Porvoon tulos 2019 vain lievästi ylijäämäinen – yhteisövero kasvoi 59 prosenttia
Porvoon kaupungin talous oli vuonna 2019 vain lievästi ylijäämäinen, vaikka talouden suhdannekehitys oli monella tapaa myönteinen, ilmenee juuri valmistuneesta kaupungin tilinpäätöksestä.
Porvoon kaupungin talous oli vuonna 2019 vain lievästi ylijäämäinen, vaikka talouden suhdannekehitys oli monella tapaa myönteinen, ilmenee juuri valmistuneesta kaupungin tilinpäätöksestä.
Kaupungin ylijäämä oli vuonna 2019 noin 2,1 miljoonan euroa, kun edellisvuonna ylijäämä oli noin 2,4 miljoonaa euroa. Kaupungin vuosikate heikkeni noin 13 prosenttia, yhteensä 25,3 miljoonaan euroon. Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja.
– Tulos on kutakuinkin tasapainossa, mutta suhdannehuipun aikaan kaupungin tulisi tehdä selkeästi ylijäämäistä tulosta ja kyetä lyhentämään lainoja. Nyt tähän ei kyetty, ja tämä vuosi näyttää koronaviruskriisin vuoksi erittäin huonolta, tiivistää kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.
Kaupungin tulot kasvoivat hyvin, mutta menojen kasvu oli kuitenkin voimakkaampaa. Kaupungin talous pysyi vuonna 2019 tasapainossa pitkälti hyvän yhteisöverokertymän ansiosta.
Yhteisövero kasvoi 59 prosenttia
Yhteisövero tuotti kaupungille noin 32,4 miljoonaa euroa, mikä on 59 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Tyypillinen tuotto on ollut noin 15 miljoonaa euroa 2010-luvun alkuvuosina. Ilman korkeita yhteisöveron tuottoja kaupungin tulos olisi merkittävästi alijäämäinen.
– Yhteisövero on hyvin suhdanneherkkä, joten kaupungin pysyvää menotasoa ei voi rakentaa yhteisöveron varaan. Tänä vuonna yhteisövero tulee alenemaan selvästi koronaepidemian takia, toteaa rahoitusjohtaja Henrik Rainio.
Kunnallisveron tuotto kasvoi vain 0,6 prosenttia, yhteensä noin 193,6 miljoonaan euroon. Kuntien verotilitykset viivästyivät verohallinnon verokorttiuudistuksen sekä tulorekisteriin liittyvien ongelmien vuoksi. Tämän takia Porvoolta jäi saamatta arviolta noin 2 miljoonaa euroa kunnallisveroa vuoden 2019 aikana.
Kaupungin verorahoitus, eli verotulot ja valtionosuudet, kasvoivat yhteensä noin 17,6 miljoonaa euroa.
Menot kasvoivat voimakkaasti
Kaupungin toimintamenot kasvoivat yhteensä noin 20,4 miljoonaa euroa, eli noin 6,2 prosenttia edellisvuodesta. Menojen kasvu johtuu pääosin palvelujen ostoista sekä henkilöstömenojen kasvusta. Palvelujen ostot kasvoivat noin 11,6 miljoonaa euroa ja henkilöstömenot noin 5,5 miljoonaa euroa.
– Näin voimakas menojen kasvu ei ole pitkällä aikavälillä kestävää. Menojen kasvu kiihtyi koko maassa vuonna 2019, kun esimerkiksi kilpailukykysopimus päättyi. Ennakkotietojen mukaan toimintamenot kasvoivat kunnissa keskimäärin 3,9 prosenttia, joten Porvoossa menot kasvoivat kuitenkin selvästi enemmän, vertailee Rainio.
Keskeisimmistä toimialoista sosiaali- ja terveystoimen menot kasvoivat noin 4,9 prosenttia, ja sivistystoimen menot noin 2,8 prosenttia. Menoihin sisältyy 2 miljoonan euron pakollinen varaus, joka johtuu Mätäjärven kaatopaikan kunnostusvastuun uudesta kustannusarviosta.
Investoinnit edelleen korkealla ja lainakannan kasvu jatku
Kaupungin lainakanta kasvoi noin 8,6 miljoonaa euroa. Lainakanta oli vuoden 2019 lopussa noin 171,7 miljoonaa euroa, eli noin 3 400 euroa porvoolaista kohden. Velka on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, kun vielä vuonna 2015 lainakanta oli noin 115 miljoonaa euroa.
Kaupungin investointimenot olivat vuonna 2019 yhteensä noin 45 miljoonaa euroa, kun pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kaupungilla on varaa investoida noin 25–30 miljoonaa euroa vuosittain. Vuoden 2019 investoinnit kohdistuivat erityisesti kolmeen koulurakennukseen: Grännäs skola, Eklöfska skola sekä Strömbogrska skola.
Lisätietoja:
Rahoitusjohtaja Henrik Rainio
Puh. 040 593 6057
henrik.rainio@porvoo.fi
