Maaperätutkimukset itäisen Tolkkisen entisen teollisuusalueen maaperästä ovat valmistuneet
Seuraavat uudet tutkimustulokset itäisen Tolkkisen entisen teollisuusalueen ympäristössä tehdyistä maaperä- ja vesitutkimuksista ovat valmistuneet. Aiemmin on tutkittu Kissansalmentien aluetta, tuloksista on tiedotettu ja jatkotoimenpiteitä tehdään yhdessä asukkaiden kanssa.
Uudet vuoden 2024 tutkimukset tehtiin Kissansalmesta etelään päin entisen sellutehtaan sataman läpi Skallholmintielle saakka. Tulosten ja havaintojen perusteella itäisen Tolkkisen entisen teollisuusalueella harjoitettu toiminta on monin paikoin aiheuttanut alueelle pilaantuneisuutta. Pilaantuneisuus ja sen taso vaihtelee laajasti koko alueella. Analyysitulosten perusteella on tehty ympäristö- ja terveysriskien arviointi. Porvoon kaupunki jatkaa hanketta tarvittavilla lisätutkimuksilla, vastuukysymysten selvittämisellä sekä kunnostussuunnitelmien laatimisella.
Uusia tuloksia esiteltiin alueen asukkaille torstaina 30. tammikuuta.
Tutkimusten tulokset
Maaperänäytteitä otettiin kaivinkoneella ja kairaamalla. Lisäksi asennettiin orsivesiputkia maaperässä olevan veden tutkimista varten ja tehtiin haihtuvien yhdisteiden mittauksia ilmasta. Lisäksi otettiin näytteitä elintarvikkeista mm. raskasmetallien kulkeutumisen selvittämiseksi
Entisen Kissansalmen alueella eli metsäalueella lähellä Tolkkistentietä on rikkikiisukuonatäyttöä, jonka lyijyn pitoisuus on keskimäärin tasolla, josta voi aiheutua lapsille terveydellistä haittaa. Aikuisille terveyshaittaa voisi aiheutua ainoastaan rikkikiisukuona-alueen pintamaan korkeimmista lyijypitoisuuksista. Altistuminen ja terveyshaitta voi aiheutua kohdissa, joissa lyijy on maan pintakerroksessa.
– Rikkikiisukuona-alueella on olemassa puhdistustarve, koska kuonaa esiintyy laajalti ja paikoin maan pinnassa tai pintakerroksissa. Pohjoisella ruoppausalueella ja rakennusjätealueella pinnassa on pääosin suojaavaa maakerrosta, mutta poluilla pintamaa on kulunut ja kuonaa on näkyvissä. Näillä kohdin altistuminen on mahdollista, joten kunnostustarve on olemassa, yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Enni Flykt kertoo.
Muilla alueilla puhdistustarve ei ylity nykyisellä maankäytöllä sen vuoksi, että pinnassa on suojaava maakerros estämässä altistumista, joten terveysriskiä ei ole. Maaperästä löytyi laajalla alueella mineraalisen kuonajätteen lisäksi etenkin puujätettä, mutta myös rakennusjätettä. Leikkipuistojen alueilta ei löytynyt haitta-aineita.
Koekuoppien kaivun aikana ilmaan vapautui paikoin pieniä pitoisuuksia syaanivetyä ja rikkivetyä. Rikki- ja syaanivetyä esiintyi alueilla, joilla maaperässä havaittiin puujätettä mm. puuhaketta. Todennäköisesti ainakin syaanivety on peräisin puutavaran sinistymisenestoaineesta, koska sen vaikuttavien aineiden hajoamisesta voi syntyä syaanivetyä.
– Todetuista pitoisuuksista ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan nykytilanteessa terveyshaittaa, koska rikki- ja syaanivetyä vapautuu ilmaan vain, jos maaperää kaivetaan liian syvälle tai pilaantuneeseen tasoon. Terveyshaittaa ei aiheudu, jos maanpinta on ehjä, ympäristöterveydenhuollon päällikkö Tiina Tiainen sanoo.
Riskinarvioinnin perusteella Kissansalmentien eteläpuoleisilla alueilla sijaitsevista korkeista pääasiallisesti rikkikiisukuonassa ja muissa jätetäytöissä sijaitsevista metallipitoisuuksista aiheutuu arvion mukaan vähäistä metallien (koboltti ja sinkki) kulkeutumista merialueelle. Merivedessä metallipitoisuudet ylittävät lievästi ekologisia viitearvoja, jolloin ekologista haittaa voisi teoriassa aiheutua herkimmille eliöille. Sedimentin ja vesialueen tutkimuksia tarvitaan vielä lisää, mutta käytössä olleiden tulosten perusteella merialueen virkistyskäytöstä rannan tuntumassa ei arvioida aiheutuvan haittaa ihmisille.
Elintarvike- ja vesinäytteet sekä alueita koskevat käyttösuositukset
Kissansalmentien alueelta otettiin elintarvike- ja talousvesinäytteitä keväällä ja syksyllä 2024.
