelualueiden käyttöönottamisesta ja hallintosäännön muuttamisesta, Gustafsson jatkaa.
Vastauksia palveluverkkovalmistelun aikaisessa keskustelussa esiin nousseisiin kysymyksiin löytyy kaupungin verkkosivuilta. Kaupunginjohtajan esityksen yhteydessä on kommentoitu mm. kylien elinvoimaan, suuriin kouluyksiköihin, Gammelbackan koulun investointiin, koulukuljetuksiin, sivistyskeskuksiin ja talouslukuihin liittyvää palautetta.