Kaupunginjohtajan talousarvioesitys: Talous tasapainossa, mutta edessä on haastavampia vuosia
Porvoon kaupungin talous heikkenee vuonna 2024, kun valtion taloudelliset tukitoimet jäävät pois, mutta toimintamenojen kasvu jatkuu. Talous pysyy kuitenkin edelleen lievästi ylijäämäisenä poikkeuksellisen korkean yhteisöverotuoton vuoksi. Vuonna 2026 tuloksen ennakoidaan painuvan noin 15 miljoona euroa alijämäiseksi. Kasvavan kaupungin investointitarpeet ovat suuret, ja kaupungin lainamäärän odotetaan kääntyvään jyrkkään nousuun, selviää Porvoon kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä.
Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula julkaisi talousarvioesityksensä 17. lokakuuta. Talousarvio etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuun loppupuolella, ja kaupunginvaltuuston on tarkoitus hyväksyä talousarvio ja veroprosentit marraskuussa.
Paljon kehityshankkeita ja investointitarpeita
– Kaupungilla on edessään isoja rakenteellisia muutoksia myös tulevina vuosina. Organisaatio ja toimintatavat on juuri uudistettu, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut siirtyivät pois kaupungin järjestämisvastuulta. Valmistaudumme seuravaksi järjestämään TE-palvelut ja kotouttamispalvelut uuden lainsäädännön mukaisesti vuoden 2025 alusta alkaen, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula kuvaa.
Porvoon väestön ennakoidaan kasvavan tulevinakin vuosina. Ikäihmisten osuus kasvaa nopeasti ja lasten ja nuorten osuus vähenee. Tämä vaikuttaa palvelutarpeeseen. Kasvun ja oppimisen toimiala valmistelee yhdessä muiden toimialojen kanssa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksen. Lisäksi tehdään selvitys liikuntapaikkojen nykytilasta ja kehittämistarpeista.
Monet kaupungin kärkihankkeet etenevät ensi vuoden aikana. Tarkoitus on, että valtuusto linjaa suurimpien hankkeiden eli Kokonniemen liikuntakeskuksen ja joukkoliikenneuudistuksen etenemismallin ja aikataulun. Keskeisten alueiden osayleiskaavan luonnos etenee päätöksentekovaiheeseen. Asemakaavoituksen painopistealueita ovat Länsiranta, Puistokatu ja Meritullin alue. Myös kaupunki-infran rakentamisen painopiste on Länsirannan alueella.
Gammelbackan uuden koulun suunnittelu etenee ja rakennustyöt etenevät Hinthaaran sivistyskeskuksen, Huhtisen, Bjurbölen ja Eestinmäen päiväkotien, Kvarnbackens skolan esiopetustilojen ja Länsirannan leikkipuiston osalta. Kaupunki peruskorjaa myös kaupungintalon julkisivua ja Nimbus-talon tiloja hallinnon käyttöön.
Tuloveroprosentti esitetään laskettavaksi 7 prosenttiin
Kaupungin vertailukelpoisten toimintamenojen odotetaan kasvavan 4,8 prosenttia noin 237 miljoonaan euroon vuonna 2024. Menot kasvavat kaikilla toimialoilla. Tulot säilyvät lähes samalla tasolla kuin kuluvana vuonna eli noin 269 miljoonassa eurossa.
Kunnallisvero on kaupungin suurin yksittäinen tulonlähde. Kunnallisveronpohjana olevien ansiotulojen odotetaan kasvavan 4,4 prosenttia, mutta vuoden 2023 kertaluontoiset verotulot jäävät pois. Tuloveroveroprosenttia pitää muuttaa vuodelle 2024 hyvinvointialueuudistuksen vuoksi. Kaupungin vakaan taloustilanteen vuoksi tuloveroprosenttia esitetään laskettavan 0,11 prosenttiyksiköllä 7 prosenttiin, jolloin kunnallisveron tuotto olisi noin 92 miljoonaa euroa.
– Tuloveroprosenttiin kohdistuu kuitenkin merkittävä korotuspaine viimeistään vuonna 2026, kun suurten investointihankkeiden toteutukset etenevät, käyttötalousmenot kasvavat ja kaupungin talous kääntyy alijäämäiseksi, rahoitusjohtaja Henrik Rainio muistuttaa.
