Kuntalaisten turvallisuuden tunne itäisellä Uudellamaalla on edelleen hyvä
Suurin osa itäisen Uudenmaan asukkaista tuntee olonsa turvalliseksi. Joka toinen vuosi tehtävän alueellisen turvallisuuskyselyn vastausten mukaan 86 prosenttia kuntalaisista tuntee olonsa turvalliseksi tai melko turvalliseksi. Luku on suurin piirtein sama kuin kaksi vuotta sitten.
Suurin osa itäisen Uudenmaan asukkaista tuntee olonsa turvalliseksi. Joka toinen vuosi tehtävän alueellisen turvallisuuskyselyn vastausten mukaan 86 prosenttia kuntalaisista tuntee olonsa turvalliseksi tai melko turvalliseksi. Luku on suurin piirtein sama kuin kaksi vuotta sitten.
Itä-Uudenmaan alueen kuntien yhteinen turvallisuuskysely toteutettiin 14.9.-4.10.2020 ja mukana olivat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Sipoo sekä SILMU-kylät. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisesti tai paperilomakkeella kunkin kunnan osoittamassa paikassa. Kaksi vuotta sitten saatiin 721 ja tänä vuonna peräti 1844 vastausta. Vastaajista 65 prosenttia oli naisia ja ahkerimmin vastasivat 25-64 -vuotiaat. Alle 15 -vuotiaita vastaajia oli 25 prosenttia, näistä valtaosa Sipoosta. Kyselyn sisältöä uudistettiin tänä vuonna.
–Yleinen turvallisuuden tunne on pysynyt lähes ennallaan vuoteen 2018 verrattuna, toteaa Maria Andersson, Itä-Uudenmaan ja Porvoon turvallisuustyöryhmien puheenjohtaja.
Turvalliseksi tai melko turvalliseksi olonsa koki 86 prosenttia vastaajista, vuonna 2018 vastaava luku oli 88 prosenttia. Kyselyyn lisättiin tänä vuonna erillinen kysymys siitä, miten korona on vaikuttanut turvallisuuden tunteeseen. Vastaajista 21 prosentin mielestä se on vaikuttanut melko paljon ja 3 prosentin mielestä erittäin paljon. Korona oli vaikuttanut eniten 45-74-vuotiailla vastaajilla.
Itä-uusimaalaisia huolestuttavien asioiden kärjessä oli rikollinen toiminta kuten huumeiden käyttö tai huumekauppa, paikkojen rikkominen ja töhryt sekä yleinen rikollisuuden lisääntyminen. Erilaiset sosiaaliset ongelmat kuten ihmisten syrjäytyminen ja työttömyyden lisääntyminen aiheuttavat myös huolta sekä liikennekäyttäytyminen. Koronatartunnan saaminen huolestutti jonkin verran.
Toimenpiteinä edellä mainittujen asioiden parantamiseksi listan kärkeen nousivat mm. poliisipartioiden näkyvyyden sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen lisääminen, avoimien tilojen lisääminen nuorille sekä töhrittyjen tai rikottujen paikkojen nopea korjaaminen. Julkisille paikoille toivottiin myös tarkempaa päihteiden käytön valvontaa.
Kyselyssä oli mahdollisuus kertoa turvattomuutta herättävistä paikoista ja vastauksissa nousivat esille mm. kuntien keskukset, ostoskeskusten ympäristöt, tietyt lähiöt, pimeät ja hämärät kujat, puistot jne.
–Vastaajista 32 prosenttia oli viimeisen kahden vuoden aikana soittanut hätänumeroon 112 ja 26 prosenttia oli ollut tekemisissä pelastuslaitoksen kanssa onnettomuuden, tapaturman tai sairauskohtauksen vuoksi. Poliisin kanssa rikosasioissa oli asioinut 19 prosenttia vastaajista. Kritiikkiä tuli mm. palvelun saamisesta ruotsin kielellä kriisitilanteessa. Asianosaiset viranomaiset käsittelevät näihin liittyvät palautteet, kertoo Santeri Pohjolainen, Itä-Uudenmaan turvallisuustyöryhmän sihteeri.
Porvoon tulokset
Porvoon tulokset ovat pääosin hyvin samankaltaiset kuin koko aluetta koskevat vastaukset. Porvoolaisten osuus kaikista vastaajista oli 31 prosenttia eli vastauksia saatiin 566 kappaletta. Yli puolet vastaajista edusti ikäluokkaa 25-44-vuotiaat. Yleinen turvallisuuden tunne on pysynyt lähes ennallaan vuoteen 2018 verrattuna. Turvalliseksi tai melko turvalliseksi olonsa koki 89 prosenttia vastaajista, vuonna 2018 vastaava luku oli 90 prosenttia. Vastaajista 24 prosentin mielestä korona on vaikuttanut turvallisuuden tunteeseen melko paljon ja 3 prosentin mielestä erittäin paljon. Korona oli vaikuttanut eniten 15-24-vuotiailla sekä yli 75-vuotiailla vastaajilla.
Porvoolaisten huolenaiheiden kärjessä ovat samat kuin itäuusimaalaisten vastaukset, liikennekäyttäytyminen korostui Porvoossa hieman enemmän. Samoin koronatartunnan saaminen huolestutti jonkin verran. Asioiden parantamiseksi ehdotetut toimenpiteet olivat myös linjassa koko kyselyn vastausten kanssa. Porvoossa toivottiin lisäksi liikennevalvonnan lisäämistä hieman enemmän kuin muualla.
Turvattomuutta herättäviä paikkoja listattaessa vastauksissa toistuivat ostoskeskusten ympäristöt, pimeät ja hämärät kujat ja puistot sekä kapeat pientareet tai puuttuvat kevyen liikenteen väylät.
Porvoossa kyselyn tulokset viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle sekä käsitellään erikseen toimialoilla. Tulevista toimenpiteistä tiedotetaan kehittämistöiden yhteydessä.
–Itä-Uudenmaan turvallisuustyöryhmä on käynyt läpi kyselyn tulokset ja kukin kunta käsittelee omat kuntakohtaiset tuloksensa vielä omissa turvallisuusryhmissään ja julkaisee tuloksensa. Suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille arvokkaista näkemyksistä, kiittää Maria Andersson.
Lisätietoja:
Maria Andersson, sosiaali- ja terveystoimen lapsi- ja perhepalveluiden palvelujohtaja, Itä-Uudenmaan ja Porvoon turvallisuustyöryhmien puheenjohtaja
puh. 040 510 9932
maria.andersson@porvoo.fi
Santeri Pohjolainen, vs. paloinsinööri, Itä-Uudenmaan turvallisuustyöryhmän sihteeri
puh. 040 159 3237
santeri.pohjolainen@porvoo.fi
Minna Öhman, sivistystoimen kehittämispäällikkö, Porvoon turvallisuustyöryhmän sihteeri
puh. 040 481 4776
minna.ohman@porvoo.fi