Koululaiset viihtyvät iltapäiväkerhoissa

Kyselyn aiheena oli lasten osallisuus ja hyvinvointi perusopetuksen iltapäivätoiminnassa. Kyselyn tavoitteena oli saada etenkin lasten ääni kuuluviin, mutta lapset saivat pohtia vastauksia yhdessä huoltajiensa kanssa ja vastata heidän avustuksellaan.

Viihtymiseen ja turvalliseen oloon liittyi useita kysymyksiä. Lapsilta tiedusteltiin esimerkiksi, onko heillä ystäviä kerhossa ja tietävätkö he, keneltä voi tarvitessaan pyytää tukea tai apua. Tulosten mukaan lapset tulevat kerhoissa kuulluiksi, saavat huomiota ja tuntevat olonsa hyväksytyksi ryhmässä.

• Ilahduttavinta oli, että kaikki kyselyyn vastanneet lapset vastasivat heillä olevan kavereita iltapäiväkerhossa. Lisäksi lähes kaikki vastasivat, että he tietävät keneltä voivat tarvitessaan kysyä apua. Moni lapsi koki olevansa kaikkien kaveri ja ohjaajat puuttuvat asiaan, mikäli joku on epäystävällinen, kertoo iltapäivätoiminnan koordinaattori Anne Lindholm Porvoon kaupungilta.

Monet lapsista kokivat, että he saavat vaikuttaa ja olla mukana suunnittelemassa toimintaa tai kerhon yhteisiä sääntöjä. Kerholaisilta kysyttiin muun muassa, pääsevätkö he mukaan yhteiseen leikkiin, ulkoillaanko kerhossa päivittäin ja miten paljon on ohjattua toimintaa kuten yhteisleikkejä ja liikuntahetkiä. Entä onko yhteisiä lukuhetkiä ja mahdollisuus rauhalliseen oleiluun ja vaikkapa läksyjen tekoon?

• Yhteisen puuhaamisen ohella lapset kaipaavat mahdollisuutta rauhoittua. Vastausten perusteella moni lapsi kokee, että rauhoittuminen päivän aikana ei ole kovin helppoa. Kerhoista saattaa myös puuttua paikka hiljaista tekemistä tai rentoutumista varten. Monet lapset vastasivat myös, että yhteisiä lukuhetkiä järjestetään harvoin. Rauhallisia tuokioita, kuten lukutuokioita tai rentoutushetkiä olisikin hyvä järjestää useammin, sanoo Anne Lindholm ja täydentää, että liikunta ja monilukutaito ovat tunne- ja kaveritaitojen ohella tänä vuonna iltapäivätoiminnan teemoja.
• Kerhojen käytössä olevat sisä- ja ulkotilat sekä leikki- ja pelivälineet vaikuttavat luonnollisesti jonkin verran siihen, mitä kerhoissa voidaan toteuttaa. Tästä vaihtelusta huolimatta valtaosa lapsista on sitä mieltä, että toiminta on monipuolista. Toki moni toivoo lisää erilaisia sisä- ja ulkoleluja ja -välineitä, Lindholm jatkaa.

Tiedottamiseen liittyen kysyttiin, kertovatko ohjaajat kerholaisille päivän ohjelmasta, ja lisäksi, tiedottaako kerho viikko-ohjelmasta etukäteen. Jälkimmäinen tapa palvelee etenkin koteja. Vastausten perusteella molempia tehdään varsin hyvin, mutta kehitettävääkin on.

• Kyselyn tulokset otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja esimerkiksi kaupungin järjestämässä ohjaajien koulutuksessa. Sekä kyselyn yhteenveto että kerhokohtaiset vastaukset annetaan tiedoksi iltapäivätoiminnan palveluntuottajille ja heidän työntekijöilleen sekä koulujen rehtoreille, Anne Lindholm sanoo.
• Kerhoissa kuullaan mielellään palautetta toiminnasta sekä lapsilta että heidän huoltajiltaan myös näiden muutaman vuoden välein toteutettavien laajojen kyselyiden välillä, hän muistuttaa.

Iltapäivätoimintaan osallistuu Porvoossa noin 600–650 ensimmäisen ja toisen luokan oppilasta. Heistä joka viides vastasi kyselyyn. Vastaava kysely tehtiin viimeksi 2019, jolloin siihen vastasi joka neljäs iltapäiväkerholainen. Suomen- ja ruotsinkielisten kerhojen välillä ei vastausten perusteella ollut merkittäviä eroja.

• Perusopetuksen iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensisijaisesti vuosiluokkien 1–2 oppilaille.
• Toimintaan osallistuu vuosittain noin 600–650 lasta.
• Kaupunki koordinoi toimintaa ja päättää sen laajuudesta vuosittain.
• Porvoossa toimii 17 iltapäiväkerhoa: 10 suomenkielistä, 5 ruotsinkielistä ja 2 kaksikielistä.
• Toimintaa järjestävät eri yhdistykset ja yksityiset toimijat yleensä koulujen tiloissa.
• Iltapäivätoiminta on maksullista. Lapsille tarjotaan välipala.

Lue lisää iltapäivätoiminnasta kaupungin verkkopalvelusta: