Porvoon kansallinen kaupunkipuisto 12 vuotta

– Porvoon kansallinen kaupunkipuisto on kehittynyt pala palalta joka vuosi. Hamarin rantareitti on ollut jo 15 vuotta olemassa, mutta näiden uusien palojen myötä siitä on tullut vieläkin pitemmälle jatkuva, suositumpi ja edustavampi, maisema-arkkitehti Anne Rihtniemi-Rauh kertoo.

Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena.

Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kaupunkiympäristössä sijaitseva arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki on sitoutunut.

– Kaupunkisuunnittelu ja viheralueiden hoito ovat aina erilaisten asioiden yhteensovittamista. Ajattelen, että kansallisen kaupunkipuiston status säilyttää sellaisia asioita, jotka eivät ehkä itse kykene pitämään puoliaan. Mielestäni olemme Porvoossa yhteistyössä onnistuneet hyvin säilyttämään ja kehittämään laajoja virkistysalueiden kokonaisuuksia niiden erilaisten arvojen pohjalta. Arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien kohdalla olemme onnistuneet jo hoitamaan tiettyjä erityiskohteita, mutta kulttuuriympäristöjen erilaisten arvojen tunnistaminen ja toiminnan kehittäminen voisi nousta nykyistäkin isompaan rooliin. Esimerkiksi Kokonniemen vanha kansanpuisto ja Gammelbackan lähes hävinnyt kartanopuisto olisivat kiinnostavia uudenlaisen toiminnan sovittamisen ja kulttuuriperinnön palauttamisen kannalta, Rihtniemi-Rauh jatkaa.

– Maisema-arkkitehtinä olen erityisen tyytyväinen siitä, että Porvoon kansallinen kaupunkipuistossa on hoidettu useassa kohteessa vanhoja kulttuurimaisemia niin, että niiden kulttuurihistorialliset piirteet ja luonnon monimuotoisuus palautuvat, Rihtniemi-Rauh pohtii puiston syntymäpäivän alla. Parhaita esimerkkejä ovat Maariin ja Gammelbackan Bäckakseen palautetut laitumet. Maisemanhoito vaatii työtä ja osaamista, ja sillä saavutetaan merkittäviä hyötyjä miljöön viihtyvyydessä, kauneudessa ja luonnonkirjossa.

Ympäristöministeriön rahoituksella on viime vuoden aikana tehty mittavia kunnostustöitä kansallisen kaupunkipuiston alueella. Hamarin reitin jatkaminen oli yksi isoimmista töistä. Reitin infotaulut ja kyltit ovat vielä tulossa.

Tänä vuonna Länsirannan Aleksinpuisto ja Taidetehtaan rantapuisto ovat viimeistelyvaiheessa. Avantin ääniteos tulee kesäkuun lopussa rantapuiston älyvalaisimiin ja taideohjelman taideteosten sijoittelu jatkuu ensi talvena.

Kokonniemen kansanpuistosta ylös kalliolle johtavat kiviportaat kunnostettiin viime kesänä. Vanhalla puistolla on kiehtova historia. Se on suunniteltu vuonna 1891 ajan tyyliin soveltaen uutta englantilaista maisemapuistoideaa, joka perustui maiseman ja paikan omiin ominaispiirteisiin sekä maisematilan luomiseen.

– Suunnittelija A:F:Rydberg oli taitava suunnittelija ja hän näki paikan vahvoina piirteinä kalliot, suuret siirtolohkareet ja näkymät merelle. Suojaisa oleskelu ja käyskentelyalue luotiin jokisuun puoleiseen rantaan, missä maisematila polveili vaihtelevasti ja liittyi joen maisematilaan.

– Tämä joen ja rantatasanteen maisemapuiston tilayhdistelmä, rinteiden männikkö, kivet ja kalliot merimaisemineen ovat mahtavaa puistoarkkitehtuuria. Siinä voi kokea huikeita tunnelman vaihteluita polkuja pitkin kulkiessa. Alkuperäisen puiston kukkaloisto ja tilavaikutelma ovat viimeisen 50 vuoden aikana kovasti köyhtyneet. Syksyllä olisi tarkoitus palauttaa niitä ja istuttaa niitä pensas- ja puulajeja, joilla alkuperäistä puistossa luotiin tilataidetta Rihtniemi-Rauh kertoo.

Tänä vuonna kaupunki ei järjestä erityistä tapahtumaa kansallisen kaupunkipuiston vuosipäivänä.

– Suosittelen luonnollisesti, että porvoolaiset viettävät päivää nauttimalla puiston helmistä kuten Näsinmäestä, Jokirannasta, Kokonniemen kansanpuistosta tai Hamarin rannasta.