Kaupunginjohtajan talousarvioesitys: Suuria panostuksia – talous tasapainossa, mutta lähivuodet haastavia
Porvoon kaupungin talous säilyy tasapainossa vuonna 2025, vaikka menot kasvavat edelleen melko voimakkaasti. Kaupungin tulos on muotoutumassa noin 1,9 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä nollatulosta kaupungin talouden mittakaavassa. Nopean menokasvun vastapainona verotulojen ja etenkin yhteisöveron tuoton odotetaan kasvavan merkittävästi ensi vuonna. Verotulojen kasvun ennakoidaan kuitenkin taittuvan vuonna 2026, ja nykyisellä kustannusrakenteella kaupungin taloustilanne alkaa heikentyä merkittävästi. Kaupungin lainamäärä on kääntymässä nopeaan kasvuun suurten investointien vuoksi.
– Talousarvioesityksen keskeinen lähtökohta on kaupunginvaltuuston keväällä hyväksymä talouden tuottavuus- ja tasapainottamisohjelma, jossa määriteltiin käyttötalouden ja investointien keskeinen taso lähivuosille, kertoo kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi.
– Pitkällä tähtäimellä Porvoolla on kaikki menestymisen edellytykset. Lähivuosien yhtälö on kuitenkin erittäin haastava, kun yhteisöveron tuottoennusteet ovat heikentyneet tuottavuusohjelman laadintavaiheen tasosta. Vastaamme nyt talousarviossa palvelutarpeen ja väestön kasvun haasteisiin ja panostamme samalla kohdennetusti kaupunkistrategian mukaisiin painopistealueisiin. Jatkovuosille on kuitenkin luotava jollain tavoin lisää pelivaraa.
Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi julkaisi talousarvioesityksensä 29. lokakuuta. Talousarvio etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn marraskuussa, ja kaupunginvaltuuston on tarkoitus hyväksyä talousarvio joulukuussa yhdessä palveluverkkoselvityksen kanssa.
Vuoden 2025 kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit päätetään kuitenkin jo marraskuun valtuustossa, koska verolait edellyttävät päätöstä viimeistään 17. marraskuuta. Veroprosentteihin ei esitetä muutoksia.
Menot kasvavat nopeasti, verotulojen odotetaan kääntyvän laskuun vuonna 2026
Kaupungin toimintamenojen odotetaan nousevan noin 265 miljoonaan euroon. Vertailukelpoinen menojen kasvu on 5,9 prosenttia ilman TE-uudistusta ja vihreän siirtymän rahastoa.
– Menojen kasvu selittyy TE-uudistuksen kulujen lisäksi osin yleisen kustannustason ja palkkakustannusten nousulla sekä uusien ja väliaikaisten koulu- ja päiväkotikiinteistöjen kustannuksilla ja joukkoliikenneuudistuksen aiheuttamalla kustannuskasvulla, kertoo rahoitusjohtaja Henrik Rainio
Kaupungin verotulojen odotetaan kasvavan noin 8,6 prosenttia ja nousevan noin 156 miljoonaan euroon. Valtionosuudet kasvavat noin 50 miljoonaan euroon, mutta niiden todellinen taso heikkenee TE-uudistuksen vuoksi.
– Kunnallisvero kasvaa 4 miljoonaa euroa väestönkasvun sekä palkka- ja etuustulojen kasvun vuoksi, mikä on melko tavanomaista tässä suhdannetilanteessa. Yhteisöverotuottoon odotetaan ensi vuonna suurempaa, 8 miljoonan euron kasvua, koska tuotto pohjautuu edellisvuosien verotustietoihin, Rainio kuvaa.
– Kilpilahden yritysklusterin heikentynyt suhdannetilanne alkaa näkymään kaupungin yhteisöverotuotoissa vuodesta 2026 alkaen. Talousarvioesityksessä on arvioitu yhteisöveron tuoton heikentyvän tämän jälkeen, mutta ennustaminen on tässä suhdannetilanteessa erittäin vaikeaa.
Lainamäärä kääntyy nopeaan kasvuun suurten investointien vuoksi
Kaupungin investointitaso ja lainamäärä ovat kääntymässä nopeaan kasvuun. Kuluvan vuoden lopussa lainakanta tulee arviolta olemaan noin 62 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 lainamäärän ennakoidaan kasvavan noin 166 miljoonaan euroon.
– Suurimmat yksittäiset investointikohteet ovat Kokonniemen liikuntakeskus, Gammelbackan koulu sekä kaupunkikehityksen kärkihankkeet. Seuraavalle neljälle vuodelle investointisuunnitelmassa yli 200 miljoonan euron edestä investointeja, mikä on Porvoon tasolla valtava kokonaisuus, kertoo rahoitusjohtaja Henrik Rainio.
– Kaupungin lainakanta on tällä hetkellä erinomaisella tasolla. Mutta jos suunnitellut investoinnit toteutetaan eivätkä kaupungin talousnäkymät selvästi kohene, tulee lainakanta kasvamaan merkittävästi ja vuosittaiset korkokustannukset nousevat usealla miljoonalla eurolla.
