Koulukiusaamisen vastainen työ on Porvoossa jatkuvaa

Koulukiusaaminen ja sen käsittely on puhuttanut viime viikkoina Porvoossa. Porvoon kouluissa on toimintamallit kiusaamistapausten moniammatilliseen käsittelyyn ja ennaltaehkäisevää työtä tehdään jatkuvasti kaikissa kouluissa.

– Koulukiusaaminen on vakava asia, johon on nollatoleranssi. Kaikissa kouluissa tehdään kiusaamisen vastaista työtä noudattaen kansallisia ja hyväksi todettuja toimintamalleja, kuten KiVa koulu. Kiusaamista tapahtuu kuitenkin, ja kaikki kiusaamistapaukset, jotka huomataan tai jotka tulevat ilmi, käsitellään järjestelmällisesti, koulutusjohtajat Jari Kettunen ja Rikard Lindström kertovat.

– Kiusaamistilanteen selvittelyn taustatyö voi olla näkymätöntä ulospäin. Se, miten asia käsitellään esimerkiksi kiusaajan ja tämän huoltajien kanssa ei kuulu muille, ei edes kiusatulle. Tavoitehan ei ole leimata lasta kummassakaan roolissa. Myös lainmukainen yksityisyyden suoja tulee säilyttää. Tapaukset käsitellään moniammatillisesti ja tavoitteena on, että kiusaaminen loppuu ja että jokaisen lapsen on hyvä olla koulussa. Kiusaamistilanteiden käsittely on kasvatustyötä, jota tehdään yhdessä kotien kanssa, sivistysjohtaja Sari Gustafsson muistuttaa.

Porvoossa käsitellään lukuvuodessa noin 120 kiusaamistilannetta, joita on ollut kaikissa Porvoon kouluissa. Määrä on pysynyt suurin piirtein samana vuodesta toiseen.

Jokaisella koululla on kiusaamisen vastainen tiimi, joissa kiusaamistapaukset käsitellään. Tiimi sopii, kuka aikuinen keskustelee kiusaamistapauksen jokaisen osapuolen kanssa, on yhteydessä huoltajiin, seuraa tilannetta ja käy uudet keskustelut osapuolien kanssa kuukauden kuluttua.

Jos kiusaaminen ei lopu, arvioidaan lisätuen tarve. Tukea saa ensisijaisesti oppilashuollon kuraattoreilta ja psykologeilta, ja tiivistä yhteistyötä tehdään myös nuorisotyöntekijöiden, sosiaalipalveluiden ja poliisin kanssa. Kiusaamistilanteen selvittelyyn kuuluu anteeksianto ja hyväksyminen, ja tilanteessa autetaan sekä kiusattua että kiusaajaa.

Kasvatuskeskustelu oppilaan kanssa on yksi tapa vähentää oppilaan häiriökäyttäytymistä ja välttää vastakkainasettelua koulun ja oppilaan välillä. Keskustelussa oppilas oppii ottamaan vastuun toiminnastaan, joutuu miettimään vaihtoehtoisia toimintatapoja ja huomaa, että omaa käytöstä ja toimintaansa voi parantaa.

– Valtaosa kiusaamisesta saadaan loppumaan koulun toimilla yhteistyössä kotien kanssa. Kiusaavan oppilaan vanhempi on usein huolissaan oman lapsensa käytöksestä. Perheet ohjataan matalalla kynnyksellä lapsiperheiden sosiaalityöhön, josta saa apua haasteellisessa tilanteessa, koulutusjohtajat kertovat.

Jos koulukiusaaminen ei lopu koulun selvittelyllä ja seurannalla, on asiaa selvittänyt koulun työntekijä yhteydessä lastensuojelupäivystykseen. Lastensuojelupäivystyksen kanssa päätetään jatkosta, esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen tekemisestä tai yhteistyön käynnistämisestä Ankkuritiimin ja polisiin kanssa.

– Kokemukset koulukiusaamisesta ovat raskaita kiusatulle, kiusaajalle ja kaikille heidän lähipiirissään. Kaikki kiusaamiseen ja kouluhyvinvointiin liittyvät asiat pitää tuoda esille, ensisijaisesti luokanvalvojan kautta, mutta koko moniammatillinen verkosto on perheiden käytettävissä. Kaikki asiat eivät tule esille koulupäivän aikana, joten yhteistyö kotien kanssa on todella tärkeää, sivistysjohtaja Gustafsson sanoo.