Palveluverkkosuunnitelman vaihtoehdot valmistuvat – lausuntokierros käynnistymässä

Lausuntokierroksen jälkeen kaupunginjohtaja tekee oman esityksensä palveluverkosta. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa marraskuussa ja valtuusto 11. joulukuuta.  

Kaupungin asukkaille järjestetään info- ja keskustelutilaisuus palveluverkosta 10. lokakuuta klo 18–20 Porvoon kaupungintalon valtuustosalissa.  

Lasten määrä vähenee lähivuosina Suomessa merkittävästi syntyvyyden laskun vuoksi, ja siksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa uudistetaan parhaillaan eri puolilla Suomea.  

– Lasten määrä vähenee myös Porvoossa, muuttoliikkeestä huolimatta. Lasten vähentyessä vähenee myös valtion rahoitus perusopetus- ja varhaiskasvatuspalveluille. Väestöennusteen mukaan 0–18-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä laskee Porvoossa vuodesta 2025 vuoteen 2040 mennessä noin 1 700 lapsella, jolloin vuosittaiset valtionosuudet laskisivat noin 12 miljoonalla eurolla, kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi kuvaa.  

Väheneminen on epätasaista eri puolilla Porvoota. Vetovoimaisimpia alueita Porvoossa ovat keskusta ja sen lähialueet, niin kerrostalorakentamisen kuin pientalorakentamisen kannalta. Nuoria perheitä kiinnostavat varsinkin uudet omakotitaloalueet kaupungin keskeisillä alueilla.  

– Lasten vähentyessä palveluverkkoa täytyy karsia myös Porvoossa, jotta voimme tarjota pedagogisesti korkeatasoiset, hyvinvointia tukevat ja yhdenvertaiset opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut kaikille porvoolaisille lapsille ja nuorille myös tulevaisuudessa, sivistysjohtaja Sari Gustafsson toteaa.  

– Jos emme karsi väljiksi muuttuvista tiloista, vaarana on, että joudumme karsimaan merkittävästi koulujen ja päiväkotien henkilöstömenoista, eli lasten opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Tämä tarkoittaisi mm. suurempia ja epätasaisempia ryhmäkokoja sekä vähemmän aikuisia ja valinnaisaineita kouluissa. Voimme joutua myös karsimaan muista merkittävistä hankkeista, rakennusten ylläpidosta ja muista kaupungin palveluista tai kiristämään asukkaiden verotusta, Sari Gustafsson jatkaa.  

Porvoo on investoinut noin 150 miljoonaa euroa koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja peruskorjaukseen viimeisten 12 vuoden aikana.  

– Näissä investoinneissa Porvoo on kokoonsa nähden maamme kärkipäätä, Sari Gustafsson kuvaa.  

Palveluverkkosuunnitelman mukaan kaupunki investoi edelleen lähivuosina kymmeniä miljoonia euroja uusiin ja peruskorjattaviin tiloihin, kuten uuden Peipon koulun rakentamiseen sekä Hinthaaran sivistyskeskuksen, Borgå Gymnasiumin ja Kvarnbackens skolan lisäosiin ja korjaukseen. Varhaiskasvatuksessa on tarkoitus rakentaa tai korjata tiloja Länsirannalla, Meritullissa, Huhtisissa, Eestinmäessä ja Kevätlaaksonniityssä. Näiden investointien seurauksena varhaiskasvatus voi luopua useista käytössä olevista tilapäistiloista eri puolilla Porvoota.  

– Yhtälö muotoutuu vaikeaksi, jos teemme kaikki suunnitellut investoinnit, emmekä karsi palveluverkkoa alueilla, joissa lapset vähenevät. Tämä ei olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävä ja vastuullinen vaihtoehto.  

Palveluverkkosuunnitelma lähtee siitä, että koulujen nykyiset oppilaaksiottoalueet yhdistettäisiin palvelualueiksi. Varhaiskasvatuksessa toimii jo kolme palvelualuetta, joiden perusteella lapsille tarjotaan varhaiskasvatuspaikkaa.  

Perusopetukseen perustettaisiin kolme suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä palvelualuetta. Palvelualueilla olisi useampia päiväkoteja ja kouluja. Palvelualue antaa paremmat mahdollisuudet rakentaa koulutulokkaiden ryhmät mahdollisimman tasavertaisiksi.  

Suunnitelmassa on luotu kolme erilaista vaihtoehtoa palveluverkon tiivistämiselle vuosina 2025–2040, kaupunginhallituksen hyväksymien palveluverkkosuunnittelun periaatteiden pohjalta.  

Epoon ja Ilolan kouluista luovuttaisiin kaikissa vaihtoehdoissa vuosien 2025–2026 aikana. Tämän lisäksi vaihtoehdoissa on myös muita kouluja ja päiväkoteja koskevia esityksiä erityisesti vuosien 2030–2040 välillä.  

Kapasiteettitarkastelun mukaan kouluissa ja varhaiskasvatuksessa olisi kaikissa vaihtoehdoissa riittävästi kapasiteettia, vaikka oppilas- ja lapsimäärä kehittyisi positiivisen väestöennusteen mukaisesti. 

– Eri vaihtoehdoissa palveluverkon keskimääräiset vuotuiset käyttökustannukset olisivat vuosina 2035–2040 noin 1,0–5,4 miljoonaa euroa alemmat kuin silloin, jos palveluverkkoa ei tiivistettäisi. Kumulatiivisesti vuoteen 2040 mennessä säästöä kertyisi 12,6–47,9 miljoonaa euroa nollavaihtoehtoon verrattuna, rahoitusjohtaja Henrik Rainio kertoo.  

– Henkilöstön määrä vähenisi tiiveimmässä vaihtoehdossa ryhmien määrän vähenemisen myötä noin 100 hengellä vuoteen 2040 mennessä. Henkilöstön eläköityminen mahdollistaa sen, että henkilöstölle riittää edelleen töitä, vaikka henkilöstötarve pieneneekin, henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari kuvaa.  

– Ehdotus on, että valtuusto tekee joulukuussa päätöksen palvelualueiden perustamisesta ja valitsee vaihtoehdon palveluverkon tiivistämiselle. Tämän lisäksi olisi tarkoitus päättää palveluverkkoa koskevat toimenpiteet vuosille 2025–2029. Myöhempiä vuosia koskevat päätökset olisi tarkoitus tehdä myöhemmin väliarviointien jälkeen, kun tiedetään tarkemmin, miten Porvoon kaupungin väestö ja erityisesti lasten määrä sekä rahoitus kehittyvät, Jani Pitkäniemi tiivistää.