Selvitykset: Itärata lyhentää matka-aikaa itäisen Suomen ja pääkaupunkiseudun välillä ja mahdollistaa lähijunaliikenteen Porvooseen

Itärata on kaksiraiteinen ratayhteys, joka erkaantuisi suunnitellusta Lentoradasta Keravalla ja kulkisi Porvoon kautta Kouvolaan. Radan vaikutus ulottuu Savon radan ja Karjalan radan kautta aina Kainuuseen saakka. Nyt julkaistut selvitykset ovat osa Itäradan esisuunnitteluvaihetta. Suunnittelu rakentamisvalmiuteen saakka kestää noin 9 vuotta. Jos Itärata päätetään toteuttaa, se olisi liikennöitävissä 2030-luvun loppupuolella. Itäradan toteutumisen edellytyksenä on myös Lentoradan suunnittelu ja toteutus.

Itärata Oy:n teettämän liikenneselvityksen mukaan Itärata kasvattaa matkustajamäärää itäisen Suomen ja pääkaupunkiseudun välisillä junayhteyksillä. Erityisesti matkustamiseen vaikuttaa Helsingin ja Porvoon välinen uusi raideyhteys, joka mahdollistaa siirtymisen muista liikennevälineistä kauko- ja lähijunaliikenteeseen. Matka-aika Porvoosta Helsingin keskustaan lyhenee 22 minuuttia nykyiseen bussiyhteyteen verrattuna, 33 minuuttiin. Kouvolasta ja itäisen Suomen kaupungeista kuten Kuopiosta, Lappeenrannasta ja Joensuusta matka-aika lyhenee nykykalustoa käyttäen 12–15 minuuttia junavuorosta riippuen. 

– Nyt julkaistavasta liikenneselvityksestä saadaan hyvää pohjatietoa radan jatkosuunnittelua varten. Itäisen Suomen liikenneyhteyksiä, elinvoimaa ja huoltovarmuutta parantava Itärata tulee nähdä strategisena sadan vuoden investointina, joka hyödyttää koko maata. Savon radan ja Karjalan radan ongelmallisimmat rataosuudet tulee kunnostaa jo Itäradan suunnittelun aikana, jotta uuden radan hyödyt saavutetaan mahdollisimman laajasti sen valmistuttua, toteaa Itäradan toimitusjohtaja Petteri Portaankorva.  

Selvityksessä tarkasteltiin myös reittivaihtoehtojen vaikutuksia. Itäradan valmistumisen jälkeen kaukojunilla on Kouvolan ja Helsingin välillä kaksi reittivaihtoehtoa: Lahden ja Porvoon kautta kulkevat reitit. Tarkastelujen perusteella operaattorille on liiketaloudellisesti kannattavampaa siirtää koko kaukojunaliikenne Porvoon kautta kulkevalle reitille.

Ratayhteyden jatkosuunnittelussa pyritään optimoimaan hyötyjä kasvattavia tekijöitä, minimoimaan haittoja ja etsimään kustannustehokkaita suunnitteluratkaisuja. 

Myös Porvoon kaupungin ja Uudenmaan liiton teettämä selvitys osoittaa, että Itärata parantaa merkittävästi porvoolaisten joukkoliikenneyhteyksiä. Porvoosta pääsisi lentoasemalle reilussa vartissa, Pasilaan hiukan alle puolessa tunnissa ja Helsingin päärautatieasemalle hiukan yli puolessa tunnissa. 

– Nopeaa Itärataa ja lähijunaliikennettä Porvooseen siis tarvitaan. Rata kytkisi Porvoon pääkaupunkiseutuun aiempaa paremmin. Tämä lisää joukkoliikenteen käyttäjiä ja vähentää autoliikennettä. Potentiaalia on paljon, sillä Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä tehtiin ennen koronaa arkivuorokauden aikana noin 19 000 yhdensuuntaista matkaa, pääsääntöisesti henkilöautolla. Joka neljännen porvoolaisen työpaikka on pääkaupunkiseudulla, kertoo kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren Porvoon kaupungilta.

Porvoon lähijunaliikenteen toteutumiselle on selvityksen mukaan olemassa taloudelliset edellytykset, jos Itärata toteutuu. Valtaosa liikenteen kustannuksista saataisiin todennäköisesti katettua lipputuloilla, mutta ratainvestointi edellyttää Itäradan rakentamista.

Koska junaliikenne on matka-ajaltaan ylivertainen mm. Pasilaan ja Helsingin keskustaan, on selvityksessä lähdetty siitä, että bussilinjoihin Porvoosta Helsinkiin tulisi muutoksia. Linja-autoliikenne vähenisi eikä suurinta osaa bussilinjoista ole enää tarvetta ajaa Helsingin keskustaan saakka.  

