Kaupunkikehityslautakunnan päätökset 15.10.2024
Urakoitsijan konkurssin takia lautakunta joutui valitsemaan uuden toteuttajan Mt 148 Nesteentien ja Nybyn liittymälle
Kaupunkikehityslautakunta joutui konkurssin takia purkamaan sopimuksen Mt 148 Nesteentien ja Nybyn liittymän sopimuskumppanin E. M. Pekkinen Oy:n konkurssipesän kanssa ja valitsemaan urakalle uuden toteuttajan.
Porvoon kaupunki-infra oli lautakunnan hankintapäätöksen jälkeen toimeenpannut hankinnan ja solminut kokonaisurakkasopimuksen E. M. Pekkinen Oy:n kanssa 1.7.2024. Yritys kuitenkin asetettiin konkurssiin 5.9.2024 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden toimesta. 11.9.2024 konkurssipesän hoitaja ilmoitti kaupungin edustajille, että konkurssipesä ei sitoudu velallisyhtiön urakkasopimukseen. Tästä seurasi, että Porvoon kaupungilla oli sopimusehtojen mukaisesti oikeus purkaa sopimus.
E. M. Pekkinen Oy:n konkurssin seurauksena kaupunkikehityslautakunta joutui valitsemaan uuden kokonaisurakan toteuttajan Mt 148 Nesteentien ja Nybyn liittymälle. Valinta kohdistui keväällä 2024 järjestetyssä hankintakilpailussa toiseksi halvimman kokonaishinnan tarjonneeseen STM Infra Osakeyhtiöön. Hankinnan arvo on 2 198 000 euroa.
Lautakunta käsitteli varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman luonnosta
Lautakunta käsitteli kokouksessaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman luonnosta. Asia herätti lautakunnassa runsaasti keskustelua ja asian käsittelyn aikana lautakuntalaiset tekivät useamman päätösehdotuksesta poikkeavan vastaesityksen. Lopulta kaupunkikehityslautakunta hyväksyi muutetun päätösehdotuksen, joka on kirjattu alla olevaan ”Asian käsittely” -kappaleeseen.
Asian käsittely
Seppo Ijäs ehdotti asian pöydälle jättämistä. Äänestyksessä pöydälle jättämistä (Ei=jätetään pöydälle) kannattivat Seppo Ijäs, Hanna Kauhanen ja Per Sveholm. Käsittelyn jatkamista (Jaa=käsittely jatkuu) kannattivat Kristel Pynnönen Andersson, Pekka Malin, Ilpo Bergström, Riitta Ahola, Mika Laurila, Mika Varpio, Sofia Antman ja Charlotta Fagerberg.
Äänestyksen jälkeen asian käsittelyä jatkettiin.
Riitta Ahola teki seuraavan vastaesityksen:
” LISÄTÄÄN TEKSTI: (Valmistelun ja päätöksenteon pitää perustua todennettavissa oleviin ja mahdollisimman tarkkoihin tietoihin, jotka ovat saatavilla kaupungin eri järjestelmistä tai on muuten ammattilaisten toimesta selvitetty palveluverkkosuunnitelmaa varten. Palveluverkkosuunnitelman valmistelu ja toimeenpano on tärkeää tehdä monialaisesti ja poikkihallinnollisesti. Lasten, vanhempien ja henkilöstön osallistamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Myös lapsivaikutusten arviointi on tehtävä huolella.)”
Esitystä kannatti Mika Laurila.
Puheenjohtaja totesi, että tulisi äänestää pohjaehdotuksen ja vastaesityksen välillä, koska oli annettu pohjaehdotuksesta poikkeava esitys. Puheenjohtaja päätti, että äänestetään seuraavasti: pohjaehdotus JAA, Riitta Aholan tekemä vastaesitys EI.
Pohjaesityksen puolesta äänesti neljä (4); Charlotta Fagerberg, Seppo Ijäs, Hanna Kauhanen ja Pehr Sveholm.
Riitta Aholan vastaesityksen puolesta äänesti seitsemän (7); Sofia Antman, Kristel Pynnönen Andersson, Ilpo Bergström, Mika Varpio, Riitta Ahola, Mika Laurila ja Pekka Malin.
