Porvoossa panostetaan lapsen oikeuksiin – Lapsiystävällinen kunta -mallin toimintasuunnitelma etenee

Suomen UNICEF on valinnut Porvoon kehittämään lapsiystävällistä toimintamallia edellyttäen kunnalta sitoutumista lapsen oikeuksien edistämiseen kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa. Mukana tällä hetkellä on jo 44 kuntaa tavoittaen lähes puolet Suomen lapsista. Lapsiystävällinen kunta -malli on UNICEFin työväline kunnille, jonka tavoitteena on auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja. Porvoossa asuu tällä hetkellä noin 10500 alle 18-vuotiasta. Erityisesti mallin keskiössä on edistää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumista.

Suomeen on valmisteltu STM:n toimesta kansallinen lapsistrategia, jonka tavoitteena on lapsen oikeuksia kunnioittava yhteiskunta. Lapsistrategian pohjana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Valtion ohella kunnat ja esimerkiksi opetuksen järjestäjät ovat hyvin merkityksellisessä asemassa strategian toteutumiseksi. Lapsistrategia tulee tarkoittamaan Porvoossakin lapsivaikutusten arviointimallin ja lapsibudjetoinnin tarkastelua ja kehittämistä lähivuosien aikana.  

Kehittämistyö vauhdissa toimintasuunnitelman muodossa

Malli etenee niin, että kunnassa tehdään alkukartoitus, jonka perusteella laaditaan UNICEFin hyväksymä toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman toteutuessa malliin lähteneet kunnat voivat saada Suomen UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen kahden vuoden kehittämistyön jälkeen.

–       Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme. Porvoo hakee Lapsiystävällinen kunta -mallin hyväksyntää varmistaakseen myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumista ja estääksemme lasten ja nuorten syrjäytymistä tehokkaammin. Mallissa visiomme on ”Lapsen Porvoo on tulevaisuuden Porvoo”. Kaupunkiimme on kuluvan vuoden aikana muuttanut noin 300 uutta porvoolaista ja sen myötä myös kymmeniä lapsia. On hienoa, että Porvoo koetaan vetovoimaisena lapsiperheiden keskuudessa ja teemmekin runsaasti töitä sen eteen, että lapsilla on täällä kasvurauha, kertoo sivistysjohtaja Sari Gustafsson.

Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että:

·        Lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen.

·        Kunta tekee lapsivaikutusten arviointia lapsia koskevista päätöksistä.

·        Lasten oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.

·        Jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja käyttää palveluita.

Kartoituskyselyllä lasten ja nuorten ääni esille

Osana toimintasuunnitelman alkukartoitusta Porvoon Lapsiystävällinen kunta -työryhmä suoritti nykytilan kartoituskyselyn varhaiskasvatuksen lapsille, perus- ja toisen asteen oppilaille ja opiskelijoille. Kyselyyn vastattiin 840 kertaa, mutta lapsia ja nuoria oli vastaamassa huomattavasti enemmän, koska esimerkiksi moni luokka vastasi yhteisesti opettajan avustuksella. Tulokset on esitelty suomen- ja ruotsin kielisille koulutusjaostoille ja sivistys- ja sotelautakunnille tänä keväänä.

–       Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti pyrimme kyselyssämme saavuttamaan mahdollisimman laajasti kaikki porvoolaiset lapset ja nuoret, Jokilaakson koulun luokanopettaja Juha Huttunen.

–       Kaikkien nuorten saavutettavuus ei aina ole ihan yksinkertaista, mutta Nuorisotoimen, Nuorisovaltuuston, varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden yhteistyöllä, saimme jaettua linkkiä kyselyyn erittäin laajasti. Jos otetaan huomioon, että kyselyyn sai vastata joko itsenäisesti yksilönä tai luokkana tai muuna ryhmänä, 840 vastausta on paljon. Alkukartoituksen ikähaitari toi myös meille kyselyä laadittaessa hiukan ongelmia. Varhaiskasvatukselle suunnattiin oma kysely ja peruskasvatukselle sekä toiselle asteelle omansa. Koulujen pienimmillä oli kuitenkin mahdollisuus vastata myös varhaiskasvatuksen kyselyn pohjalta muokattuun kyselyyn. Vaikka kysely koettiinkin osittain haastavaksi, selvittiin siitä mielestäni opettajien ja vanhempien oppilaiden avustuksella hyvin, kiittelee Juha Huttunen vielä osallisia.  

Porvoon nuorisovaltuusto vastasi toteutettuun kyselyyn yhdessä.

–       Kävimme kysymykset läpi kokouksessa ja jokainen vastasin itsenäisesti. Meille kysymyksiin vastaaminen oli suhteellisen helppoa, mutta jäimme miettimään oliko kysely liian pitkä ja haastava pienille koululaisille. Me toivomme, että Porvoossa lapsia ja nuoria kuunneltaisiin yhä enemmän eteenkin kaikissa heitä koskevissa asioissa jatkossa. Alkuun se voi olla uutta ja haastavaa, mutta toivon, että sen eteen jaksetaan tehdä töitä, etenkin, jos saamme Porvoolle Lapsi ystävällinen kunta -sertifikaatin, Porvoon nuorisovaltuustosta Emmi Kohonen kertoo.

Kyselystä selviää muun muassa, että lapset ja nuoret toivovat saavansa vaikuttaa enemmän liikuntapaikkojen ja puistojen sekä oleskelu ja vapaa-ajan tilojen sekä kirjaston ja koulujen suunnitteluun. Lapset ja nuoret toivoivat myös, että saisivat vaikuttaa erityisesti koulujen pihojen ja kouluruoan suunnitteluun enemmän. Porvoolaiset lapset ja nuoret kokivat, että heillä on hyvin harrastusmahdollisuuksia, hyvät leikkipuistot ja alakouluissa hyvät pihat. Kehittämiskohteiksi nousi mm. oleskelupaikkojen vähyys, julkinen liikenne ja keskustan viihtyvyys. Lapset ja nuoret kokivat myös, että eivät oikein tiedä missä heitä koskevista päätöksistä tiedotetaan.