Siirry sisältöön

Porvoo panostaa merkittävästi yritysten vihreään siirtymään

Elinvoimalautakunta käsittelee vihreän siirtymän rahaston kokonaisuutta ja päättää tukihakemusten menettelytavoista kokouksessaan 11. kesäkuuta. Rahaston rinnalla kaupunki käynnistää myös Porvoon ilmastokumppanit -mallin ja liittyy kansalliseen kiertotalouden green dealiin.

Ilmakuva Porvoosta.

Vihreän siirtymän rahasto avautumassa hakuun

Kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna 10 miljoonan euron vihreän siirtymän rahaston perustamisesta. Rahastolla Porvoon kaupunki haluaa vauhdittaa yritysten vihreää murrosta ja tukea uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä.

– Rahastolla halutaan siivittää murroksessa piileviä mahdollisuuksia ja vahvistaa yhteistä kilpailukykyä. Suoria yritystukia ei voida maksaa, mutta rahoituksella voidaan kattaa esimerkiksi kriteerien mukaisia palkka- ja selvityskuluja. Rahasto halutaan saada mahdollisimman monipuoliseen käyttöön seuraavan 10 vuoden aikana, kertoo kaupungin elinkeinojen kehittäjä Minna Kajaste.

Rahasto on suunnattu pk-yrityksille, joiden toiminta kohdistuu Porvooseen, mutta rahastosta voidaan tukea myös kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelman mukaisia toimia. Pääpaino on kuitenkin yrityksissä.

– Ensimmäinen haku pyritään avaamaan mahdollisimman pian elinvoimalautakunnan kokouksen jälkeen, jos lautakunta hyväksyy esityksen. Hakukierros toimii pilottina, kertoo Kajaste.

Rahaston on tarkoitus toimia myös vastinrahana muille rahoituksille, jolloin vaikuttavuus moninkertaistuu. Tavoitteena on tukea aitojen harppausten ja uusien ratkaisujen syntymistä, joista on hyötyä myös laajemmin arvoketjussa.

– Rahaston hyödyntämistä ja vaikuttavuutta tullaan seuramaan aktiivisesti. Sieltä voidaan avata myös täsmähakuja eri teemoihin ja tarpeisiin. Toivomme, että yritykset tarttuvat rohkeasti ja myös yhdessä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin, sanoo Kajaste.

Ensimmäiset Ilmastokumppanuudet käynnistyvät

Kaupunki käynnistää rahaston rinnalla myös toisen vihreän siirtymän työkalun yrityksille. Porvoon uusi ilmastokumppanimalli on yrityksille ja muille organisaatioille tarkoitettu matalan kynnyksen verkosto ilmasto- ja ympäristöosaamisen rakentamisen tueksi. Ensimmäisinä ilmastokumppanuuden kaupungin kanssa solmivat Brunberg Oy, Jarin Pihakaivin tmi, Kaj Forsblom Oy, Maanrakennus Forsström Oy, PL-Rakennus Oy sekä Porvoo Tours Oy.

Ilmastokumppanuus perustuu täysin vapaaehtoisuuteen ja on kumppaneille maksuton. Ensimmäiset kumppaniyritykset ovat olleet mukana rakentamassa mallia.

– Ilmastokumppanit muodostavat edelläkävijöiden verkoston, jota kaupunki tukee vihreän ja kestävän liiketoiminnan kehittämisessä, osaamisen ja tiedon haltuunotossa, yhteiskehittämisessä sekä oman ilmasto- ja ympäristöimagon rakentamisessa, kertoo kaupungin kestävän kehityksen asiantuntija Sanna Päivärinta.

Ilmastokumppaneilta edellytetään omista lähtökohdista käsin asetettua ilmasto- ja ympäristötavoitetta. Vastineeksi kaupunki tarjoaa organisaation käyttöön muun muassa Porvoon ilmastokumppani -tunnuksen.

– Kaupunki nostaa kumppaneitaan esiin viestinnällisin keinoin, järjestää tilaisuuksia kumppaneiden toiveisiin ja tarpeisiin perustuen sekä avaa tulevia hankkeitaan ja hankintojaan. Myös vuosittain jaettava Tuen ilmastotekojen Porvoota -tunnustus siirtyy jaettavaksi ilmastokumppaniverkostoon, kertoo Päivärinta.

Ilmastokumppanuusmallia on kehitetty osana Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Co2Jump – Ilmastoloikka kumppanuuteen -hanketta. Hankkeen vetureina toimivat kehitysyhtiö Posintra ja Laurea-ammattikorkeakoulu.

Porvoo ensimmäisten joukossa kiertotalouden green dealiin

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 20. toukokuuta 2024 ne tavoitteet ja toimenpiteet, joilla kaupunki etenee kohti ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön luotsaamaa kansallista kiertotalouden green dealiä.

– Rakennettu ympäristö ja siihen liittyvä kiertotalous ovat lähtökohta kaupungin kestävälle kasvulle. Kaupungin sitoumus kohdistuukin maamassojen kiertotalouteen sekä kaupungin tilojen monipuoliseen hyödyntämiseen ja siten myös tilojen käyttöasteen nostamiseen, kertoo Päivärinta.

Seuraavassa vaiheessa tutkijoista koostuva tieteellinen arviointiryhmä arvioi kaupungin sitoumusta suhteessa kansallisiin tavoitteisiin. Arviointiryhmän suositusten pohjalta ministeriöt joko hyväksyvät tai hylkäävät kaupungin sitoumuksen tai ehdottavat sitoumukseen täydennyksiä.