Mika Varpio teki seuraavan vastaesityksen:
” Palveluverkkosuunnitelma on laadittu moniammatillisena yhteistyönä. Suunnitelmassa esitetty palvelualueperiaate liittyy näköpiirissä oleviin muutoksiin. Maankäytön kehitys eri alueilla ja eri aikoina ei ole aina tasaista eikä täsmällisesti ennustettavissa, ja alueen lasten määrä saattaa poiketa huomattavastikin arvioidusta. Palvelualueiden avulla voidaan tasata ryhmäkokoja ja oppilasmääriä koulujen välillä joustavasti ja varautua epävarmaan tulevaisuuteen. Palvelualueperiaate auttaa myös alueiden eriytymiskehityksen hillitsemisessä. Palveluverkkosuunnitelma on sitova toimeenpanosuunnitelma vain ensimmäiselle tarkastelujaksolle 2025–2029. Esitetty päätöksentekomalli, jossa päätös vuosille 2030–2034 ja 2035–2040 hahmoteltujen muutosten toimeenpanosta tehdään vasta väliarviointien jälkeen, huomioi tulevaisuuden ennustamiseen liittyvät epävarmuudet. Päätöksentekomalli mahdollistaa, että jatkossa eri alueiden kehittymiseen ja kaavojen toteutumiseen liittyvät tekijät (mm. väestönkehitys, rakentamisen suhdanteet, asumispreferenssien muutokset, kaupungin mahdollisuudet panostaa infran kehittämiseen, tonttien menekki, muuttoliike jne.) otetaan huomioon kulloisenakin ajankohtana ja palveluverkkoa koskevat päätökset voidaan perustaa uusimpaan tietoon. Samalla kuitenkin eri vaihtoehtojen välillä tehtävä valinta tarkoittaa strategista linjausta, jolla on nähtävissä olevia vaikutuksia aina 15 vuoden päähän ja joka otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä maankäytön toteuttamisohjelmassa. Suunnitelmassa esitetyt vaihtoehdot synkentävät kylien tulevaisuudennäkymiä. Kylät ovat osa Porvoon vetovoimaa, mutta skenaarioiden toteutuminen suuntaisi väestönkasvun muualle, mikä käytännössä johtaisi kylien asteittaiseen kuihtumiseen. Palveluverkkosuunnitelmissa esitettyjen negatiivisten skenaarioiden lisäksi kaupungin tulisi tarkastella myös kasvuskenaariota, jossa aktiivisen kaavoituksen ja markkinoinnin avulla kyliin saadaan uusia asukkaita. Erityisesti läntisen Porvoon osalta positiivinen kasvuskenaario vaikuttaa jopa realistisemmalta kuin alueen asteittainen hiipuminen, johtuen alueelle syntyvistä uusista työpaikoista. Lisäksi tulee arvioida kyläkoulujen lakkauttamisen vaikutukset kylien elinvoimaan ja sen myötä Porvoon asunto- ja tonttitarjonnan monipuolisuuteen sekä koko kaupungin vetovoimaan.”
Esitystä kannattivat Sofia Antman, Charlotta Fagerberg ja Ilpo Bergström.
Puheenjohtaja totesi, että tulisi äänestää Aholan aiemman vastaesityksen ja Mika Varpion tekemän vastaesityksen välillä. Puheenjohtaja päätti, että äänestetään seuraavasti: Aholan vastaesitys JAA, Mika Varpion tekemä vastaesitys EI.
Riitta Aholan esityksen puolesta äänesti neljä (4); Pehr Sveholm, Riitta Ahola, Seppo Ijäs ja Hanna Kauhanen.
Mika Varpion vastaesityksen puolesta äänesti seitsemän (7); Kristel Pynnönen Andersson, Mika Varpio, Pekka Malin, Charlotta Fagerberg, Mika Laurila, Ilpo Bergström ja Sofia Antman.
Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi Varpion vastaesityksen äänin 7–4.
Lautakunta perehtyi keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavan liikenteen ja liikkumisen teemoihin
Lautakunta keskusteli kokouksessaan uuden keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavan liikenteen sekä liikkumisen kokonaisuuksista.
Muut asiat
Muut lautakunnan päätökset olivat esitysten mukaisia ja yksimielisiä.