Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2023: Tulos edelleen vahva, edessä suuria investointeja
Porvoon kaupungin talouden odotetaan pysyvän tasapainossa vuonna 2023 pitkälti kertaluonteisten verotulojen vuoksi.
Tilikauden tuloksen ennakoidaan nousevan 14,3 miljoonaan euroon. Kaupunki varautuu samanaikaisesti sekä heikkenevään talouskehitykseen että suuriin investointeihin vuosina 2024–2026.
– Hyvinvointialueuudistus aiheuttaa kaupungin taloudelle ongelmia tulevina vuosina. Kaupungin tuloista leikataan noin puolet valtiolle, mutta velat jäävät edelleen kaupungille. Kaupunki saa vielä ensi vuonna korkeampia verotuloja vanhoilta verovuosilta, mutta sen jälkeen kaupungin taloustilanne heikkenee, kertoo kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.
– Valtakunnallisessa vertailussa Porvoon tilanne on kuitenkin hyvä. Kasvavassa kaupungissa on vireillä useita suuria kaupunkikehityshankkeita, jotka tukevat kestävää kasvua, ilmastotavoitteita sekä asukkaiden hyvinvointia ja viihtymistä, Ujula painottaa.
Lähivuosien investointisuunnitelmassa on useita suuria hankkeita, kuten Kokonniemen liikuntakeskus, Puistokadun investoinnit, Gammelbackan koulu sekä joukkoliikenteen suunnittelu.
Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula julkisti talousarvioesityksenä torstaina 10. marraskuuta. Kaupunginhallitus käsittelee esitystä marraskuussa, ja valtuusto päättää asiasta joulukuussa.
Kaupungin organisaatio uudistuu, menot kasvavat
Vuosi 2023 tuo historiallisesti merkittäviä muutoksia kaupungin talouteen ja toimintaan, ja myös kaupungin organisaatio uudistuu vuoden vaihteessa. Talousarvion toimintamenot ovat noin 223 miljoonaa euroa, kun tämän vuoden talousarviossa menot ovat noin 425 miljoonaa euroa.
Toimintamenoilla mitattuna uusi kasvun ja oppimisen toimiala on suurin toimiala noin 120 miljoonan euron budjetilla. Uuden elinvoimatoimialan toimintamenot ovat noin 37 miljoonaa euroa, kaupunkikehityksen toimialan menot noin 25 miljoonaa euroa ja konsernipalvelujen toimialan menot noin 42 miljoonaa euroa.
– Vertailukelpoiset menot kasvavat yhteensä noin 18,4 miljoonaa euroa, eli 7,9 prosenttia. Vuodet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia keskenään kaupungin organisaatiouudistuksen ja hyvinvointialueuudistuksen takia, kertoo rahoitusjohtaja Henrik Rainio.
Menot kasvavat kaikilla toimialoilla. Kasvun ja oppimisen toimialalla 8,8 prosenttia, elinvoiman toimialalla 12,9 prosenttia, kaupunkikehityksen toimialalla 10,0 prosenttia ja konsernipalvelujen toimialalla 5,6 prosenttia.
– Korkea inflaatio, väestönkasvu, kunta-alan palkkaratkaisu sekä kaupunkistrategian mukaiset panostukset nostavat menoja, Rainio jatkaa.
Verotuloissa kertaluonteisia eriä, valtionosuusjärjestelmä uudistuu
Kunnallisveron arvioidaan tuottavan uudella 7,11 prosentin verokannalla noin 97 miljoonaan euron tuoton vuonna 2023. Tuottoarvio perustuu oletukseen, että kunnallisveron pohjana olevat ansiotulot kasvavat noin 4 prosenttia.
– Kunnille tilitetään edellisiltä verovuosilta verotuloja kulloisenkin verovuoden veroprosentin mukaan. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2023 Porvoo saa kertaluonteisesti noin 11 miljoonaa euroa kunnallisveroa enemmän kuin tulevina vuosina, taustoittaa Rainio.
Valtio leikkaa kaikkien kuntien yhteisöveron tuotosta kolmanneksen. Porvoon kaupungin jako-osuuden ennakoidaan samanaikaisesti laskevan. Yhteisöveron tuoton arvioidaan olevan noin 34 miljoonaa euroa.
– Kaupunki saa ensi vuonna jonkin verran myös kertaluonteisia yhteisöverotuloja vanhoilta verovuosilta, jatkaa Rainio
Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistuu osittain hyvinvointialueuudistuksen takia. Porvoo saa arviolta noin 47 miljoonaa euroa valtionosuustuloja, mikä on noin 20 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän.
Lähivuosiin kasaantuu suuria investointeja
Kaupungin talous odotetaan säilyvän vahvana vuonna 2023, ja vuosikatteen ennakoidaan nousevan noin 42,8 miljoonaan euroon. Tilikauden tulos muodostuu noin 14,3 miljoona euroa ylijäämäiseksi. Vuosina 2024–2025 kaupungin talous painuu kuitenkin selvästi alijäämäiseksi, kun kertaluonteiset verotulot poistuvat ja hyvinvointialueuudistuksesta johtuva rahoitustason leikkaus tulee asteittain voimaan.
Talousarvion investointisuunnitelman mukaan vuosille 2023–2026 kohdistuu yhteensä noin 139 miljoonan euron investoinnit. Tästä vuodelle 2023 kohdistuu noin 27,5 miljoonaa euroa.
– Taseen kertynyttä ylijäämä on mahdollista osittain purkaa investointeihin. Vahva tase vahvistaa samalla myös varautumisen huonompiin vuosiin sekä laadukkaiden peruspalveluiden ylläpitämiseen, kertoo Ujula.
Lainakanta kääntyy kasvuun
Kaupungin lainakanta säilyy vuonna 2023 suunnilleen vuoden 2022 tasolla, mutta kääntyy selvään kasvuun vuosina 2024–2026. Lainakanta ensi vuonna on noin 81,3 miljoonaa euroa.
Kaupungin lainojen keskikorko on vuoden lopussa noin 0,3 prosenttia, ja koko lainasalkku on sidottu kiinteäkorkoisiin lainoihin. Uusien lainojen keskikorko tulee kuitenkin olemaan huomattavasti korkeampi.
