Rakenneuudistus etenee kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa (kuva-palvelut) on valmisteilla rakenneselvitys. Selvityksessä tarkastellaan erityisesti vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen ja liikuntapalveluiden rakenteita.

– Rakenneselvitys laaditaan kaupungin valtuuston päättämän Porvoon kestävän talouden ohjelman 2020–2023 mukaisesti. Sivistyslautakunta on saanut tietoa asiasta kesäkuun iltakoulussa ja syyskuun kokouksen yhteydessä, kertoo sivistysjohtaja Sari Gustafsson.  

– Käytännössä selvitämme niitä tarpeita, synergioita ja hyötyjä, joita mahdollinen yhteinen hallinto voi tuoda musiikkiopistolle, taidekoululle ja kansalaisopistolle. Konsulttiyritys KPMG:n laatima selvitystyö alkoi keväällä 2020. Sen tuloksena on syntynyt useita vaihtoehtoisia malleja, joiden syvempi tarkastelu jatkuu nyt kuva-palveluissa Porvoon oman mallin kehittämisenä, sanoo kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen oma rakenneryhmä edistää asian muotoilua ja mallinnusta syksyllä 2020. Myös henkilöstöä osallistetaan lisää jatkossa. Tavoitteena on viedä asia päätöksentekoon ensi vuoden alussa. 

Kestävän talouden ohjelmaan sisältyy myös selvitys aikuisille avointen, maksullisten liikuntakurssien siirtämisestä liikuntapalveluista kansalaisopistoon.

– Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa asia on jo valmisteltu, ja toiminnan uudelleen organisointi on käynnistymässä. Toiminnan yhdenmukaisuuden kehittämiseksi tavoitteemme on siirtää asukkaille avoimet maksulliset kurssit kansalaisopiston piiriin ensi vuoden syyslukukaudesta lähtien. Tämä helpottaa asukkaita löytämään kurssit yhdestä paikasta, poistaa päällekkäisyydet ja selkiyttää myös kansalaisopiston ja liikunnan työnjakoa. Kumpikin voi keskittyä oman toiminnan kehittämiseen. Kaupunki hyötyy myös siitä, että valtionosuudet käytetään täysimääräisinä kansalaisopiston kursseihin, sanoo Merja Kukkonen.

Taiteen perusopetuksen yksikkö, johon Porvoonseudun musiikkiopisto ja Porvoon taidekoulu kuuluvat, tekevät jo nykyisin tiivistä yhteistyötä, muun muassa kuvismuskarin, yksiköiden talouden ja henkilöstösuunnittelun kautta. Taiteen perusopetuksen yksikkö kehittää, valvoo ja tukee myös yksityisten taiteen perusopetusta antavien taidelaitosten ja toimijoiden toimintaa. Yhteistyölle on tarkoituksenmukaista rakentaa yhteinen toimintatapa ja -malli.

– Lisähyötyä rakenneuudistukseen toisi mahdollinen yhteinen taiteen perusopetuksen ja kansalaisopiston pooli, jossa yhden hallinnon alla toimisivat yhteiset tukipalvelut esimerkiksi ICT:n, talouden, asiakaspalvelun, viestinnän, markkinoinnin ja hankintojen osalta. Toistensa kanssa kommunikoivat tietojärjestelmät tekisivät toimijoiden arjen sujuvaksi ja helpottaisivat tiedolla johtamista ja asukkaiden osallistamista. Tämä prosessi on jo käynnissä.

– Uudistus lisäisi yhteistyön merkitystä, vahvistaisi toimintaa ja jo hyväksi koettua taiteen perusopetuksen laatua. Malli tukisi myös paikallista ja alueellista kehitystä, toteaa Merja Kukkonen. 

KPMG:n laatimassa rakenneselvityksessä on keskitytty hallinnon henkilöstömäärään ja tukipalveluihin (ICT, HR, johtaminen, viestintä, ostopalvelut jne.). Porvoossa on tunnistettu, että eläköityminen selvityksen kohteena olevien palveluiden hallintoportaassa tuo mahdollisuuden muutokseen, joka edellyttää uutta virtaviivaisempaa johtamisjärjestelmää. Henkilöstön määrää ei ole tarkoitus vähentää itse ydinpalvelusta eli opetuksesta. Uudistuksessa ei ole tarkoitus muuttaa opetushenkilöstön roolia eikä määrää, vaan tukea ydintoimintaa ja parantaa palveluja.   

Selvityksessä on otettu huomioon, että toimintayksiköiden rahoitus koostuu kaupungin rahoitusosuuden lisäksi eri lähteistä, kuten eri valtionosuuksista, hankerahoituksesta ja avustuksista. Tarkastelussa on ollut mukana taiteen perusopetuksen järjestämisluvan mukainen sekä vapaan sivistystyön valtionosuus suhteessa kuntaosuuteen.

Rakenneselvityksessä on lisäksi tuotu esille muun muassa seuraavia toiminnan laatuun ja sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä taloudellisia vaikutuksia:

• Fuusioitaessa hallinto kevenee
• Tukihenkilöstön mahdollisuus erikoistua, jokaisen toimijan ei tarvitse tehdä kaikkea itse, tehokkuus ja laatu paranee, mm. viestintä ja markkinointi, talous ja hankkeiden rahoitushaut, henkilöstöjohtaminen, ICT, hankinnat jne.
• Ostoja tehdään keskitetymmin ja isommalla volyymilla
• Tilojen käyttö tehostuu
• Kiinteistöjen mahdollisella myynnillä saadaan tuottoja
• Laadulliset tekijät, kuten opetus, kurssitarjonta ja houkuttelevuus saavat lisää resursseja ja painoarvoa
• Opetushenkilökuntaa voidaan vakinaistaa tai lisätä tuntiopettajien tunteja osana keskitystä
• Kustannussäästöjen myötä opetusta voidaan lisätä 
• Ulkoistamista lisätään mahdollisuuksien mukaan (ostot ja henkilöstökustannukset)
• Digitaalisten palveluiden kuten kurssien varausjärjestelmien yhtenäistämisen taloudelliset vaikutukset ja säästöt toteutuvat
• Muille kunnille tuotettujen opetuspalveluiden järjestäminen tehostuu 
• Suuri koko lisää näkyvyyttä ja vahvistumista, ääni kuuluu paremmin