Suhdanneherkän yhteisöveron tuotto kasvaa Kilpilahden yrityskeskittymän hyvän tuloskehityksen vuoksi 39 miljoonaan euroon. Yhteisöveron tuottoarvio perustuu verotuksen ennakkotietoihin, joiden mukaan kaupungin yhteisöveron jako-osuus on kaksinkertaistumassa vuodelle 2024. Jos jako-osuus olisi vuoden 2023 tasolla, painuisi kaupungin tulos alijäämäiseksi jo vuonna 2024.
Kiinteistöveron tuoton odotetaan säilyvän vakaana noin 18,6 miljoonassa eurossa, ja kiinteistöveroprosenttien esitetään pysyvän ennallaan. Valtionosuudet pysyvät vuoden 2023 tasolla noin 47 miljoonassa eurossa.
Lainamäärä kääntyy jyrkkään kasvuun – tarvitaan vaiheistusta ja priorisointia
Kaupunki on onnistunut laskemaan lainamäärän noin 74 miljoonaan euroon muutaman viime vuoden aikana valtion koronatukien ja poikkeuksellisten suurten yhteisöverotulojen vuoksi. Nyt lainamäärä on kuitenkin kääntymässä jyrkkään nousuun nopean investointitahdin vuoksi. Vuosille 2024–2027 on investointisuunnitelman mukaan kohdistumassa noin 175 miljoonan euron investoinnit. Lainamäärän ennakoidaan nousevan noin 150 miljoonaan euroon vuoteen 2026 mennessä.
– Toimintamenojen ja lainamäärän kasvu on liian nopeaa pitkällä aikavälillä. On tärkeää huomata, että kaikkia investointeja ja kärkihankkeita ei voi toteuttaa kerralla, vaan hankkeiden toteuttamista pitäisi pystyä jaksottamaan ja priorisoimaan, rahoitusjohtaja Rainio painottaa.
– Pitkällä aikavälillä kaupungin talouden kannalta kestävä investointitaso on keskimäärin noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Korkojen nousun myötä lainakanta alkaa vaikuttamaan merkittävästi myös käyttötalouteen sitä mukaa, kun uusia lainoja nostetaan.
Porvoo kipuaa korkealle kaupunkien vertailussa
Monet kansalliset ja globaalit haasteet näkyvät myös Porvoon kaupungin toimintaympäristössä. Julkisen talouden sopeuttaminen, osaavan henkilöstön saatavuus, väestön ikääntyminen, kuntien kehityksen eriytyminen, maailmanpoliittisen tilanteen epävakaus, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen haastavat kaupungin toiminnan ja palveluiden kehittämistä.
– Porvoolla on kuitenkin vahva vetovoima ja kaupunki kipuaa korkealle kaupunkien välisessä vertailussa. Taloudellinen pohja ja mahdollisuudet kaupungin kehittämiselle ovat hyvät. Lähdemme kansallisesti vahvasta asemasta merkittävien muutosten vuosikymmeneen, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula sanoo.
Porvoon kaupungintalousarvion tunnuslukuja vuodelle 2024
Menot
- Yhteensä 237,3 miljoonaa euroa
- Kasvun ja oppimisen toimiala 123,1 miljoonaa euroa
- Konsernipalvelujen toimiala 46,9 miljoonaa euroa
- Elinvoiman toimiala 40 miljoonaa euroa
- Kaupunkikehityksen toimiala 27,4 miljoonaa euroa
Tulot
- Verotulot 149,3 miljoonaa euroa
- Valtionosuudet 47 miljoonaa euroa
- Myynti- ja maksutulot 13,3 miljoonaa euroa
- Muut tulot 55 miljoonaa euroa
Tunnuslukuja
- Lainakanta 79,9 miljoonaa euroa
- Nettoinvestoinnit 37,8 miljoonaa euroa
- Vuosikate/ poistot 124 prosenttia
- Tiikauden tulos 6,0 miljoonaa euroa
- Tuloveroprosentti 7,0
- Lainakanta 1557 euroa/ asukas
- Investointien tulorahoitusprosentti 81
