Suomenkielisessä koulutusjaostossa käsitellään torstaina oppilaaksiottoalueita ja oppilasennusteita
Kunkin lapsen lähikoulu määritellään Porvoossa karttaan rajattujen alueiden avulla eli oppilaaksiottoalueilla. Jokaisella koululla on oma oppilaaksiottoalue, jonka mukaan lähikoulu kullekin lapselle osoitetaan. Nykyisin kaupungin eri alueiden kehittyminen asukasmäärien osalta on muutoksessa ja myös oppilaaksiottoalueita on tarkasteltava uudestaan, jotta koulujen tilojen käyttö voidaan optimoida.
Kunkin lapsen lähikoulu määritellään Porvoossa karttaan rajattujen alueiden avulla eli oppilaaksiottoalueilla. Jokaisella koululla on oma oppilaaksiottoalue, jonka mukaan lähikoulu kullekin lapselle osoitetaan. Nykyisin kaupungin eri alueiden kehittyminen asukasmäärien osalta on muutoksessa ja myös oppilaaksiottoalueita on tarkasteltava uudestaan, jotta koulujen tilojen käyttö voidaan optimoida.
Itäisellä alueella Kevätkummun koulun oppilaaksiottoalueen oppilasmäärä on kasvussa suhteessa tilojen riittävyyteen. Läntisellä alueella vastaava haaste on Tolkkisten koulun tilojen riittävyydessä.
Tarkasteltaessa suomenkielisen koulutuspalveluiden kokonaisoppilasmäärän kehittymistä tulevaisuudessa voidaan todeta, että optimaalisella oppilaiden ohjaamisella voidaan tilanahtautta helpottaa molemmilla alueilla.
Läntisellä alueella on tarkoituksenmukaista pohtia Tolkkisten koulun, Peipon koulun, Hamarin koulun ja Albert Edelfeltin koulun oppilaaksiottoalueen tarkastelemista yhtenä kokonaisuutena. Itäisellä alueella vastaavasti Kevätkummun koulun, Keskuskoulun ja Huhtisen koulun oppilaaksiottoaluetta olisi tarkoituksenmukaista tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Oppilaaksiottoalueiden yhdistämisen valmistelua jatketaan aluerehtoreiden johdolla yhteistyössä koulujen rehtoreiden kanssa.
Jaostossa käsitellään uusia koulutuspalveluiden ennusteita ja oppilaaksiottoalueiden muutoksia, joita käytettäisiin jatkossa lähivuosien toiminnan ja palveluverkon suunnittelun pohjana. Jaosto jatkaa käsittelyä joulukuun kokouksessaan.