Sote-uudistuksen ensimmäiset rahoituslaskelmat: Porvoo menettämässä 5 miljoonaa euroa
Valtiovarainministeriö julkaisi sote-uudistuksen ensimmäiset rahoituslaskelmat 10. kesäkuuta. Porvoon kaupungin talous heikkenisi laskelmien mukaan noin 5 miljoonaa euroa uudistuksen vuoksi. Tämä vastaa noin 0,5 kunnallisveroprosentin tuottoa.
Valtiovarainministeriö julkaisi sote-uudistuksen ensimmäiset rahoituslaskelmat 10. kesäkuuta. Porvoon kaupungin talous heikkenisi laskelmien mukaan noin 5 miljoonaa euroa uudistuksen vuoksi. Tämä vastaa noin 0,5 kunnallisveroprosentin tuottoa.
– Tämä tarkoittaa, että jäljelle jäävän Porvoon kaupungin, joka koostuu lähinnä sivistystoimesta ja kaupunkikehityksestä, pitäisi sopeuttaa merkittävästi toimintaansa entisestään, toteaa kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.
– Koko uudistuksen pitäisi vahvistaa julkista taloutta, mutta vielä ei ole mitään näyttöä, mitä kautta julkiset palvelut oikeasti tehostuisivat. Valtio esittää lähinnä sote-maakuntien budjettiohjausta, mutta tämä ei itsessään vielä tuo säästöjä lainkaan.
Käyttötalous heikkenisi, investoinnit vaikeutuisivat ja myös pelastustoimi vaikeuksissa
Sote-uudistuksen kuntakohtaisia muutoksia on tarkoitus rajata siten, että kunnan talous voi heikentyä tai vahvistua korkeintaan 100 euroa asukasta kohden. Laskennassa on huomioitu kaikki kunnilta siirtyvät menot ja tulot, eli sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen menot sekä osuus kunnallisverosta ja yhteisöverosta. Lisäksi laskelmassa on huomioitu valtionosuusjärjestelmään liittyvät tasauselementit.
– Porvoon käyttötalous heikkenisi täysimääräiset 100 euroa asukasta kohden, eli yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Tämä johtuu siitä, että Porvoon verotulot ovat keskimääräistä korkeammat ja sote-menot puolestaan alhaiset. Lisäksi tasaus on rajattu vain määräaikaisesti, joten siirtymäajan jälkeen kaupungille on tulossa vielä lisää sopeutettavaa noin miljoonan euron edestä, tiivistää rahoitusjohtaja Henrik Rainio.
– Myös investointien rahoitus vaikeutuu, koska kaupungin tulopohja puolittuu, mutta velat jäävät ennalleen. Tämä tarkoittaa, että suhteellinen velkaantuneisuus kaksinkertaistuu.
– Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiutta on vuosien aikana kehitetty siten, että alueen erityisolosuhteet, kuten Loviisan ydinvoimalaitokset, Kilpilahden teollisuusalue ja Suomenlahden öljynkuljetusreitit on huomioitu. Nyt valtion esittämien laskelmien mukaan rahoitusta leikattaisiin 26 prosenttia, joka toteutuessaan romuttaisi nykyisen rakenteen, toteaa pelastusjohtaja Peter Johansson.
Valmistelu etenee kesän aikana
Sote-uudistuksen lakipaketti julkaistaan todennäköisesti kesäkuun puolivälissä, jonka jälkeen esitykset tulevat lausunnoille kaupungille. Esityksen mukaan uudet sote-maakunnat aloittaisivat toimintansa alkuvuodesta 2023.
– Porvoolaisen veronmaksajan maksurasitus on kasvamassa, vaikka palvelut eivät vastaavasti parane. Kaupungin osalta tämä tarkoittaa monenlaisia toimia, mikäli uudistus todella etenee valtion suunnitelmien mukaan. Selvää on, että porvoolaisille järjestetään jatkossakin laadukkaita palveluita, mutta yhtä selvää on, että taloutta on joka tapauksessa sopeutettava, Jukka-Pekka Ujula toteaa.
– On muistettava, että kaupunkien talousnäkymät olivat huolestuttavat jo ennen koronaepidemiaa, ja korona on heikentänyt näkymiä tämän jälkeen merkittävästi. Uusi hallinnon taso ei ratkaise rahoitukseen liittyviä ongelmia, ja voimavarat pitäisi keskittää ennen kaikkea palveluiden uudistamiseen. Valtion tulee valmistella sote-uudistusta ja se rahoitukseen liittyviä ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä kaupunkien kanssa, Ujula painottaa.
