Selvitys Porvoon museon hallinto- ja rahoitusmallista valmistui
Porvoon kaupungin ja Porvoon museon yhteistyötä pitää syventää merkittävästi, todetaan juuri valmistuneessa selvityksessä, joka koskee Porvoon museon hallinto- ja rahoitusmallia.
Porvoon kaupungin ja Porvoon museon yhteistyötä pitää syventää merkittävästi, todetaan juuri valmistuneessa selvityksessä, joka koskee Porvoon museon hallinto- ja rahoitusmallia.
– Yhteistyön tiivistämisen tulisi tapahtuu vaiheittain ja hyvässä yhteisymmärryksessä niin, että Porvoon kaupungille ja museoyhdistykselle syntyy yhteinen näkemys kehityksen suunnasta, Ramboll Finlandin asiantuntija Janne Marniemi toteaa.
Selvityksen on teettänyt Porvoon kaupunki yhteistyössä Porvoon museoyhdistyksen kanssa. Selvityksen tekemisestä ovat vastanneet Ramboll Finlandin asiantuntijat ja mukana asiantuntijana on ollut myös Museoviraston entinen pääjohtaja Juhani Kostet.
Vahvuuksia mm. museotyön osaaminen ja onnistuminen aluevastuuroolissa
Porvoon museon nykyisen toimintamallin vahvuuksiksi tunnistettiin mm. osaaminen ja museotyön laadun arvostus museoalan ammattilaisten keskuudessa. Museo on onnistunut aluevastuumuseon roolissa: museoiden kehittämisessä, kulttuuriympäristön asiantuntijatehtävissä sekä alueellisessa kulttuuriperintökasvatustyössä.
Nykyisessä yhdistysmallissa museo voi päättää itsenäisesti museoammatillisista ratkaisuista, ja museo pystyy esimerkiksi talouden osalta tarvittaessa ketterään päätöksentekoon. Porvoon kaupungin poikkeuksellinen kulttuuriperintö ja Runeberg luovat vahvan pohjan museon toiminnalle.
Heikkouksia mm. tulevaisuustyö, vanhentuneet sopimukset ja säännöt sekä työnantajaroolissa toimiminen
Keskeisenä heikkoutena esille nousi se, että museo ja kaupunki eivät tee yhteistyötä muuten kuin operatiivisella, käytännön toiminnan tasolla. Museon oma tulevaisuustyö on heikkoa, eikä myöskään kaupungin strateginen tahtotila ole selkeä museotoiminnan suhteen. Kaupungin ja museon vuonna 2012 solmima yhteistyösopimus on vanhentunut, eivätkä museon säännöt vastaa sen toiminnan laajuutta.
Kaupunki tukee museota vuosittain yli 700 000 eurolla, kun mukaan lasketaan myös rakennusten vuokra. Kaupunki ei kuitenkaan ohjaa avustuksen käyttöä sopimuksen kautta, eikä avustuksen käytön painotuksista käydä myöskään keskustelua kaupungin ja museon kesken.
Porvoon museon talous perustuu valtion ja kaupungin avustuksiin, ja museon oman toiminnan tuotot ovat matalat. Noin 90 prosenttia tuloista tulee kaupungin tai valtion avustuksista. Museon omien pääsymaksujen, palvelu- ja myyntituottojen osuus tuloista oli vain 5 prosenttia vuonna 2020. Museon investointimahdollisuudet ovat heikot, ja hallinto- ja tukipalveluresurssit ovat liian pienet toiminnan laajuuteen ja työnantajarooliin nähden.
Lisäksi museon kokoelmat ovat alueellisesti edustavat, mutta niiden omistussuhteet ovat monilta
osiltaan ongelmalliset.
Kaupungin ja museon välinen sopimus on päivitettävä nopeasti
Selvityksessä todetaan, että osakeyhtiö- ja säätiömalliin siirtymällä ei voi ratkaista selvityksessä tunnistettuja ongelmia. Porvoon museoyhdistyksen edustajien mielestä nykyinen yhdistysmuotoinen hallintomalli on lähtökohtaisesti hyvä, kun taas Porvoon kaupungin edustajien mielestä museotoiminnan yhdistäminen osaksi kaupunkikonsernia olisi selkein vaihtoehto.
Selvityksen yhteenvedossa todetaan, että Porvoon museon ja kaupungin yhteistyötä pitää tiivistää ja kehittää joka tapauksessa hallintomallista riippumatta. Ensimmäisessä vaiheessa on tärkeintä uudistaa museon ja kaupungin välinen vanhentunut sopimus. Tämä edellyttää yhteistä keskustelua tulevaisuuden tavoitteista ja painopistealueista.
Sopimuksen päivittämisen yhteydessä tulisi määritellä myös, miten sopimuksen toteutumista seurataan jatkossa, sekä miten ja millä aikatauluilla sen sisältöjä päivitetään. Tavoitteena tulisi olla aktiivinen strateginen kumppanuus, joka perustuu jatkuvaan yhteiseen tulevaisuustyöhön. Museoyhdistyksen roolia ja merkitystä tulisi uudistaa ja museoyhdistyksen hallitustyöskentelyä tulisi kehittää.
Välitarkastelu vuonna 2022 – kohti yhden organisaation mallia?
Yhteistyön kehittymistä ja edistymistä tulisi selvityksen mukaan arvioida laajemmin yhdessä vuonna 2022, ja tämän yhteisen arvioinnin pohjalta voidaan tehdä konkreettinen kehittämissuunnitelma seuraavilla vuosille. Tiivistyvä kumppanuus voi selvityksen mukaan johtaa siihen, että yhteistyö syventyy ja museoyhdistyksen toiminta tai osa siitä päätetään yhdessä liittää osaksi kaupunkiorganisaatioita.
– Yhteistyön tiivistämisellä ei voida ratkaista kaikkia selvityksessä tunnistettuja haasteita, joista merkittävimpinä yhdistyksen riittämättömät tukipalveluresurssit, yhdistyksen kyky investoida tilahaasteiden ratkaisemiseksi sekä kokoelmien omistajuuteen liittyvät haasteet. Kokoelmien omistajuuden ja hallinnan kehittämisestä tulisi käynnistää kokonaan oma erillinen kehittämishanke, Janne Marniemi toteaa.
– Yhden organisaation mallia voi taas perustella vahvasti erityisesti toiminnallisella selkeydellä, paremmalla ohjattavuudella, tukiprosessien laadun varmistamisella, tilahaasteiden ratkaisemisella sekä toimivaltuuksien ja kokoelmien paremmalla hallittavuudella, Marniemi jatkaa.
Selvityksessä todetaan, että nykyinen yhdistysmalli on ongelmallinen varsinkin alueellisen vastuumuseotoiminnan ja julkisen vallankäytön näkökulmasta. Nykyisessä hallintomallissa yksilöjäsenistä koostuva yhdistys käyttää vastuumuseotoiminnassa merkittävässä määrin julkista asiantuntijavaltaa ja vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon. Kaikki muut alueelliset vastuumuseot Suomessa ovatkin kunnallisia toimijoita.
– Lisäksi voi kysyä, kykeneekö Porvoon museoyhdistys tulevaisuudessa toimimaan kasvavan asiantuntijaorganisaation työnantajana, vai voisiko museoyhdistyksen toiminta saada uudenlaisen merkityksen yhden organisaation mallin myötä? Silloin museoyhdistys toimisi joko museoystäväyhdistyksenä tai tämän lisäksi myös kokoelman haltijana ja ulkopuolisten avustusten hankkijana.