Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2021: Porvoon talous pysyy tasapainossa valtion koronatukien ja poikkeuksellisen korkean yhteisöverotuoton vuoksi
Porvoon kaupungin talous pysyy vuonna 2021 lähes tasapainossa valtion koronatukien ja poikkeuksellisen korkean yhteisöverotuoton vuoksi. Kaupungin velkaantuminen jatkuu kuitenkin edelleen suurten investointien vuoksi. Tulo- ja kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä korotuksia ensi vuodelle. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula julkisti talousarvioesityksenä tiistaina 13. lokakuuta. Kaupunginhallitus käsittelee esitystä loka–marraskuussa, ja valtuusto päättää asiasta marraskuussa.
Porvoon kaupungin talous pysyy vuonna 2021 lähes tasapainossa valtion koronatukien ja poikkeuksellisen korkean yhteisöverotuoton vuoksi. Kaupungin velkaantuminen jatkuu kuitenkin edelleen suurten investointien vuoksi. Tulo- ja kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä korotuksia ensi vuodelle. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula julkisti talousarvioesityksenä tiistaina 13. lokakuuta. Kaupunginhallitus käsittelee esitystä loka–marraskuussa, ja valtuusto päättää asiasta marraskuussa.
– Koronavirusepidemian kestoa ei vielä tiedetä, mutta epidemian jälkeen kunnilla ja koko Suomen julkisella taloudella on entistäkin suurempi ponnistuksen paikka, kun väestön ikääntymiseen, syntyvyyden alenemiseen sekä muuttoliikkeeseen pitää kyetä löytämään oikeat lääkkeet samalla, kun julkinen talous on entistä velkaantuneempi, Jukka Pekka Ujula painottaa.
– Porvoon taloudessa oli jo ennen koronaa noin 10 miljoonan euron rakenteellinen sopeuttamistarve. Emme voi odottaa valtion jatkavan kuntien tukemista montaa vuotta, ja suhdanneherkän yhteisveronkin ennakoidaan painuvan matalammalle tasolle lähivuosina. Talouden sopeuttamista ja rakenteellisia uudistuksia pitää jatkaa siis lähivuosina määrätietoisesti.
– On myös tärkeää muistaa, että maan hallituksen valmistelema sote-uudistus aiheuttaisi toteutuessaan merkittäviä lisäkustannuksia myös Porvoolle lähivuosina. Se heikentää Porvoon kaltaisten kasvavien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä ja investointimahdollisuuksia tulevaisuudessa, Ujula jatkaa.
Menot kasvavat 3,7 prosenttia
Vuosikate on talousarvioesityksessä noin 20 miljoonaa euroa, ja tilikauden tulos noin 3,9 miljoona euroa alijäämäinen. Kaupunki on saamassa noin 12–13 miljoonaa euroa valtion kunnille kohdentamasta koronatuesta vuonna 2021.
Menot kasvavat yhteensä 3,7 prosenttia eli noin 14 miljoonaa euroa verrattuna tämän vuoden muutettuun talousarvioon. Suurinta menojen kasvu on sosiaali- ja terveystoimessa (5,7 %) koronan ja sen aiheuttaman hoitovelan purkamisen ja väestön ikääntymisestä johtuvan palvelutarpeen kasvun vuoksi. Menot kasvavat myös sivistystoimessa (3,9 %) ja kaupunkikehityksessä (1,5 %).
– Kunnallisverotuoton kasvu pysähtyy, koska lomautukset ja tehtyjen työtuntien ja erilaisten palkkioiden vähentyminen heikentävät verokertymää. Kaupungin yhteisöveron tuotto säilyy sen sijaan vuonna 2021 edelleen poikkeuksellisen korkealla tasolla – osittain sen vuoksi, että kuntien jako-osuutta on tilapäisesti korotettu. Lisäksi Kilpilahden yrityskeskittymän tulos on edelleen ollut vahva, rahoitusjohtaja Henrik Rainio kuvaa.
Kaupungin lainakannan ennakoidaan kasvavan noin 10 miljoonaa euroa ensi vuonna, yhteensä 182 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa, että lainaa on noin 3 600 euroa asukasta kohden. Vuonna 2015 lainakanta oli noin 115 miljoonaa euroa.
Investointeja lapsiin ja nuoriin sekä kaupungin kasvuun
– Kuluva vuosi on ollut koronavirusepidemian vuoksi monella tapaa poikkeuksellinen. Keväällä lähes koko kaupungin palvelutuotanto ja päätöksentekojärjestelmä jouduttiin organisoimaan uudestaan poikkeusolojen vuoksi. Joidenkin palvelujen kysyntä kasvoi ja samalla jouduimme myös sulkemaan osan palveluista ja siirtymään laajamittaiseen etätoimintaan. Kaupunki pystyi kuitenkin tuottamaan palvelut koronan aikana varsin hyvin olosuhteisiin nähden. Tämä vaatinut joustavuutta sekä henkilöstöltä että kaupungin asukkailta, Jukka-Pekka Ujula kiittää.
– Tänä vuonna kaupunki on keskittynyt huolehtimaan kaupunkilaisten terveydestä, turvallisuudesta ja muista peruspalveluista. Unelmien Porvoo 2030 -kaupunkistrategian toteuttaminen jatkuu ensi vuonna. Investoimme yli 32,5 miljoonaa euroa, keskeisenä painospisteenä lapset ja nuoret sekä kaupungin kasvu. Tuemme mahdollisuuksien mukaan myös elinkeinoelämän selviytymistä koronaepidemiasta yhteistyössä yritysten kanssa, Ujula jatkaa.
Suurin yksittäinen investointikohde on päiväkoti Metsätähti, joka valmistuu ensi vuoden aikana. Kilpilahden teollisuusalueen läheisyyteen rakentuu Kulloon yritysalue, jonne syntyy uusia, houkuttelevia yritystontteja. Strategisesti tärkeimpiä pitkän aikavälin hankkeita on myös Itärata, jonka suunnittelua edistävän hankeyhtiön koskevat neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.