Lähijunaselvityksessä tutkittiin useita eri lähijunavaihtoehtoja, mutta kattavaa ratateknistä ja raidelinjausten suunnittelua ja kustannusarvioita ei ole tehty. Jatkoselvityksiä ja tarkennuksia täytyy tehdä vielä lisää.   

Porvoon osalta selvitettiin mallia, jossa junat liikennöivät Kuninkaanportin asemalle sekä malleja, joissa lähijunat jatkavat tämän lisäksi pistoraiteella Porvoon läntiseen keskustaan saakka, tai joissa olisi Kuninkaanportin sijaan maanalainen asema joko Hornhattulassa Porvoon puistokadun tuntumassa tai keskustassa Porvoonjoen alla. 

Helsingin suunnan osalta selvitettiin vaihtoehtoja, joissa Porvoon lähijunat kulkevat Porvoosta Lentoasemalle saakka pysähtymättä, pysähtyvät Keravalla Itäradan maanalaisella asemalla tai kulkevat Itäradalta Kerava-Nikkilä -rataa joko Keravalle päättyen tai jatkaen pääradan kaukoliikenneraiteita Helsinkiin. 

Selvityksessä tarkastelluilla lähijunavaihtoehdoilla on merkittäviä eroja sen osalta, miten hyvin ne kytkeytyvät Porvoon maankäyttöön ja liikennejärjestelmään tai miten ne vaikuttavat Porvoon yhdyskuntarakenteen kehittymiseen.

– Optimaalisimmassa vaihtoehdossa asema on mahdollisimman lähellä Porvoon keskustaa luontevien linja-autoyhteyksien äärellä, ja Itäradalla on maanalainen lähijuna-asema Keravan nykyisen aseman kohdalla. Tämä vaihtoehto tarjoaisi parhaat kulkuyhteydet ja lisäisi eniten joukkoliikenteen käyttämistä. Toisaalta vaihtoehto on todennäköisesti investoinneiltaan kallein, ja sen toteuttaminen on haastavinta, Dan Mollgren kertoo.  

– Vaihtoehdot, joissa lähijunat kulkisivat Itäradalta Kerava–Nikkilä -radan kautta joko Keravalle päättyen tai jatkaisivat pääradan kaukoliikenneraiteita Helsinkiin, osoittautuivat Porvoon kannalta ehdottomaksi heikoimmiksi. Näissä vaihtoehdoissa joukkoliikenteen palvelutaso käytännössä huononisi Porvoon keskustan ja Helsingin keskustan välillä, ja samalla Porvoon osuus joukkoliikenteen kustannuksista mahdollisesti kasvaisi.  

Porvoon suunnan lähijunaliikenne vaikuttaisi myös Helsingin kantakaupungin ja lentoaseman välisiin yhteyksiin, sillä lentoaseman kautta kulkevat lähijunat palvelisivat myös Helsingin kantakaupungin ja lentoaseman välisiä yhteyksiä. Matka-aika on Lentoradan junilla noin 12 minuuttia nopeampi kuin Kehäradan junilla Tikkurilan kautta ja noin 18 minuuttia nopeampi kuin Vantaankosken kautta. Porvoon lähijunien merkitys korostuu erityisesti, mikäli Lentoradan kautta ei kulje muita lähijunia tai jos kaukojunien käyttö ei esimerkiksi lippujen hinnoittelun vuoksi ole houkuttelevaa.

Itärata Oy:n tehtävänä on suunnitella Itärata-raideyhteys rakentamisvalmiuteen saakka. Osana suunnittelua teetettiin liikenneselvitys, jossa arvioitiin Itäradan kaukojunaliikenteen ja Porvoon lähijunaliikenteen matka-aikoja, matkustajamääriä ja vaikutuksia eri kulkutapojen käyttöön. Selvityksessä laadittiin uudet liikenne-ennusteet lähi- ja kaukojunaliikenteelle sekä arvioitiin hankkeen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. Hankkeen yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi korostuu myöhemmissä suunnitteluvaiheissa, kun tekniset ratkaisut ja kustannusarviot tarkentuvat.

Porvoon suunnan lähijunaliikenteen toteuttamisedellytysten arviointi on laadittu Porvoon kaupungin ja Uudenmaan liiton yhteisenä toimeksiantona. Selvityksessä on arvioitu Porvoon suunnan lähijunaliikenteen kehittämisvaihtoehtoja, matkustajamääriä, taloudellisia edellytyksiä kuten kustannuksia ja lipputuloja sekä kytkeytymistä Porvoon ja Helsingin seudun yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmiin.