Palveluverkkotyö jatkuu skenaariotyöskentelyllä
Kaupunginhallitus hyväksyi Porvoon varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuspalveluiden palveluverkon periaatteet 8. huhtikuuta, ja merkitsi tiedoksi palveluverkon nykytilan kuvauksen 17. kesäkuuta 2024.
Seuraavana työvaiheena on palveluverkon suunnitteluvaihe, jossa selvitetään mahdolliset kehitysskenaariot. Skenaariot valmistuvat päätöksentekoon lokakuussa. Kokouksessaan 24. kesäkuuta kaupunginhallitus käsittelee skenaarioiden rakentamisen ja muotoilun linjauksia.
– Jotta pääsemme jatkamaan skenaariotyöskentelyä kesän aikana, tarvitsemme kaupunginhallitukselta linjauksen skenaarioiden rakentamista varten. Esitys on, että rakennamme kolme eri skenaariota, joiden pohjalta päätöksiä voi syksyllä tehdä. Nyt päätetään vasta tavasta kuvata eri vaihtoehtoja, sivistysjohtaja Sari Gustafsson kertoo.
Skenaariovaiheen raportoinnin keskeisimmät sisällöt ovat: analyysi ja esitys palvelutilojen keskittämis- ja kehittämistarpeista, skenaarioiden kuvaus, skenaarioiden arviointi ja vertailu sekä ehdotus valittavasta skenaariosta. Skenaarioihin liitetään lisäksi niiden toteuttamista tukevia kriteerejä, mutta ne johdetaan vasta skenaarioiden valmistuttua. Kriteereillä tarkoitetaan määrällisiä reunaehtoja, joilla kyseinen skenaario voidaan toteuttaa ja joilla skenaarioiden hyödyt voidaan saavuttaa. Tällaisia määrällisiä reunaehtoja ovat esimerkiksi ryhmäkoko, yksiköiden määrä, käytettävissä olevat toimintakulut ja henkilöstöresurssit.
Skenaarioiden lopullinen käsittely ja päätökset skenaarioiden sisällöistä ja valittavasta vaihtoehdosta tehdään kaupunginhallituksessa lokakuussa ja palveluverkkoratkaisu kaupunginvaltuustossa 30.10. Toimenpiteet ja ehdotukset tulevat näin ollen osaksi vuoden 2025 talousarviota. Syksyllä 2024 tehtyjä päätöksiä voidaan toimeenpanna myös suunnitteluvuosina (2026–2027) ja skenaarioiden tarkasteluajanjaksolla myöhemminkin.
Skenaariotyöskentelyssä palvelualueiden jaottelu on suunniteltu seuraavasti:
Suomenkieliset koulut:
- Itäinen palvelualue; nykyiset koulut: Kevätkummun, Epoon, Ilolan, Keskuskoulun ja Huhtisen oppilaaksiottoalueet. Yläkoulu Linnajoen koulu.
- Läntinen palvelualue; nykyiset koulut; Hinthaaran, Kulloon, Tolkkisten, Hamarin, Peipon ja Jokilaakson oppilaaksiottoalueet. Yläkoulu Pääskytien koulu.
- Albert Edelfeltin (yhtenäiskoulu, pienryhmät) koulun palvelualue
Ruotsinkieliset koulut
- Itäinen palvelualue; nykyiset koulut: Kvarnbackens, Vårberga, Sannäs ja Grännäs oppilaaksiottoalueet. Yläkoulu Lyceiparkens skola.
- Läntinen palvelualue; nykyiset koulut: Strömborgska (yhtenäiskoulu), Eklöfska, Hindhår ja Kullo oppilaaksiottoalueet
Päiväkodit: nykyisten palvelualueiden mukaan, joita on ollut kolme
- Keskusta- ja pohjoinen palvelualue
- Itäinen alue ja itäinen haja-asutusalueen palvelualue
- Läntinen alue ja läntinen haja-asutusalueen palvelualue
Alustavat vaihtoehtoiset skenaarioiden määrittelytavat:
Perusskenaario 0: toiminnallisuuden tasavertaistaminen
- Ei supistuksia
- Uusia peruskorjauksia ja parannuksia, väliaikaistiloista luopuminen, uusia liikuntasaleja (esim. 2 kpl)
- Uudet palvelualueet käytössä
- Kohteiden toiminnallisuuden tasavertaistaminen
- Ei rakenteellisia ratkaisuja, säästöpaine henkilöstökuluihin
- Ei saavuteta taloudellisia tavoitteita (Talouden ja tuottavuuden tasapainotusohjelma)
- Opetuksen laadun panostuksiin ei yhtä hyvää mahdollisuutta
Skenaario 1: toiminnallisuuden tasavertaistaminen ja maltillinen toiminnan tehostaminen
- Lieviä supistuksia; suurin osa yksiköistä säilyy
- Perusparannuksia maltillisesti, väliaikaistiloista luopuminen
- Uudet palvelualueet käytössä, ryhmien joustava tasaaminen
- Kohteiden toiminnallisuuden tasavertaistaminen jäljelle jääville kohteille
- Rakenteellisia ratkaisuja maltillisesti, tiivistämistä ja optimointia
- Taloudellisia tavoitteita mahdollista saavuttaa esim. noin 3-5 miljoona pitkällä aikavälillä 15 vuoden sisällä (2040 mennessä). Talouden ja tuottavuuden tasapainotusohjelman tavoitteet.)
- Opetuksen laatuun panostuksia
Skenaario 2: toiminnallisuuden tasavertaistaminen ja laajempi toiminnan tehostaminen
- Radikaalia supistamista, tiivistämistä ja optimointia
- Väliaikaistiloista luopuminen ja palvelutarpeeseen vastaaminen, toiminnallinen tasavertaisuus jäljelle jääville yksiköille
- Uudet palvelualueet käytössä, ryhmien joustava ja määrätietoinen tasaaminen jatkuvana prosessina (koulupolun alku)
- Toiminnan laajempi tehostaminen, enemmän yksiköitä yhdistävää täydennys- tai uudisrakentamista tarvittaessa.
- Runsaasti rakenteellisia ratkaisuja pitkällä aikavälillä
- Taloudelliset tavoitteet saavutetaan hyvin ja ennakoiden lapsimäärän radikaali lasku, esim. noin 6–8 miljoonaa euroa 15 vuoden sisällä
- Opetuksen laatuun panostuksia.