Muuttoliike kääntyi: Porvoo vetää nyt muuttajia Helsingin seudulta

Porvoon väestönlisäys kaksinkertaistui koronavuoden 2020 aikana, ja kaupunki saa nyt maan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttovoittoa erityisesti Helsingin seudulta.

Asuinpaikkaa ei enää valita niinkään työpaikan mukaan, vaan muuttopäätökseen vaikuttavat ennen kaikkea viihtyisät asuinalueet, hyvät peruspalvelut ja arkielämä sekä sukulaisten ja ystävien läheisyys.

Tämä selviää Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n ja Innolinkin Porvoon kaupungille tekemistä tuoreista väestönkehitys- ja muuttoliikeselvityksistä.

– Nämä ovat erinomaisia uutisia. Porvoo on vahvassa kasvuvireessä, ja kaupunki koetaan monella tapaa houkuttelevaksi asuinpaikaksi. Kaupunki vetää erityisesti työikäistä väestöä, ja tämä on tärkeää myös alueen yritysten kannalta. Uskon, että kaupungistuminen jatkuu edelleen koronasta huolimatta. Porvoon pitää pystyä jatkossa houkuttelemaan reilu osuus Uudenmaan kasvusta, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula toteaa.   

Porvoon väkimäärä kasvoi 254 hengellä vuonna 2020, eli väestönlisäys kaksinkertaistui vuosien 2015–2019 keskimääräiseen tasoon verrattuna. Porvoon asema vahvistui merkittävästi maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Muuttotase kääntyi maltillisesta muuttotappiosta (keskimäärin -21 henkilöä vuosina 2015–2019) muuttovoitolliseksi (+102 henkilöä vuonna 2020).

– Porvoo sai Helsingin seudun kunnista muuttovoittoa 178 henkilöä vuonna 2020. Muuttovoittoa tuli erityisesti Helsingin kaupungista, ja ”normaalia” suurempia muuttovoittoja tuli myös Sipoosta, Mäntsälästä ja Nurmijärveltä. Tämä on merkittävä muutos, sillä Porvoo kärsi aikaisemmin maltillisia muuttotappiota Helsingin seudulle, kertoo johtava asiantuntija Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.

– Ikäryhmittäin tarkasteltuna Porvoo sai aikaisempaa vahvempaa muuttovoittoa erityisesti 25–44-vuotiaasta aikuisväestöstä ja lapsista, eli muuttoliikkeen kannalta tärkeimmistä avainryhmistä. Tässä ikäryhmässä on runsaasti työmarkkinoille siirtyviä ja perheen perustamisvaiheessa olevia henkilöitä, Aro jatkaa.  

Porvoo sai edelleen muuttovoittoa myös ulkomailta (166 henkilöä) vuonna 2020. Luonnollinen väestönlisäys jäi sen sijaan hiukan miinusmerkkiseksi. Lapsia syntyi 400, mikä on 40 lasta vähemmän kuin keskimäärin vuosien 2015–2019 aikana. 

– Porvooseen muuton syinä korostuvat itselle mieluinen asumisympäristö, sujuva arki sekä hyvät peruspalvelut ja ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet. Peräti 95 prosenttia kyselyymme vastanneista tulomuuttajista arvioikin löytäneensä vähintään jokseenkin toivomuksiaan vastaavan asumisratkaisun. Muuton syissä korostuu asumisen laatu, eikä asuinpaikkaa valita niinkään työpaikan ehdoilla, kuvaa viestintä- ja tutkimuspäällikkö Etta Partanen Innolinkista.

– Muuttajat antoivat Porvoolle hyviä arvioita asuinalueiden viihtyisyydestä, asunnon sijainnista ja asuntojen arvon säilymisestä. Monet ovat muuttaneet aiempaa isompaan asuntoon, Partanen jatkaa.

Kehittämiskohteina esille nousivat asuntojen hinnat, palveluiden kehittäminen ja liikenneyhteydet etenkin pääkaupunkiseudulle. Lisähuomioita toivotaan myös asumisen vaihtoehtojen, keskustan ja liikunta- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämiseen.

Porvoon väestönkehitys- ja muuttoliikenneanalyysi
Muuttajatutkimus

• Porvoon kaupunki on teettänyt kaksi selvitystä, jotka koskevat väestönkehitystä ja muuttoliikettä.
• Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on tehnyt analyysin, joka selvittää Porvoon väestökehitystä ja muuttoliikettä Tilastokeskuksen aineistojen perusteella. Porvoon kehitystä verrataan koko maan kehitykseen, suurten kaupunkien kehitykseen sekä Porvoon seutukunnan kehitykseen. Mukana on myös analyysi muuttajien ikärakenteesta ja muuttoliikkeen suunnasta.
• Innolinkin haastatteluihin perustuva muuttajatutkimus selvittää puolestaan tekijät, jotka ovat houkutelleet tulomuuttajat muuttamaan Porvooseen sekä tekijät, joiden vuoksi lähtömuuttajat ovat muuttaneet pois kaupungista.