Valmistaudutaan uusiin TE-palveluihin järjestämiseen
Vuoden 2025 alussa TE-palveluiden tehtävät siirtyvät valtiolta kunnille. Porvoon työllisyysalueeseen kuuluvat Porvoo, Loviisa, Askola, Pukkila, Myrskylä ja Lapinjärvi.
Siirtymävaihetta on valmisteltu jo kuluvan vuoden aikana.
– Ensi vuoden alun kaupungin keskeisimpiä prioriteetteja onkin uusien palveluiden sujuva tuottaminen sekä toimintamallin rakentaminen sellaiseksi, että paikallista ymmärrystä hyödyntämällä kykenemme nopeuttamaan työllistymistä sekä tekemään työ- ja elinkeinopalveluista vaikuttavampia, Jani Pitkäniemi kuvaa.
Kaupungin TE-palveluiden taseyksikön määrärahat vuodelle 2025 ovat 7,1 miljoona euroa. Porvoon maksuosuus on noin kolme neljäsosaa taseyksikön määrärahoista. Kustannukset korvataan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Uusien TE-palveluiden myötä kaupungin henkilöstömäärä kasvaa noin 57 työntekijällä.
Toimiva kaupunkistrategia ja vastuullinen taloudenpito määrittelevät tulevaisuuden menestystä
Kaupunkistrategian päivitys alkaa keväällä 2025 alkaa. Strategia määrittelee kaupungin keskeiset tavoitteet, painopisteet ja muut kaupungin menestyksen kannalta olennaiset tekijät. Kaupungin nykyinen talouden tuottavuus- ja tasapainottamisohjelma on voimassa vuoteen 2027 asti.
– Kolme ensimmäistä kuukauttani kaupungin johdossa ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että Porvoolla on uniikkia vetovoimaa ja vahvuuksia, jotka jatkossakin luovat pohjaa menestymiselle, Jani Pitkäniemi painottaa.
– Kaupungin kehittäminen ja kasvu edellyttävät rohkeutta ja uusia avauksia, jotta kasvua tukeva dynamiikka saadaan ylläpidettyä. Samalla riskinoton on pysyttävä taloudellisen kantokyvyn rajoissa. Avaimet ovat omissa käsissämme, mutta kovassa kilpailussa menestys tulee vain kovan työn kautta. Kaikkea ei myöskään voi saada kerralla ja välillä on pakko luopua jostakin.
– Meidän tulee olla taitavia ja tehdä oikeita valintoja oikeaan aikaan, jotta meillä on jatkossakin elinvoimainen, kehittyvä ja moniulotteinen kaupunki, jossa nykyiset ja uudet asukkaat, työntekijät, yritykset ja vierailijat viihtyvät entistä paremmin.
Talouden tunnuslukuja talousarviossa 2025
Toimintamenot
- Toimintamenot 265 miljoonaa euroa
- Vertailukelpoinen menojen kasvu 14,1 miljoonaa euroa (5,9 %) ilman TE-uudistusta ja vihreän siirtymän rahastoa.
- Kasvun ja oppimisen toimialan menojen kasvu 5,6 miljoonaa euroa (4,5 %)
- Kaupunkikehityksen toimialan menojen kasvu 4,7 miljoonaa euroa (17 %)
- Konsernipalvelujen menojen kasvu 4 miljoonaa euroa (8,8 %)
- Elinvoiman toimialan menojen kasvu 5,8 miljoonaa euroa (14,5 %). Elinvoiman vertailukelpoisten toimintakulujen kasvu noin 1,3 prosenttia ilman TE-uudistusta ja vihreän siirtymän rahastoa
Verorahoitus
- Kunnallisveron tuotto noin 97 miljoonaa euroa, kasvu 4 miljoonaa euroa (4,3 %)
- Yhteisöveron tuotto noin 40 miljoonaa euroa, kasvu 8 miljoonaa euroa (25 %)
- Kiinteistöveron tuotoksi noin 19 miljoonaa euroa, kasvu noin 0,4 miljoonaa euroa (2,1 %)
- Verotulojen kasvu noin 12,4 miljoona euroa (8,6 %) vuoteen 2024 verrattuna
- Valtionosuudet noin 50 miljoonaan euroa. Kasvu 4 miljoonaa euroa, mutta todellinen taso heikkenee, koska luku sisältää noin 6,1 miljoonaa euroa uusien TE-palveluiden järjestämiseksi.
Investoinnit ja lainamäärä
- Investointien määrä yhteensä 39,2 miljoonaa euroa
- Talonrakennusinvestoinnit tästä 17,7 miljoonaa euroa ja kaupunki-infran investoinnit 19,9 miljoonaa euroa
- Lainamäärä vuoden 2025 lopussa noin 76 miljoonaa euroa, kasvu 14 miljoonaa euroa.
- Lainamäärä vuoden 2026 lopussa 120 miljoonaa euroa ja vuoden 2027 lopussa 166 miljoonaa euroa.
