Porvoo pärjää hyvin alueiden elinvoimavertailussa

Myös kaupungin muuttovetovoima on kasvanut vahvasti korona-aikana.

Muuttovoittoa on saatu erityisesti pääkaupunkiseudulta ja nuorten aikuisten ryhmästä, selviää analyysistä, jonka on tehnyt valtiotieteen tohtori, johtava asiantuntija Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.

MDI analysoi kaupunginvaltuuston strategityöpajaa varten Porvoon tulevaisuusnäkymiä ja asemaa alueiden välisessä kilpailussa. Analyysissä keskitytään erityisesti alue- ja väestönkehityksen tilannekuvaan sekä Porvoon asemaan keskeisillä elinvoiman ja vetovoiman tunnusluvuilla.

 – Korona-aikana alueellinen eriytyminen, erilaistuminen ja ”kuplautuminen” kiihtyivät. Sekä alueiden väliset että alueiden sisäiset erot ovat pikemmin kasvussa kuin supistumassa. Yhteys nopeiden liikenneyhteyksien, koulutuksen ja sijainnin välillä vahvistuu edelleen, Timo Aro kuvaa.

Väestörakenteen muutokset vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen. Väestö ikääntyy, vähenee ja keskittyy. Toisaalta joillakin alueilla on käynnissä samanaikaisesti vahva positiivinen rakennemuutos taloudessa, työllisyydessä ja investoinneissa sekä negatiivinen rakennemuutos demografisessa kehityksessä.

– Alueiden välinen kilpailu niukkenevista resursseista kiihtyy ja kiristyy. Alueet kilpailevat nuorista ja nuorista aikuisista, osaajista ja työvoimasta, yrityksistä ja investoinneista, näkyvyydestä ja huomioarvosta. Erottautumisen, identiteetin, omaperäisyyden ja mainekuvan merkitys korostuu, Timo Aro kertoo.

Porvoon elinvoima on kehittynyt hyvin useilla keskeisimmillä elinvoimamittareilla. Väestö on lisääntynyt, työpaikokkojen määrä on lisääntynyt avoimella sektorilla, yritysten määrä on lisääntynyt ja yritystiheys on suurempi kuin maassa keskimäärin. Porvoon sijoitus on hyvä myös työllisyysasteen, huoltosuhteen, asuntotuotannon, väestön tulo- ja koulutustason sekä sairastavuusindeksin vertailussa. Työttömyysaste on kuitenkin korkeampi kuin maassa keskimäärin.  

– Manner-Suomen aluekehitysindeksin vertailussa Porvoo on sijalla 10 Espoon, Helsingin ja Vantaan sekä muutaman pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kehyskunnan jälkeen, Timo Aro kuvaa.

Porvoon muuttovetovoima on kasvanut koronakriisin aikana erittäin vahvasti verrattuna koronakriisiä edeltävään aikaan: Porvoo kärsi keskimäärin 21 henkilöä muuttotappiota vuodessa vuosina 2015–2019, mutta sai vuonna 2020 muuttovoittoa 123 henkilöä. Tammi–syyskuussa 2021 muuttovoitto oli jo 300 henkilöä. Muuttovoitot ovat kasvaneet erityisesti Helsingistä ja Vantaalta. Muuttotappiota Porvoo on kärsinyt korona-aikana Turun, Tampereen ja Jyväskylän kaltaisille opiskelukaupungeille.

– Porvoon muuttovetovoima on vahvistunut merkittävästi erityisesti helsinkiläisten nuorten aikuisten ryhmässä, Aro kuvaa.

Väestön keskittyminen näkyy myös Porvoon sisäisessä väestönkehityksessä, kun väestönkehitystä tarkastellaan kilometrin levyisissä väestöruuduissa vuosina 2015–2020. Joka kolmas ruutu on kasvanut, joka viidennessä ei ole tapahtunut muutoksia. mutta lähes joka toisessa ruudussa väestö on vähentynyt. Kasvu on keskittynyt vahvasti muutamille alueille: Länsirannalle, Toukovuoreen, Kevätlaaksoon, Omenatarhaan, Haikkooseen, Alkrogiin, Hermanninsaareen ja Hornhattulaan. 

Porvoon kaupunginhallitus hyväksyi kaupunkistrategian päivityksen aikataulun ja työsuunnitelman syyskuun lopussa. Lokakuussa toteutettiin asukas- ja henkilöstökysely strategiatyön taustaksi, ja uusi kaupunginvaltuusto kokoontui marraskuun alussa työpajaan pohtimaan strategityön painopisteitä. Valtuuston on tarkoitus hyväksyä strategian päivitys viimeistään toukokuun lopussa.

Strategian päivitystyötä voi seurata kaupungin verkkosivuilla. Sivustolta löytyy tällä hetkellä mm. strategiatyön taustaksi tehdyn kyselyn tulokset, MDI:n analyysi Porvoon tulevaisuusnäkymistä sekä analyysit Porvoon talouden tulevaisuuden näkymistä hyvinvointialueuudistuksen jälkeen.

Timo Aron esitys: Analyysi Porvoon tulevaisuudennäkymistä