Tiekartta opastaa kotitalouksia kohti kestävää arkea
Porvoon kaupunki oli viime syksynä jo toista kertaa mukana Wuppertal Instituutin ja D-mat oy:n koordinoimassa kansainvälisessä Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö -hankkeessa.
Porvoon kaupunki oli viime syksynä jo toista kertaa mukana Wuppertal Instituutin ja D-mat oy:n koordinoimassa kansainvälisessä Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö -hankkeessa.
Suomessa Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö toteutettiin syksyllä Porvoon lisäksi 13 kunnassa ja kaupungissa, joissa yhteensä reilut 200 osallistujaa on kokeillut kestäviä elämäntapoja. Tähän mennessä saatujen tulosten mukaan kotitaloudet Porvoossa, Joensuussa, Kauniaisissa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Valkeakoskella ja Vantaalla ovat vähentäneet hiilijalanjälkeään keskimäärin noin 15 %.
Valitut teot puolittavat hiilijalanjäljen vuoteen 2030 mennessä
Kotitalouksien hiilijalanjälkeä pyrittiin pienentämään neljän viikon kokeilujakson aikana. Kukin kotitalous valitsi toteutettavat teot noin sadan teon listasta, jotka ovat osa hankkeessa käytettyä 1,5 asteen elämäntapapalapeliä. Valituista teoista muodostettiin tiekartta vuoteen 2030, tavoitteena päästä maapallon kantokyvyn mukaiseen hiilijalanjälkeen.
Porvoolaisten kotitalouksien keskimääräinen hiilijalanjälki laski kokeilun aikana 12 prosenttia. Suurimmat vähennykset saatiin arkiliikkumisen (-17 %), ruoan (-14 %) ja vapaa-ajan (-12 %) osa-alueilla. Noudattamalla laatimaansa tiekarttaa jatkossakin, on porvoolaisilla kokeilijoilla mahdollisuus päästä 3,2 tonnin hiilijalanjälkeen vuoteen 2030 mennessä eli 52 % vähennykseen alkutilanteeseen verrattuna.
Kuuden suosituimman kokeilun listaan kuuluivat punaisen lihan vaihtaminen kalaan tai kanaan, kahvin keittäminen vain tarvittavan määrän, suomalaisten luonnonkalojen suosiminen, lähiruoan valitseminen kaupasta ja toreilta, lyhyempien suihkujen ottaminen sekä lentämisen vähentäminen.
Hankkeen tulokset on koottu nyt loppuraporttiin, joka on kaikkien luettavissa kaupungin verkkosivustolla.
Mikä on hiilijalanjälki?
Hiilijalanjäljen avulla voidaan mitata ihmisen toiminnan vaikutusta ilmastoon. Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon jokin tuote, palvelu tai ihmisen toiminta vapauttaa maapalloa lämmittäviä kasvihuonekaasuja ilmakehään. Tämä määrä ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina. Esimerkiksi juuston hiilijalanjälki on noin 1,3 kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia 100 grammaa juustoa kohden ja bensiini/dieselautolla ajamisen hiilijalanjälki on noin 150 grammaa kilometriä kohden. Yksittäisten hiilijalanjälkitietojen avulla voidaan laskea henkilön elämäntavan kokonaishiilijalanjälki.
Suomalaisilla tavoitetaso vuodelle 2030 on 2,5 tonnia hiilidioksidia henkilöä kohti vuodessa. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on tällä hetkellä noin 10 tonnia vuodessa.
Tukea kaupungin kestävään kehittämiseen
Kestävien elämäntapojen kiihdyttämön yhtenä tavoitteena on kertoa asukkaille, kuinka paljon pienemmän hiilijalanjäljen omilla elämäntavan muutoksilla voi saavuttaa. Tavoitteena on kerätä myös kaupungeille ja yrityksille tietoa siitä, millaisia puutteita ja esteitä kodeissa koetaan kestävien elämäntapojen toteuttamisen suhteen.
Porvoon kaupungin osalta kotitalouksien toivelistalla korostuivat julkisen liikenteen ja pyörätieverkoston kehittäminen. Moni myös toivoi Porvooseen raideliikennettä.
Lisätietoja
Kestävän kehityksen asiantuntija Sanna Päivärinta, Porvoon kaupunki
puh. 040 676 1479
sanna.paivarinta@porvoo.fi
Toimitusjohtaja Michael Lettenmeier, D-mat Oy
puh. 040 541 2876
michael@d-mat.fi
Hiilijalanjälkilaskennan asiantuntija Sanna-Liisa Sihto-Nissilä, D-mat Oy
puh. 0400 702 605
sannis@d-mat.fi