Kylille toivotaan vaihtelevaa ja kokeilevaa kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjontaa

Viime kesäkuussa Itä-Uudenmaan kylien asukkaat pääsivät kertomaan, millaisia kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita he toivovat omalle kylälleen tai lähiseudulle.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla tarkoitettiin muun muassa tapahtumia, kirjaston ja kansalaisopiston palveluita sekä erilaisia harrastus- ja liikuntaryhmiä sekä yhdistysten järjestämää vapaa-ajantoimintaa.

Kyselyyn vastasi 567 henkilöä. Vastaajia oli kaikista Itä-Uudenmaan kunnista ja liki sadasta kylästä. Eniten vastauksia saatiin Porvoon seudulta. Kysely toteutettiin osana Uudenmaan alueellista Kulttuuri kylässä -kehittämistehtävää. 

– Tiettävästi kysely oli ensimmäinen, joka kohdistettiin kaikkien itäuusmaalaisten kylien asukkaille, ja jossa keskityttiin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin. Vastaajien määrä ilahdutti ja etenkin vapaista vastauksista välittyi halu vaikuttaa oman kylän palveluihin, kertoo kehittämistehtävän koordinaattori Sari Hilska.

– Toiveiden lisäksi vastauksissa ehdotettiin konkreettisia toimenpiteitä, miten kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita voidaan kehittää. Niissä korostui osallistumisen ja vuorovaikutuksen merkitys. Kylät ovat erilaisia ja asukkaat toivovat, että heiltä kysytään, mitä he toivovat. Toive osallistua myös palveluiden suunnitteluun, ei pelkkään tapahtumaan osallistumiseen, näkyi vastauksissa, Hilska jatkaa.

Uusien rahoitusmuotojen kokeilut ovat yksi keino lisätä asukkaiden osallistumista. Niitä myös ehdotettiin vastauksissa. Toiminta- ja ideatonnit, osallistuva budjetointi ja joukkorahoituskokeilut voivat antaa mahdollisuuden toteuttaa toimintaa varsin nopeallakin aikataululla. Usein ne sopivat hyvin myös muille kuin rekisteröidyille yhdistyksille. Vastauksista kävi ilmi, että moni osallistuisi mielellään tavalla tai toisella oman kylän kehittämiseen, mutta koki, ettei välttämättä pysty sitoutumaan perinteiseen yhdistystoimintaan. 

Vastausten perusteella keskeisiä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa edistäviä tai sitä rajoittavia seikkoja ovat kokoontumistilat. Kylille ei kuitenkaan kaivata keskustaajamien kaltaisia kulttuuritiloja, vaan monenlaiselle toiminnalle sopivia kokoontumispaikkoja. Vastauksissa toistuivat kylätalot, kyläkahvilat tai vastaavat, pop up -tyyppiselle toiminnalle sopivat tilat. Mahdollisuus käyttää jo olemassa olevia tiloja, etenkin koulujen tiloja, mainittiin vastauksissa. Toiveissa olivat myös kirjastoauton iltavuorot kylillä. Useassa hellekesän vastauksessa mainittiin yleisten uimarantojen toive myös kylille ja saaristoon. 

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden äärelle houkuttelevat kiinnostava sisältö tai toiminta, osallistumisen vaivattomuus ja se, että palvelut ovat lähellä. Mahdollisuus tavata muita ihmisiä oli vastaajille seuraavaksi tärkein houkutin, sen jälkeen laadukas tarjonta ja edullinen hinta. 

Jos palvelut sijaitsevat matkan päässä, korostuu liikkumisen merkitys. Vapaissa vastauksissa tuli esille, miten joukkoliikenteen vähäisyys tai puute rajoittavat etenkin nuorten harrastamista. Vastaajista valtaosa oli aikuisia, joilla ajatellaan usein olevan parhaat liikkumismahdollisuudet. Heistäkin kimppakyytejä kulttuuritapahtumiin käyttäisi melko varmasti 40 prosenttia ja varmasti joka viides vastaaja. Erilaiset kimppakyydit ja niiden kehittäminen ovatkin vastausten perusteella tervetulleita.

Vastaajat peräänkuuluttavat yhteistyötä, sitä, että pienet kunnat yhdistävät voimansa ja tekevät entistä enemmän yhteistyötä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Etenkin kylissä paikallinen yhdistystoiminta on perinteisesti merkittävä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden järjestäjä. Talkoot ja muut yhteisölliset tapahtumat, kuten erilaiset kyläjuhlat kuuluvatkin vastausten perusteella suurimman osan toimintaan. Noin joka neljäs vastaaja totesi kuitenkin, ettei omalla kylällä järjestetä tämänkaltaista toimintaa tai ettei vastaaja tunne niitä.

– Viestinnässä koettiin puutteita, eikä tieto tapahtumista välttämättä tavoita kaikkia. Kuntien nettisivut ja erilaiset tapahtumakalenterit eivät aina ole tehokkain keino tavoittaa kylien asukkaita. Sen sijaan kyläyhdistyksillä on usein käytössään omia avoimia tai suljettuja somekanavia ja sähköpostilistoja tai perinteisiä ilmoitustauluja. Näiden kanavien merkitys vaikuttaa olevan keskeinen kyläyhteisön tavoittamisessa. Kun tieto tulee läheltä, omalta väeltä, se tavoittaa, toteaa Sari Hilska.

– Kyselyn tulokset ovat kaikkien Itä-Uudenmaan kuntien käytössä, ja ne tarjoavat taustamateriaalia kylien kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämiseen. Ne tarjoavat lisäksi materiaalia muiden kuntien käyttöön Kulttuuri kylässä -kehittämistehtävän laajentuessa ensi vuonna koko Uusimaan alueelle, sanoo Porvoon kulttuuripalveluiden päällikkö Susann Hartman.

Kyselyn yhteenveto

Lisätietoja: 

Kulttuuri kylässä -kehittämistehtävä