Pakolaisen polku: Vuosittainen yhdenvertaisuustapahtuma Porvoon nuorille
Lokakuun toisella viikolla 7.–10.10 järjestetään kaikille Porvoon kahdeksasluokkalaisille yhdenvertaisuustapahtuma WSOY-talossa ja nuorisotila Zentrassa.
Vuosittain järjestettävä, Porvoon kaupungin nuoriso- ja koulutuspalveluiden, Careerian sekä Porvoon suomen- ja ruotsinkielisten seurakuntien yhteistyössä toteuttama tapahtuma on nimeltään Pakolaisen polku.
Pakolaisen polussa oppilaat tutustuvat pakolaisilmiön taustoihin ja pääsevät keskustelemaan ja tarkentamaan tietämystään pakolaisuuteen liittyvissä asioissa. Tapahtuma toteutetaan teatterin keinoin, ja näyttelijöinä Pakolaisen polussa toimivat Porvoon kansalaisopiston suomen kielen opiskelijat.
Kuvitteellisessa maassa
Tarina vie oppilaat kuvitteellisen maahan, jossa he pääsevät osaksi jännittävää näytelmää. Ilmapiiri kuvitteellisessa maassa ei ole suopea vastaanottamaan sinne saapuvia uusia tulijoita, ja heihin suhtaudutaan epäillen. Uudessa maassa tutustutaan muun muassa tulliin, sairaalaan ja kouluun.
Oppaina matkalla toimivat Careerian matkailualan opiskelijat. Noin tunnin mittainen polku päättyy nuorisotila Zentraan, jossa tapahtuman keskustelevaa osuutta ohjaavat seurakunnan ja nuorisopalvelujen työntekijät.
– Tapahtuman kasvatuksellisena tavoitteena on käsitellä yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen liittyviä teemoja sekä herättää keskustelua ennakkoluuloista ja niiden seurauksista, nuorisopalvelukoordinaattori Mila Eriksson kertoo.
Yhdenvertaisuuskasvatuksen tavoitteena on edistää moninaisuutta arvostavan ilmapiirin rakentumista. Toisten kunnioittaminen ja tasa-arvoiset mahdollisuudet toimintaan osallistumiselle ovat nuorisotyön keskeisiä periaatteita.
Yhteiskunnassa yhdenvertaiset mahdollisuudet toteutuvat harvemmin ryhmillä, joihin kohdistuu kielteisiä ennakkoluuloja, syrjintää tai rasismia ulkonäön, kielen, uskonnon ja kulttuurin perusteella määritellyn vähemmistöaseman vuoksi. Yhdenvertaisuuskasvatuksella tähdätään kaikkien nuorten hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen.
– On tärkeää, että nuori voi kokea kuuluvansa ryhmään sen tasavertaisena jäsenenä ja tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään, Mila Eriksson toteaa.