Opiskeluhuoltopalveluiden tarpeiden arviointi on valmistunut – kouluihin toivotaan lisää panostusta ennaltaehkäiseviin palveluihin
Porvoon koulut ovat monilta osin tyytyväisiä opiskeluhuoltopalveluiden riittävyyteen. Hankalaksi koetaan kuitenkin esimerkiksi henkilöstön vaihtuvuus, tiettyjen palvelujen vaje ja että aika ei riitä ennaltaehkäisevään työhön.
Tulokset käyvät ilmi kaupungin tuoreesta kokonaistarpeen arvioinnista, johon on koottu tiedot käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista kaupungin kaikilta kouluilta ja esiopetusyksiköistä. Tulokset on käsitelty mm. opiskeluhuollon ohjausryhmässä, jossa on mukana Porvoon kaupungin, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja eri verkostojen asiantuntijat. Aihetta käsitellään seuraavaksi kasvun ja oppimisen lautakunnassa 13. kesäkuuta.
– Keskustelu on ajankohtainen koko Suomessa. Olen saanut kuulla, että tilanne ei ole juurikaan parempi muissakaan Itä-Uudenmaan kunnissa. Tilannetta tullaan käymään läpi Itä-Uudenmaan kaupunki- ja kuntajohtajakokouksessa kesäkuussa. Aihetta on myös syytä käsitellä yhteisneuvotteluissa hyvinvointialueen johdon kanssa. On kaikkien yhteinen etu ja tahto, että opiskeluhuolto- ja opiskeluterveydenhuolto toimii, toteaa vt. kaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz.
Vaikka kuraattoripalvelut koetaan pääosin riittävinä, etenkin esiopetuksessa, koulujen oppilaiden lisääntyneet henkilökohtaiset haasteet näkyvät kuraattoreiden lisääntyvänä tarpeena. Tällä hetkellä myös muun opiskeluhuoltohenkilöstön vajaus kuormittaa kuraattoreita. Lain mukaan yhden kuraattorin vastuulla saa olla enintään 670 lasta ja nuorta.
Psykologipalveluiden saatavuus on heikompaa kuin kuraattoripalveluiden. Ostopalveluna palkatut psykologit vaihtuvat ja tietyistä kouluista psykologi puuttuu kokonaan. Psykologivaje on myös pidentänyt jonoja ja avun saaminen kestää.
Samat teemat toistuvat kouluterveydenhoitajien ja koululääkäreiden palveluissa. Niiden työtehtäviä on jouduttu priorisoimaan ja näin ollen tietyt lakisääteiset terveystarkastukset ovat jääneet tekemättä.
– Aika ei riitä tärkeään ennaltaehkäisevään työhön. Meillä on vielä paljon töitä edessämme mutta yhdessä arvioimme ja analysoimme tulokset sekä sovimme jatkotoimenpiteistä. Yhteiskehittäminen on mahdollisuus ratkoa tilannetta, lasten ja nuorten vointi on yhteinen huolemme, toteaa sivistysjohtaja Sari Gustafsson.
Opiskeluhuolto jakautuu yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Koulutusjärjestäjä ja hyvinvointialue edistävät kokonaisuutta yhdessä. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä. Kaikilla esiopetuksessa ja perusopetuksessa olevilla oppilailla ja lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa olevilla opiskelijoilla on oikeus opiskeluhuoltoon.
Palvelutarpeet arvioidaan vuosittain ja tiedot päivitetään kaupungin opiskeluhuoltosuunnitelmiin. Arviolla varmistetaan opiskeluhuoltopalvelujen riittävyys huomioiden oppilaiden ja kouluyhteisön tarpeet, terveystarkastusten ja henkilöstömitoitusten toteutuminen sekä palvelujen järjestäminen määräajassa.