Elintarvikenäytteet olivat syötäviä puutarhatuotteita, sieniä ja pyydystettyä kalaa. Keväällä 2024 otetuista näytteistä ei havaittu raja-arvoja ylittäviä tuloksia ja syksyllä 2024 otetuista näytteistä kahdessa lyijypitoisuus ylitti sallitun rajan (raparperi, yksi sieninäyte). Muut syötävät puutarhatuotenäytteet olivat sallituissa raja-arvoissa. Sieninäyte, jossa kohonnut lyijyarvo todettiin, oli otettu kuona-alueelta. Kaikissa sieninäytteissä arseenipitoisuus oli kohonnut, mutta erot tausta-alueisiin olivat lopulta pieniä.
Keväällä 2024 tutkittiin myös talousveden laatua Kissansalmentiellä ja lähiympäristössä. Vedestä tutkittiin samoja haitta-aineita, joita oli todettu alueen maaperässä. Tutkimusten perusteella talousvesi täytti lakisääteiset laatuvaatimukset ja -suositukset. Haitta-aineita ei tulosten perusteella pääse kulkeutumaan putkimateriaalin läpi verkostoveteen.
Porvoon ympäristöterveydenhuolto suosittelee, että jätetäyttöalueella (=rikkikiisukuonatäyttö), pohjoisella ruoppausalueella ja rakennusjätealueella vältetään liikkumista, kunnes alueiden puhdistus- ja kunnostustöissä edetään. Näillä alueilla kasvavia luonnonmarjoja tai sieniä ei suositella käyttävän ravinnoksi. Jos kulkemista alueella ei voida välttää sulan maan aikana, ympäristöterveydenhuolto suosittelee eteistilojen tihennettyä siivousta nihkeällä rätillä ja lemmikkien pesua ulkoilun jälkeen. Kissansalmen eteläpuolisen rantakosteikon ja täyttöalueen alueilla pistemäisten tutkimustulosylitysten vuoksi alueella ei suositella toimintaa, joka rikkoo maan pintaa. Tutkimusalueet on merkitty maastoon kylteillä.
Uusista tuloksista laadittu tutkimusraportti, joka julkaistaan kaupungin verkkopalvelussa. Asukkaille järjestettiin tutkimustuloksista, riskeistä, suosituksista ja jatkotoimenpiteistä tiedotustilaisuus 30.1.2025.
Jatkotoimenpiteet
Porvoon kaupunki jatkaa hanketta tarvittavilla lisätutkimuksilla, vastuukysymysten selvittämisellä sekä kunnostussuunnitelmien laatimisella.
Ensimmäisenä etenevät Kissansalmentien alkupään tonttien kunnostusten suunnittelu. Kunnostussuunnitelmien laatiminen tehdään yhteistyössä asukkaiden kanssa.
Kunnostussuunnitelmat hyväksyy valvovana viranomaisena toimiva Uudenmaan ELY-keskus.
Samanaikaisesti tehdään suunnitelmia tarpeellisista lisätutkimuksista maa- ja vesialueilla sekä selvitetään pilaantuneen maaperän kunnostuksen vastuukysymystä yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.
Jatkosuunnitelmia varten on perustettu suunnittelutyöryhmä, joka koostuu kaupungin eri vastuualueiden kuten kaupunkisuunnittelun, Porvoon veden ja kaupunki-infran asiantuntijoista.
Tolkkisten alueen teollisuushistoria
Tolkkisten tehdasalueella toimi alun perin höyrysaha ja tiilitehdas. Sulfiittiselluloosatehdas aloitti toimintansa vuonna 1893 ja toiminta jatkui vuoteen 1975. Merkittävimmät laajennukset ja uudistukset tehtiin oletettavasti 1950- ja 1960-luvuilla.
Sulfiittisellun keittohapon/rikkihapon valmistuksessa on käytetty rikkikiisua. Valmistusprosessissa syntynyttä rikkikiisukuonaa on tiettävästi läjitetty Kissansalmen alueelle.
Sellutehtaan lopettamisen jälkeen alueella toimi suursaha vuosina 1976–2009. Ennen tätä rantaa täytettiin sahaa ja tukkikenttää varten. Itäisen Tolkkisen alueella on tiedettävästi sijainnut mm. Tolkkisten tehtaan tukkien vastaanottolaitos/esikäsittelylaitos, raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden maa- ja vesivarastointialueita.
Kissansalmen pohjois- ja eteläpuolella on kulkenut Tolkkisten tehtaalle kulkevat raitiotielinjat. Alueelle on johdettu sellutehtaan jätevesiä ja läjitetty erilaisia teollisessa toiminnassa syntyneitä jätteitä. Itäisen Tolkkisen entisen teollisuusalueen omistus siirtyi Porvoon maalaiskunnalle vuonna 1987 Oy Tampella Ab:n kanssa tehtyjen maakauppojen myötä, minkä jälkeen Porvoon maalaiskunta kaavoitti alueelle täydennysrakentamista.
